Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.06.17 - klo:20:13

Huh miten hyviä oraita Satakunnassa... ei ole pelkoa viljapulasta tänäkään vuonna.

Taas yksi joka tietää sadon määrän, ennenkuin on jyvät laarissa? Saati että ekakaan Faari 1976 vuosimallia ajettu vuokravainion reunaan?

 varo vaan, SAS-Susikoski tanssii sadetanssin juuri ennen puinteja, 1000 mm/ vrk vettä kuukauden ajan koko Suomeen😀😀

No kyl tosta varmaan jotain voi päätellä. Kai sää tiedät, että viljoilla tähkän jyvälukuun vaikuttaa mm. se missä kasvuasteessa vilja on kesäkuun lopussa.

Eivätköhän lajikkeet ole merkittävästi lujakortisempia kuin
vanhaan aikaan. Rukiit ovat kuin 1980 - luvun ohraa, Ohrat ovat
kuudenkin tonnin sadolla lyhyitä ja pysyvät pystyssä.

Suorakylvökset kestävät enemmän sadetta kantavina kuin
vanhanajan kynnökset. Nykypuimureissa on nelivedot ja leveät
renkaat. Ennen Massey Harris painui kotikärrynpyörineen märkään
saveen, vaikka painoa on kymmenesosa nykypuimureihin verrattuna.

Sitä paitsi päivittäiset maksimisateet tähän mennessä on saatu Espoossa, 1944, 198 mm.
Suurin kuukausisademäärä on ollut 302 mm, 1934 vuonna Laukaalla.
Kyllä semmoiset vielä ojiin painuvat, jos on edes jonkinlaisia ojia.

http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ennatyksia

Kuiva sää kuritti satoja etelässä joskus 1992 - 1993 tienoilla, samoin vuonna
2006 ja 2010. Non 10 vuotta sitten olen alkanut pitää jonkin näköistä tilastoa
siitä, miten kevään sademäärät vaikuttaisivat viljan satoon. Kuivuus enemmän
kurittaa kuin sade.

Sateisina vuosin, esim. 2008 ja 2012, kyse enemmänkin oli myöhäisten lajikkeiden
laaturiskistä kuin sateiden aiheuttamasta korjuun peruuntumisesta.
satomäärät olivat suuret.

Pohjanmaalla tietenkin asiat on eri tavalla, kun vesi ei kulje mihinkään
niissä vaakasuorissa pelloissa.

-SS-

Eivätköhän lajikkeet ole merkittävästi lujakortisempia kuin
vanhaan aikaan. Rukiit ovat kuin 1980 - luvun ohraa, Ohrat ovat
kuudenkin tonnin sadolla lyhyitä ja pysyvät pystyssä.

Suorakylvökset kestävät enemmän sadetta kantavina kuin
vanhanajan kynnökset. Nykypuimureissa on nelivedot ja leveät
renkaat. Ennen Massey Harris painui kotikärrynpyörineen märkään
saveen, vaikka painoa on kymmenesosa nykypuimureihin verrattuna.

Sitä paitsi päivittäiset maksimisateet tähän mennessä on saatu Espoossa, 1944, 198 mm.
Suurin kuukausisademäärä on ollut 302 mm, 1934 vuonna Laukaalla.
Kyllä semmoiset vielä ojiin painuvat, jos on edes jonkinlaisia ojia.

http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ennatyksia

Kuiva sää kuritti satoja etelässä joskus 1992 - 1993 tienoilla, samoin vuonna
2006 ja 2010. Non 10 vuotta sitten olen alkanut pitää jonkin näköistä tilastoa
siitä, miten kevään sademäärät vaikuttaisivat viljan satoon. Kuivuus enemmän
kurittaa kuin sade.

Sateisina vuosin, esim. 2008 ja 2012, kyse enemmänkin oli myöhäisten lajikkeiden
laaturiskistä kuin sateiden aiheuttamasta korjuun peruuntumisesta.
satomäärät olivat suuret.

Pohjanmaalla tietenkin asiat on eri tavalla, kun vesi ei kulje mihinkään
niissä vaakasuorissa pelloissa.

-SS-

Menishän ne alaspäin, mutta kun asuvat siellä helvetin montussa.

Australiassa ei tarvita korrenvahvistajia, kun ne tähkät roikkuvat alaspäin muutenkin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 02.06.17 - klo:11:07

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.06.17 - klo:20:13

Huh miten hyviä oraita Satakunnassa... ei ole pelkoa viljapulasta tänäkään vuonna.

