Miks noista torajyvistä jaksetaan aina jauhaa näissä ruisjutuissa? Eiks ne ole kuitenkin aika harvinaisia, otetaanko niistä edes näytteitä, kun otetaan näytteitä? Eiks oo kuitenkin aika harvinaista, että kuormia torajyvien takia hylätään?

Paikoin on harvinaista, että kuorma menee läpi. Hyvä kiinnityshinta lisää riskiä hylkyyn. Värilajittelutaksa lienee 25€tn

Kyllä hybridit satotasoineen "tekevät gutaa" lähinnä hinnalle. Raisio ruisplus - sopimukseen ehdotettu kiinnitys vehnä hintaan antaa jotakin vinkkiä rukiin hintaliu'usta.

8-9 tonnia säännönmukaisesti pelkällä keinolannoituksella tarvitsee alle viherlannoitusta ja kolmivuotisen kuminan.

-SS-

Kyllä hybridit satotasoineen "tekevät gutaa" lähinnä hinnalle. Raisio ruisplus - sopimukseen ehdotettu kiinnitys vehnä hintaan antaa jotakin vinkkiä rukiin hintaliu'usta.

8-9 tonnia säännönmukaisesti pelkällä keinolannoituksella tarvitsee alle viherlannoitusta ja kolmivuotisen kuminan.

-SS-

Ei kai kukaan monokulttuuria harrasta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.07.17 - klo:15:27

Kyllä hybridit satotasoineen "tekevät gutaa" lähinnä hinnalle. Raisio ruisplus - sopimukseen ehdotettu kiinnitys vehnä hintaan antaa jotakin vinkkiä rukiin hintaliu'usta.

8-9 tonnia säännönmukaisesti pelkällä keinolannoituksella tarvitsee alle viherlannoitusta ja kolmivuotisen kuminan.

-SS-

Ei kai kukaan monokulttuuria harrasta.

Kyllä ainakin hiihtäjät  sitä harrastavat.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.07.17 - klo:15:27

Kyllä hybridit satotasoineen "tekevät gutaa" lähinnä hinnalle. Raisio ruisplus - sopimukseen ehdotettu kiinnitys vehnä hintaan antaa jotakin vinkkiä rukiin hintaliu'usta.

8-9 tonnia säännönmukaisesti pelkällä keinolannoituksella tarvitsee alle viherlannoitusta ja kolmivuotisen kuminan.

-SS-

Ei kai kukaan monokulttuuria harrasta.

Useimmilla esikasvi on aikainen ohra tai syysrypsi/rapsi. Jos alla on 7 tonnin ohranpahna, sen hajoamiseen jo menee typestä 20-30 kg.

Eli niin kuin sanoin, apilapelto, herne/papu tai mesikkä/lupiini/mailanen, kasvimassa kynnettynä ja 20 tonnia lantaa perään. Silloin voidaan lähteä niitä 10 t satoja hakemaan. On muistettava, että näillä tiloilla, joilla oli lähes 1000 ha kerrallaan kierrossa ruista, rukiin keskisato jäi noin 4 tonniin (sinänsä hyvä tulos !) , vaikka kyseiset viljelijät keikkuivat satokilpailujen kymppitonnarisarjassa. Että osaamistakin on.

Kai sitä koeruuduilla päästään tuplakeskisatoihin helpostikin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 01.07.17 - klo:22:13

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.07.17 - klo:15:27

Kyllä hybridit satotasoineen "tekevät gutaa" lähinnä hinnalle. Raisio ruisplus - sopimukseen ehdotettu kiinnitys vehnä hintaan antaa jotakin vinkkiä rukiin hintaliu'usta.

8-9 tonnia säännönmukaisesti pelkällä keinolannoituksella tarvitsee alle viherlannoitusta ja kolmivuotisen kuminan.

-SS-

Ei kai kukaan monokulttuuria harrasta.

Useimmilla esikasvi on aikainen ohra tai syysrypsi/rapsi. Jos alla on 7 tonnin ohranpahna, sen hajoamiseen jo menee typestä 20-30 kg.

Eli niin kuin sanoin, apilapelto, herne/papu tai mesikkä/lupiini/mailanen, kasvimassa kynnettynä ja 20 tonnia lantaa perään. Silloin voidaan lähteä niitä 10 t satoja hakemaan. On muistettava, että näillä tiloilla, joilla oli lähes 1000 ha kerrallaan kierrossa ruista, rukiin keskisato jäi noin 4 tonniin (sinänsä hyvä tulos !) , vaikka kyseiset viljelijät keikkuivat satokilpailujen kymppitonnarisarjassa. Että osaamistakin on.

Kai sitä koeruuduilla päästään tuplakeskisatoihin helpostikin.

-SS-

Onhan niitä saneerauskasvejakin. Heh.

Norjalaishiihtäjien huulirasvaa siemenvantaisiin, niin auttaa sekin.

Totta on, ettei tämä tuhat hehtaaria juttu voi ollakaan mahdollista sillä lohkokoolla ja sitä kautta lohkomäärällä. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeämpää, kuin raju passiivinen monokulttuurimuokkaaminen.

