mitä ajatuksia tämä herättää teissä 

Kuningas Kustaa Vaasa päätti perustaa Helsingin kaupungin vuonna 1550 ”kilpailijaksi” Tallinnan kaupungille. Paikalla asui silloin 25 talonpoikaa, jotka kruunu päätti häätää muuttamaan idemmäksi ja määräsi sitten Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren porvareita muuttamaan ja asettumaan Koskenkylän ja Viikin maille. Näin syntyi Helsingin kaupunki. Kaupungissa oli 1630-luvulla 650 asukasta, n. 100 lehmää, viisi sikaa sekä n. 30 hevosta ja saman verran lampaita.

 veetin suosikki kiuruvesi 

Karjataloudella oli huomattava merkitys kiuruvetisten elämässä jo 1500-luvulta lähtien. Karjamäärät tosin eivät olleet kovin suuria. Vuonna 1562 Kiuruvedellä oli 19 lehmää ja viisi vuotta myöhemmin 27. Pienestä alkoi tuolloin maitopitäjän maine. Vuonna 1624 Kiuruvedellä oli jo 140 lehmää.


 

voi v.ittu, ainavain paranee 


PERINTEINEN KARJATALOUS
Kaija Jalasmäki

Karjan määrä ja tuotto
Suomalaisten karjanhoito jakautuu historiallisena aikana kahteen jaksoon, joiden taitekohtana on 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku. Varhaisempana aikana karjanhoito oli pääasiassa maanviljelyksen sivuelinkeino, mutta 1800-luvun lopulla viljan myyntihinnan suhteellinen lasku, karjan-tuotteiden kulutuksen kasvu, sekä voinviennin vilkastuminen Venäjälle muuttivat karjanhoidon maatalouden toiseksi pääelinkeinoksi.

Nautakarjaa oli 1500-1600-luvulla taloa kohden eniten Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla: 6-7 lehmää taloa kohden. Seuraavaksi eniten Lounais-Suomen peltoviljelyalueella ja vähiten Itä-Suomessa. 1800-luvulla tärkeimmät karjanhoitoalueet olivat edelleen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa. Itä-Suomessa karjanhoito kehittyi nopeasti 1800-luvun lopulla. Ratkaisevana seikkana oli voinviennin alkaminen Venäjälle. 1900-luvulle saakka karjatalouden tuotto oli vähäistä. Vain Pohjanmaalla 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa karja tuotti myytäväksi asti. Vielä 1800-luvun alussa tavallinen lehmä tuotti ainoastaan 390-520 litraa maitoa vuodessa. Vuonna 1913 keskimääräinen tuotto oli noin 2000 kiloa, tämän päivän tuoton ollessa noin 5500-6000 kg vuodessa.

nyt veeti jonkinlaista selitystä 

I500- 1600 luvuilla 6-7 lehmää parhaimmilla.

2017, mikä on tilojen keskilehmäluku. Sentään pikkasen eri mahdollisuudet.
Kauanko meillä on varaa rahoittaa puuhaloita.

" Karjamäärät tosin eivät olleet kovin suuria. Vuonna 1562 Kiuruvedellä oli 19 lehmää ja viisi vuotta myöhemmin 27. "

Tuo määrä sallittakoon kiuruvetisille  nytkin.

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/85566/Maidontuotannossa+tukialueella+suuri+merkitys+tuntipalkkaan

Mielenkiintoista. Mitä pitääs tehdä Seija? Paljonko pitäisi tukea lisätä, että tuntipalkka nousisi 10 euroon. Nähtävästi viisinkertaiseksi.
  Mitä se tekisi? Maidontuotanto räjähtäisi käsiin. Tuki on silloin täysin riittävä, kun on varaa ylituotantoon ja tuotannon kasvuun. 😁😀

paljonkos se mahtaa olla virossa tunti palkka ja kustannustaso... silti ei sielläkään enää moni ens vuonna jatka.....  mikä tuossa vikaan?

paljonkos se mahtaa olla virossa tunti palkka ja kustannustaso... silti ei sielläkään enää moni ens vuonna jatka.....  mikä tuossa vikaan?

Tulleeko virolaasille näläkä. 😁

 
Kirjoittanut: Veeti
« : tänään kello 04:49 »

    Lisää lainaus



" Karjamäärät tosin eivät olleet kovin suuria. Vuonna 1562 Kiuruvedellä oli 19 lehmää ja viisi vuotta myöhemmin 27. "

Tuo määrä sallittakoon kiuruvetisille  nytkin.

Kirjoittanut: Eemeli
« : tänään kello 04:46 »

    Lisää lainaus


I500- 1600 luvuilla 6-7 lehmää parhaimmilla.

2017, mikä on tilojen keskilehmäluku. Sentään pikkasen eri mahdollisuudet.
Kauanko meillä on varaa rahoittaa puuhaloita.

Pojut heränneet samoihin aikoihin.

Kirjoittanut: Veeti
« : tänään kello 04:49 »


2017, mikä on tilojen keskilehmäluku. Sentään pikkasen eri mahdollisuudet.
Kauanko meillä on varaa rahoittaa puuhaloita.

Hyvä kysymys, pohjoisen maitotilat ovat yhteiskunnalle kalliiksi käyviä puuhaloita.

mutta olisko net etelän sitten yhtään halvempia?   kun aina vaan kinaat niistä tuista... eiks se ole ihan sama missä net rahat menee?   kun niitä nyt kuitenki joku keksinny jakaa...  paremman puutteessa...        ihan kuin jos tänään jaettais rahat maailmassa tasan ja yksikin korttipakka jäi jälelle niin huomenna ei olis enää tasan!

ei nyt saivarrella jollain tukialueilla, ahvenanmaakin ollu erittäin vankkaa karjaseutua mutta laivahommat tais viedä voiton.

tärkeintähän on se että karjatalous ole mihinkään siirtyny, paitsi etelän suuntaan huonosti soveltuville maille, pohjoispohjanmaalla esimerkiksi karjatalous ollu vahvaa täältä ajanlaskumme alkuun, pirkanmaan karjanpidosta puhuta mitään, liekkö olleet enempi tervanpolttajia ja laukkukauppiaita

 1800-luvulla tärkeimmät karjanhoitoalueet olivat edelleen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa.

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee..

Sattuipa tämäkin aiheeseen..http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/maakunnat-el%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4t-p%C3%A4%C3%A4kaupunkia-1.13912