Taas yksi joka tietää sadon määrän, ennenkuin on jyvät laarissa? Saati että ekakaan Faari 1976 vuosimallia ajettu vuokravainion reunaan?

 varo vaan, SAS-Susikoski tanssii sadetanssin juuri ennen puinteja, 1000 mm/ vrk vettä kuukauden ajan koko Suomeen😀😀

No kyl tosta varmaan jotain voi päätellä. Kai sää tiedät, että viljoilla tähkän jyvälukuun vaikuttaa mm. se missä kasvuasteessa vilja on kesäkuun lopussa.

Juu juu, ennusmerkit ovat hyvät, mut pessimisti ei pety tässäkään asiassa  ; ))

Australiassa ei tarvita korrenvahvistajia, kun ne tähkät roikkuvat alaspäin muutenkin.

-SS-

Mutta kasvavatko Australialaiset viljalajikkeet maansisään täällä?

Sitä paitsi päivittäiset maksimisateet tähän mennessä on saatu Espoossa, 1944, 198 mm.
Suurin kuukausisademäärä on ollut 302 mm, 1934 vuonna Laukaalla.
Kyllä semmoiset vielä ojiin painuvat, jos on edes jonkinlaisia ojia.



-SS-

Mietippäs vielä, tuollainen vesimäärä ei muuten painu ojiin - ainakaan ihan pian.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.06.17 - klo:11:32

Sitä paitsi päivittäiset maksimisateet tähän mennessä on saatu Espoossa, 1944, 198 mm.
Suurin kuukausisademäärä on ollut 302 mm, 1934 vuonna Laukaalla.
Kyllä semmoiset vielä ojiin painuvat, jos on edes jonkinlaisia ojia.



-SS-

Mietippäs vielä, tuollainen vesimäärä ei muuten painu ojiin - ainakaan ihan pian.

Freetime, se on pohjavesialue, alltime   

Eilen ajelin aurajokiseilorin seudun ohi, paikotellen aika kuppasia oraita.

Kuivuus vai kylmyys?

Eilen ajelin aurajokiseilorin seudun ohi, paikotellen aika kuppasia oraita.

Kuivuus vai kylmyys?

Jos vain paikotellen, niin voisi olla osaamattomuutta.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.06.17 - klo:12:15

Eilen ajelin aurajokiseilorin seudun ohi, paikotellen aika kuppasia oraita.

Kuivuus vai kylmyys?

Jos vain paikotellen, niin voisi olla osaamattomuutta.

En usko, sielläpäin ei ole ammattitaidottomuutta. Olosuhteet, luulisin.

Aurajokiukko vastannee itte jossakin vaiheessa...?....?

Njotta mahtaa siinä isäntää kismittää kun pitäisi jatkaa aamulla kylvöjä mutta traktoria kylvökoneineen ei löydy mistään...

"Pe 2.6. – la 3.6. klo 07 välisenä aikana Hirvikankaantieltä Kankaanpäästä anastettu kaksi traktoria sekä traktorin perässä ollut kylvökone.
Ensimmäiseksi anastetulla Fiat-traktorilla oltiin yritetty vetää pois ojasta vihreää Toyota Carina henkilöautoa Tulvasillantiellä siinä onnistumatta. Myös traktori oli jäänyt ojaan
Toinen traktori, sininen New Holland, jonka perässä oli kiinni Junkkari Simulta kylvinkone, oltiin anastettu tämän jälkeen Hirvikankaantieltä. New Holland traktori löytyi Reimankalliolta Neuvoksenkadun päästä metsäautotieltä myöhemmin päivällä.
Myöhemmin 3.6. illalla ohikulkija oli löytänyt Junkkari kylvinkoneen Jämintien varresta metsätieltä ja ilmoitti asiasta hätäkeskukseen."

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.06.17 - klo:12:15

Eilen ajelin aurajokiseilorin seudun ohi, paikotellen aika kuppasia oraita.

Kuivuus vai kylmyys?

Jos vain paikotellen, niin voisi olla osaamattomuutta.

Home se on joka siemenen tappaa kylmässä maassa usko jo loimaan herra !

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.06.17 - klo:12:23

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.06.17 - klo:12:15

Eilen ajelin aurajokiseilorin seudun ohi, paikotellen aika kuppasia oraita.

Kuivuus vai kylmyys?

Jos vain paikotellen, niin voisi olla osaamattomuutta.

Home se on joka siemenen tappaa kylmässä maassa usko jo loimaan herra !

Selitäppä Toholammin kääpä miten kuivassa maassa tulee homeita.Selitäppä se.

Oletko noin tyhmä ettet pysty päättelemään miten home syntyy siihen ei tarvita kuin pieni itiö
ja pikkuriikkisen kosteutta.Kukaan ei voi olla muu tuon nimimerkin takana kuin loimaan kuuluisa herra dille ei voi olla samantyylistä toista .