kevyet mullat tavallisen ihmisen presitentille 

http://www.iltalehti.fi/

kevyet mullat tavallisen ihmisen presitentille 

http://www.iltalehti.fi/

Manu toi Suomeen demokratian. Oli hienoa olla mukana valitsemassa häntä presidentiksi.

lehissä vasta kirjoittavat manun saattohoidosta...      ammulla sitten saamma kuulla lisää...

 Koivisto kuoli.

 Kohta on sitten lupa puhua niistä karmeista virheistä, joita hän teki valtakaudellaan. Oli mm. 90-luvun laman yksi suurimmista aiheuttajista vahvan markan politiikallaan. Lisäksi hänen toiminta Viron pyrkiessä itsenäiseksi oli häpeäksi koko Suomen kansalle...miksei myös koko länsi-Euroopalle. Oli siinä melkoinen Neuvostoliiton ystävä.

 Kalliiksi tuli kansalaisille Koiviston aika.

Koivisto kuoli.

 Kohta on sitten lupa puhua niistä karmeista virheistä, joita hän teki valtakaudellaan. Oli mm. 90-luvun laman yksi suurimmista aiheuttajista vahvan markan politiikallaan. Lisäksi hänen toiminta Viron pyrkiessä itsenäiseksi oli häpeäksi koko Suomen kansalle...miksei myös koko länsi-Euroopalle. Oli siinä melkoinen Neuvostoliiton ystävä.

 Kalliiksi tuli kansalaisille Koiviston aika.

 Ei Koivisto ollut vastuussa siitä mistä häntä syytät. Kun vaalitentissä -87 kysyttiin kuka nannattaa vahvaa markkaa, nousi Paavo Väyrysen käsi ensimmäisenä epäröimättä. -90 luvun yrittäjistä jotka joutuivat vaikeuksiin, yksi yhteinen tekijä on ahneus. Eivät ahneudessaan ymmärtäneet valuuttalainojen ansaa. Ei presidentti ole siitä vastuussa. Kyllä tää Metsä-Keteläkin on itse syyllinen. 😁😀

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 13.05.17 - klo:09:07

Koivisto kuoli.

 Kohta on sitten lupa puhua niistä karmeista virheistä, joita hän teki valtakaudellaan. Oli mm. 90-luvun laman yksi suurimmista aiheuttajista vahvan markan politiikallaan. Lisäksi hänen toiminta Viron pyrkiessä itsenäiseksi oli häpeäksi koko Suomen kansalle...miksei myös koko länsi-Euroopalle. Oli siinä melkoinen Neuvostoliiton ystävä.

 Kalliiksi tuli kansalaisille Koiviston aika.

 Ei Koivisto ollut vastuussa siitä mistä häntä syytät. Kun vaalitentissä -87 kysyttiin kuka nannattaa vahvaa markkaa, nousi Paavo Väyrysen käsi ensimmäisenä epäröimättä. -90 luvun yrittäjistä jotka joutuivat vaikeuksiin, yksi yhteinen tekijä on ahneus. Eivät ahneudessaan ymmärtäneet valuuttalainojen ansaa. Ei presidentti ole siitä vastuussa. Kyllä tää Metsä-Keteläkin on itse syyllinen. 😁😀

Kyllä sitä syytä on harjoitetussa valuuttapolitiikassa. taloussanomissa oli juttu että markka oli raakasti yliarvostettu jo -80 luvun alussa. Suomen Pankki vasusti Halituksen ja Presidentin kantaa pienestä devalvaatiosta vuonna 1991 Ahon astuessa valtaan. Tosin epäilen että Presidentti on ollut kahdella oksalla. Aholle sanonut tukevansa tämän linjaa ja Pankkiin olevansa Suomen Pankin linjan kannalla.

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 13.05.17 - klo:09:07

Koivisto kuoli.

 Kohta on sitten lupa puhua niistä karmeista virheistä, joita hän teki valtakaudellaan. Oli mm. 90-luvun laman yksi suurimmista aiheuttajista vahvan markan politiikallaan. Lisäksi hänen toiminta Viron pyrkiessä itsenäiseksi oli häpeäksi koko Suomen kansalle...miksei myös koko länsi-Euroopalle. Oli siinä melkoinen Neuvostoliiton ystävä.

 Kalliiksi tuli kansalaisille Koiviston aika.

