Mulla uusin hankinta tämmönen...
HYPRO GUARDIAN TWIN 110025
Markkinoiden tehokkain kaksoisviuhka.80 000 pisaraa/ml.Poistaa tuulihaittoja 50%.TUKES hyväksytty. sis.pikamutterin ja suutinsihdin.Pieni vesimäärä/ha
viuhkat saa siis vihdoinkin tehdä näille tilaa...
Kuinkahan paljon noilla saadaan etua perusviuhkaan tai Hypro Guardia Airiin verrattuna.
Nuo puhallinkoneet ovat hinnoissaan, joten köyhän lie tyytyminen Amazoneen.
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Aika paljon. Hyvä on Airikin.
Airi tuottaa "vain" 60 000piskoa/ml. Airi kelpaa keltaisenakin 50% tuulikulkeumasuuttimeksi
Keltaisella Airilla pääset 10km/h vauhdilla ja 1-2bar paineella jopa 55-80-vesilitraa/hehtaari
Molempien edut perusviuhkaan verrattuna.
Viuhkaan verrattuna tuulikulkeuma ja leijuva sumu vähenee ja ruiskutella voi kohtalaisella tuulellakin.
Viuhkaan verrattuna monien torjunta-aineiden vesistörajoitusmetrit vähenee 50%:lla jonkin verran.
Twinin etuja lisäksi.
Osumatarkkuus esim. kosketusvaikutteisilla ötökkäaineilla paranee huomattavasti rypsissä ym, etu- ja takaviistojen kulmien takia.
Tunkeutuvuus parempi alemmillekin lehtipinnoille tautiaineita viljoille ajettassa saman kulmaominaisuuden vuoksi.
Tuolla violetilla suuttimella pääset 10km/h vauhdilla ja 2bar paineella jopa 100-vesilitraa/hehtaari.
mielenkiintoista tämä vesimäärä, hain muutaman torjunta-aineen käyttöohjeista ja niistä löytyi yleisesti 150-300 l/ha, uskaltaako tämän suosituksen jättää noudattamatta ja uskoa esim ruiskun tai suuttimien valmistajan suosituksiin?
Prolinella annetaan jopa suuttimista suositus käyttöohjeessa, litramäärän lisäksi:
http://kasvinsuojelu.berner.fi/sites/kasvinsuojelu.berner.fi/files/attachments/2788mpproline250ec.pdf
Proline kannattaa ruiskuttaa käyttämällä keskikokoista pisarakokoa.
Esimerkkejä, muualla kuin vesistöjen rajoittuvilla alueilla, käytettävistä suuttimista:
Suutin Paine Nopeus Vesimäärä
ISO 110-025 (purppura)* 2,6 bar 7,5 km/t 150 l/ha
ISO 110-03 (sininen)* 2,8 bar 7,0 km/t 200 l/ha
* Normaaleissa ruiskutusolosuhteissa suositellaan käytettäväksi viuhkasuutinta. Tarvittaessa voidaan käyttää vastaavaa matalakulkeumasuutinta.
Jos kasvusto on tiheä, voidaan vesimäärää lisätä ja ajonopeutta laskea jotta ruiskutusneste levittyy tasaisesti myös kasvuston alaosiin.
tutkimuksissa viuhkasuuttimet todetaan edelleen ihan hyviksi, tosin mainitaan tässäkin nämä olosuhderajoitukset tuulen osalta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89044/Juhani%20Laine.pdf?sequence=1
jokaisella on omat tavoitteensa, torjunta-aineet maksaa suhteessa paljon jos verrataan mahdollisesti saatavaan sadonlisään, silloin ruiskuttamattomuus nousee jo helposti ohi huonoissa olosuhteissa tehtyyn ruiskutukseen verrattuna.
Ei noi vesimäärät olleet "valmistajien suosituksia", ne oli pienimmät vesimäärät tolla vielä kohtu-nopeudella, jolla vielä pääsi sallitun paineen siivittämänä just ja just 50% tuulikulkeumaan. Itse ajan liloilla tuulisuuttimilla 8-km/h ja 3-bar paineella, jolloin menee 150-l/ha, ja tuuliprosentti ylittyy, mutta so what. Tolla kovemmalla paineella pisarakoko pienenee, muttei kuitenkaan jää tuulettomina aamuyön tunteina ilmaan leijumaan, niinkuin on usein viuhkasuuttimilla tapahtunut.
Vauhtia vielä pienentämällä, taikka isompaa suutinta vaihtamalla, saa vaikka ton 300-litraakin hehtaarille, mutta harva taitaa reppuruiskuilla niin paljoa vettä pellolle kuskata.
Ja on se ihme ajattelutapa että jos ostetaan miljoonalla komee kone, muttei satsata olennaiseen, eli ruiskun ollessa kyseessä, kunnon monipuoliseen suutinpakettiin revolverirunkoineen. Ja viuhkasuuttimet joutais kieltää kokonaan, samaten puhallinruiskut.