Lohkosta riippuen, kylvö ja kylvöalusta sellaiseksi, mikä sopii parhaiten.


Ei millään suurtilalla ole mahdollisuuksia tai aikaa alkaa pelleilemään joka lohkon kanssa erikseen.


Ja tämä myös todistaa sen, että pieni tila ei ole mitään tukieurojen tuhlausta. Päinvastoin.

Tuo on muuten mielenkiintonen juttu, se pahnan vaatima typenpoltto.

Tuossa kun oli 6000-7000kilon kauraa ja sihen kiskasi syysvehnää niin huomasi kyllä että toi sun mainitsema typpimäärä palo pelkkään pahnan pehkaantumiseen.

Eräänlaisella verrokkiruudulla sen huomasi, mutta ei siitä sen enempää. Mutta totta SS turisee.

Totta on, ettei tämä tuhat hehtaaria juttu voi ollakaan mahdollista sillä lohkokoolla ja sitä kautta lohkomäärällä. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeämpää, kuin raju passiivinen monokulttuurimuokkaaminen.

Olihan esimerkiksi tällä uutisessa mainitulla tilalla aikanaan hyviä satokilpailusijoituksia sekä syysvehnästä että rukiista omana aikanaan. Keskimääräinen lohkokoko on 4 ha, mutta vuosia sitten oli noin 80 ha lohkoja. Ehkä ne pienet on nimenomaan niistä 400 ha joilla ei viljellä syysviljoja ?

Proagria vieläpä suunnittelemassa viljelykiertoa.

https://www.proagria.fi/sisalto/ostopalveluna-huolenpitoa-7891

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 01.07.17 - klo:23:18

Totta on, ettei tämä tuhat hehtaaria juttu voi ollakaan mahdollista sillä lohkokoolla ja sitä kautta lohkomäärällä. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeämpää, kuin raju passiivinen monokulttuurimuokkaaminen.

Olihan esimerkiksi tällä uutisessa mainitulla tilalla aikanaan hyviä satokilpailusijoituksia sekä syysvehnästä että rukiista omana aikanaan. Keskimääräinen lohkokoko on 4 ha, mutta vuosia sitten oli noin 80 ha lohkoja. Ehkä ne pienet on nimenomaan niistä 400 ha joilla ei viljellä syysviljoja ?

Proagria vieläpä suunnittelemassa viljelykiertoa.

https://www.proagria.fi/sisalto/ostopalveluna-huolenpitoa-7891

-SS-

4ha on helevetin hyvä lohkokoko mikäli laajentaa aktiivisesti! Ainakin näillä nurkin 2ha on jo hyvä saavutus mikäli peltoala kasvaa, ne vuokrattavat/ostettavat tilat tuppaa olemaan hyvin pieniä lohkokooltaan ja pellot hajallaan. Järkevämpää keskittyä omiin peltoihin ku haalia lisää tilkkuja, jotka vaatii liikaa panostusta suhteessa vuokraan sekä tuottoon. Ne omat pellot on kuitenkin mahdollista liimailla naapurien kanssa vaihtamalla ja omat "turhat" ojat poistamalla usein ihan järkeviksi lohkoiksi. 4ha keskiarvo tarkoittaa ihan ok. lohkoja, 5 kpl 2ha:n lohkoa vaatii jo kaveriksi 5kpl 6ha:n lohkoa että ka. on 4ha.

2ha:n keskiarvolla niitä lohkoja on jo 20 eikä 10kpl...

Nimimerkillä ruiskulla tilkkuja kiertävä, ei omia Hiton iso ero työnmenekissä kaikissa työvaiheissa, oletettu kate palaa että pölähtää jo työmenekkiin pienellä lohkokoolla.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 01.07.17 - klo:23:18

Totta on, ettei tämä tuhat hehtaaria juttu voi ollakaan mahdollista sillä lohkokoolla ja sitä kautta lohkomäärällä. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeämpää, kuin raju passiivinen monokulttuurimuokkaaminen.

Olihan esimerkiksi tällä uutisessa mainitulla tilalla aikanaan hyviä satokilpailusijoituksia sekä syysvehnästä että rukiista omana aikanaan. Keskimääräinen lohkokoko on 4 ha, mutta vuosia sitten oli noin 80 ha lohkoja. Ehkä ne pienet on nimenomaan niistä 400 ha joilla ei viljellä syysviljoja ?

Proagria vieläpä suunnittelemassa viljelykiertoa.

https://www.proagria.fi/sisalto/ostopalveluna-huolenpitoa-7891

-SS-

Jokatapauksessa tuolla pinta-alalla ei riitä resurssit maan kasvukunnon ylläpitämiseen. Jos kalkitsee säännöllisesti vuosittain, niin isolla pinta-alalla tulee iso säästö, jos ei kalkitsekaan. Helposti houkuttelee skippaamiseen.

Ja tietenkin riskit. Heikko sato, huonot kelit, huono markkinahinta jne. Ei kauheasti houkuta alkaa testailemaan joitain asioita isolla pinta-alalla.