 Ei Koivisto ollut vastuussa siitä mistä häntä syytät. Kun vaalitentissä -87 kysyttiin kuka nannattaa vahvaa markkaa, nousi Paavo Väyrysen käsi ensimmäisenä epäröimättä. -90 luvun yrittäjistä jotka joutuivat vaikeuksiin, yksi yhteinen tekijä on ahneus. Eivät ahneudessaan ymmärtäneet valuuttalainojen ansaa. Ei presidentti ole siitä vastuussa. Kyllä tää Metsä-Keteläkin on itse syyllinen. 😁😀

 Olet täysin kujalla.

Vuonna 1987 Suomessa oli kokoomuksen ja SDP.n  hallitus. Väyrynen ja kepu oli oppositiossa.

Pääministeri Kalevi Sorsa julisti 1986 hallitukseen pääsyn ehdoksi vakaan markan politiikan seuraamisen. Vuoden 1987 hallitus sitoutui noudattamaan tätä linjausta kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien johdolla keskustan jäädessä devalvaatiopolitiikan kannattajaksi ja siten oppositioon.

Suomen poliittisen johdon ja asiantuntijoiden valitsemasta vahvan markan politiikasta on jälkikäteen ollut hyvin vaikeaa löytää positiivisia arvioita, vaikka kiinteän valuutan politiikka voi toki toimia myös sen valinneen valtion taloutta eheyttävästi. Silti kyse on selkeästi poliittisesta päätöksestä, jolla ajetaan jonkin ryhmän etuja. Suomen tapauksessa uskottiin rahamarkkinoiden vapauttamisen ja liberalisoinnin vaativan vakaata muuttumatonta valuuttakurssia.[




Useiden arvioiden mukaan Suomi ajautui ns. "kovan markan politiikan" seurauksena 1991 kriisiin eli 1990-luvun lamaan koska Suomella oli liian vahva valuutta verrattuna sen todelliseen arvoon. Vahvan valuutan politiikka keinotekoisine kurssikytköksineen ei piittaa vaihtotaseen tai valtiontalouden kokonaistilanteesta ja voi siksi johtaa talouden entistä jyrkempään syöksyyn.

Liian vahva markka oli omiaan jyrkentämään syöksyä ja oli joidenkin arvioitsijoiden mukaan lopulta vähällä koitua Suomen kohtaloksi samaan tapaan kuin 2010-luvulla Kreikan kriisissä, joka on osa suurempaa Euroalueen velkakriisiä ja jossa Kreikan olosuhteisiin aivan liian vahva euro on ollut koitua maan kohtaloksi.

Vahvan markan politiikkaa ajoivat etenkin Suomen pankin johtaja Mauno Koivisto, pankin johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila sekä ministerit Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa

 Kokoomus ja SDP ajoivat Suomen lamaan 1990-luvulla. Koivisto ja Suomen pankki edesauttoivat asiaa.

 Mutta tätähän sinun on mahdotonta vihervassarina myöntää.

 VÄYRYNEN OLI OIKEASSA:

Vakaan markan linja perustui ajatukseen, että kiinteä kurssi on ankkuri, joka pakottaa talouden hitaampaan inflaatioon. Kaikki eivät pohtineet loppuun saakka, mikä oli inflaation hidastava mekanismi kiinteän kurssin vallitessa. Pyrkimys päästä eroon devalvaatiosta oli ollut käytännön talouspolitiikassa usein ennenkin vahva, varsinkin devalvaation jälkeen. Mauno Koivisto korosti 1970-luvun taantumasta lähtien, että rahan arvo voisi välillä myös vahvistua.

 Vakaan markan linja oli uhattuna 1986. Tuolloin syntyi hallituksen sisällä riita devalvaatiosta, kun vientinäkymät heikkenivät. Keskustan puheenjohtaja Paavo Väyrynen vaati devalvaatiota idänkaupan uhkaavan laskun vuoksi ja ajautui kiistaan Sorsan kanssa. Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa torjuivat hankkeen ja tästä eteenpäin he alkoivat yhä tiukemmin esiintyä vakaan markan edusmiehinä. Vuoden 1986 episodi vaikutti myös keskustalaisten ja sosiaalidemokraattien välirikkoon.

