Kiinteistövero on kaksiteräinen miekka, se kohdistuu hyvin selkeästi maan ja kiinteistöjen omistajiin, mutta se on Euroopassa hyvin yleinen malli rahoittaa kuntien taloutta.
Se miksi Euroopassa, esim. Saksassa on otettu kiinteistöt kuntien veropohjaksi on seuraava, kiinteistöt on pysyviä luonteeltaan, niiden arvo määritellään varsin selkeästi, joten verotulot on vakiot, ne ei nouse eikä laske suhdanteiden mukaan.
Kunnan menot on yleensä myös sellaisia, ettei niitä voida esim. laskusuhdanteiden aikaan alentaa, ne on koulutukseen, perusterveydenhoitoon, vanhustenhuoltoon liittyviä menoja ja osa niistä jopa kasvaa lama-aikoina, siksi kunnat tarvitsevat kiinteitä tuloja, jotka ovat varsin varmoja, tällä tavalla Saksassa kunnat voivat arvioida tulojaan ja menojaan jopa vuosikymmeniä eteenpäin.
Tämä mahdollistaa järkevän talouden hoidon kunnan kannalta, eikä kunta ole riippuvainen niinpaljon esim. valtionavuista.
Mikäli metsille määrätään kiinteistövero, niin silloin se pitää olla sama summa myös valtionmetsillä ja luonnonsuojelualueiden metsillä, sillä olisi erittäin suuri merkitys pohjois-lapissa, koska valtio omistaa noin 80 %:tia metsistä ja näissä kunnista luonnonsuojelualueet on yleensä yli puolet kunnan koko pinta-alasta.
Esim. Enontekiö joka Israelin valtiota tai uudenmaanlääniä suurempi alue, asukkiata noin 1200 kpl:tta, saisi kiinteistöveroja riittävästi, ratkaistaakseen kaikki tulevat menot, ainakin seuraavat 30 vuotta.
Samajuttu Pelkosenniemellä, sen kassakriisi poistuisi välittömästi ja pysyvästi.