Talouspolitiikan virheet monikertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja Kalevi Sorsa pani sanan kiertämään, että niiden puolueiden, jotka haluavat vaalien jälkeen hallitukseen, pitää liputtaa vahvan markan politiikan puolesta. Sorsa sai sen politiikan taakse myös sosiaalidemokraattisen ay-liikkeen ja sen johdosta SAK oli hampaaton. Sen johto ei välittänyt 1980-luvun loppuvuosina siitä, että suomalainen raha pakeni maasta ja että tilalle tuli tuontitavaraa syömävelaksi. Uusi puheenjohtaja Lauri Ihalainen oli yliarvotetulle markalle uskollinen. Hän oli valmis ideologian puolesta jopa alentamaan velkaantuneiden ihmisten palkkoja.

Kokoomus tarttui kahden vuosikymmenen oppositioajan jälkeen Sorsan syöttiin ja siltä pohjalta Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän sen teki. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Siitä syystä lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta.

 Markan arvosta oli tullut pyhä lehmä, jota palvoi presidentti Mauno Koiviston johdolla maan koko poliittinen eliitti. Markan palvonnan synodiin kuuluivat SDP:n ja SAK:n johtajat. Ehkä se johtui siitä, että markkaa oli sidottu "demariin", mitä nimitystä valuuttadiilerit käyttivät Saksan markasta.

Kun kysymyksessä on oikein iso vastuu, niin herrat pelastuvat aina kuin ihmeen kautta. Kun alkoi lama, Erkki Liikanen katosi kuvista. Koivisto nimitti hänet poliittiseksi sihteeriksi Brysseliin. Kun tuli pakkodevalvaatio ja juntan jäsenille erouhka, Koivisto pyysi Kullbergia, Puntilaa ja Sorsaa jatkamaan tehtävissään. Vähän myöhemmin Kullberg kuitenkin erosi, ja valittaessa hänen seuraajansa eduskunnan pankkivaltuusto antoi ensin kertoa itselleen, kuka olisi presidentin mielestä sopivin ehdokas.

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 13.05.17 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 13.05.17 - klo:09:07

Koivisto kuoli.

 Kohta on sitten lupa puhua niistä karmeista virheistä, joita hän teki valtakaudellaan. Oli mm. 90-luvun laman yksi suurimmista aiheuttajista vahvan markan politiikallaan. Lisäksi hänen toiminta Viron pyrkiessä itsenäiseksi oli häpeäksi koko Suomen kansalle...miksei myös koko länsi-Euroopalle. Oli siinä melkoinen Neuvostoliiton ystävä.

 Kalliiksi tuli kansalaisille Koiviston aika.

 Ei Koivisto ollut vastuussa siitä mistä häntä syytät. Kun vaalitentissä -87 kysyttiin kuka nannattaa vahvaa markkaa, nousi Paavo Väyrysen käsi ensimmäisenä epäröimättä. -90 luvun yrittäjistä jotka joutuivat vaikeuksiin, yksi yhteinen tekijä on ahneus. Eivät ahneudessaan ymmärtäneet valuuttalainojen ansaa. Ei presidentti ole siitä vastuussa. Kyllä tää Metsä-Keteläkin on itse syyllinen. 😁😀

Kyllä sitä syytä on harjoitetussa valuuttapolitiikassa. taloussanomissa oli juttu että markka oli raakasti yliarvostettu jo -80 luvun alussa. Suomen Pankki vasusti Halituksen ja Presidentin kantaa pienestä devalvaatiosta vuonna 1991 Ahon astuessa valtaan. Tosin epäilen että Presidentti on ollut kahdella oksalla. Aholle sanonut tukevansa tämän linjaa ja Pankkiin olevansa Suomen Pankin linjan kannalla.

 Se on näillä vassareilla ja vihreillä yleinen käsitys, etteivät ole vastuussa mistään. Sillä kaikki on muitten syytä., vaikka itse tekevät päätöksen.

Nyt on kaikki hyvin, kun Manu järjesti Suomen euroopan unioniin. Kuten Esko Aho sanoi aamulla(kerrankin viisaasti). Emme voi tietää olisiko asiat paremmin jos emme olisi liittyneet. Sitä ei ole kokeiltu. Ja vaikka nyt erottaisiin, ei se ole sama.

Kiitos Koivisto kaikesta siitä mitä teit Suomen kansan hyväksi pyyteettömästi.

  Lipponen riemuitsi liityttäessä että"Nyt loppuu isäntien uho", on tainnut monen duunarinkin uho vähentyä.

  Lipponen riemuitsi liityttäessä että"Nyt loppuu isäntien uho", on tainnut monen duunarinkin uho vähentyä.

Lipponen oli väärässä,vihaisuus ja uho kasvanut vaan. 😁😀