sikatilallisen pahin kriisi on mitä tehdä kaikella sillä rahalla joka pankkiholveista pursuu ulos

Kerrankin! Kerrankin apilas puhuu ASIAA!!! Samaa mieltä!

Lainaus käyttäjältä: apilas - 29.01.09 - klo:16:22

sikatilallisen pahin kriisi on mitä tehdä kaikella sillä rahalla joka pankkiholveista pursuu ulos

Kerrankin! Kerrankin apilas puhuu ASIAA!!! Samaa mieltä!

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.01.09 - klo:11:59

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 29.01.09 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 29.01.09 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 29.01.09 - klo:08:58

mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.

Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa

 Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..

mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?

eipäs kun sinipuna solidaarisuusleikkas tuki, jonka jlkeen komissio määräsi investointituet koko maahaan ja sittenhän sikatuet ovatkin olleet hakukiellossa.  Moni kuivuri etelässä on pystyttey pelkällä investointituella..

Kun työni puolesta ajelen ympäri maata, niin huomaa että uusia kuivureita on eniten tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana pohojanmaalle, melkeimpä kuin sieniä sateella. Tällä aukeella millä itse viljelen on noin kymmenen vilja tai sika tai roileritilaa. Uusin kuivuri vuodelta 1987... INVESTOINTITUKI EI KORVAA JATKUVAA TUOTANTOON SIDOTTUA TUKEA!

ainakin se on KOKONAAN korvannut monta kuivuria yms ab alueelle, ja jos toisella aluella on kuivureita tai sikaloita saanut ilman ja toisella vaikkapa 30% alennettuun hintaan tai täyteen hintaan, niin se näkyy alueen tilojen omavaraisuusasteessa ja edelleen yksikkökoossa ja siten edelleen kannattavuudessa ja maksuvalmiudessa kuten voimme kirjanpitotilojen tuloksista nähdä: ab alueella 100% enemän koneisiin pienemmälle peltoalalle, 10000% enemän henkilöstön palkkaamiseen vaikka töitä tehdään itse kolmannes vähemmän, suurempi yksikkökoko> parempi tilityshinta  tarrvikkeisiin 100% enemän vaikka myyntejä 50% enemän jne jne jne...
Nämä tuloihin ja maksuvalmiuteen olennaisesti vaikuttavat tuotannolliset olosuhde-erot on huomioitava tukitarkastelussa. Etelän tilat säilyttävät ansiotta saavuttamansa etunsa vaikka 141 loppuu ja 142 jatkuu tuotantoon sidottuna.

eipä ole c-alueen siantuottajilla hurraamista edunvalvonnalleen (kuten ei ab nauta/maidollakaan). Nyt tiedossa oleva ratkaisu tulee edelleen kasvattamaan kannttavuus- ja tuloerokuilua etelän sianlihantuttajien hyväksi. Ilmeisesti kun valehdellaan riittävän isoon ääneen ja isolla porukalla niin heikoimmat näköjään uskoo mitä vain

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 29.01.09 - klo:12:10

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.01.09 - klo:11:59

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 29.01.09 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 29.01.09 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 29.01.09 - klo:08:58

mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.

Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa

 Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..

mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?

eipäs kun sinipuna solidaarisuusleikkas tuki, jonka jlkeen komissio määräsi investointituet koko maahaan ja sittenhän sikatuet ovatkin olleet hakukiellossa.  Moni kuivuri etelässä on pystyttey pelkällä investointituella..

Kun työni puolesta ajelen ympäri maata, niin huomaa että uusia kuivureita on eniten tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana pohojanmaalle, melkeimpä kuin sieniä sateella. Tällä aukeella millä itse viljelen on noin kymmenen vilja tai sika tai roileritilaa. Uusin kuivuri vuodelta 1987... INVESTOINTITUKI EI KORVAA JATKUVAA TUOTANTOON SIDOTTUA TUKEA!

ainakin se on KOKONAAN korvannut monta kuivuria yms ab alueelle, ja jos toisella aluella on kuivureita tai sikaloita saanut ilman ja toisella vaikkapa 30% alennettuun hintaan tai täyteen hintaan, niin se näkyy alueen tilojen omavaraisuusasteessa ja edelleen yksikkökoossa ja siten edelleen kannattavuudessa ja maksuvalmiudessa kuten voimme kirjanpitotilojen tuloksista nähdä: ab alueella 100% enemän koneisiin pienemmälle peltoalalle, 10000% enemän henkilöstön palkkaamiseen vaikka töitä tehdään itse kolmannes vähemmän, suurempi yksikkökoko> parempi tilityshinta  tarrvikkeisiin 100% enemän vaikka myyntejä 50% enemän jne jne jne...
Nämä tuloihin ja maksuvalmiuteen olennaisesti vaikuttavat tuotannolliset olosuhde-erot on huomioitava tukitarkastelussa. Etelän tilat säilyttävät ansiotta saavuttamansa etunsa vaikka 141 loppuu ja 142 jatkuu tuotantoon sidottuna.

Sovitaas että tällä kertaa sinä soitat sinne mtt:lle? Ja kysyt että "Voiko tästä kirjanpitoaineistosta tehdä sellaisen johtopäätöksen että ab-alueen sikatilalliset ovat laiskoja, eivät viitsi tehdä tarpeeksi työtä vaan velttouttaan palkkaavat työvoimaa että ei vaan itse tarvis sikalassa käydä ja sen lisäksi vielä tuhlaavat älyttömästi sekä turhiin tuotantopanoksiin kuten täysrehuihin että varsinkin ylimitoitettuihin peltoviljelykoneisiin kun pitää jonnekin ne hirvittävät investointituet saada sijoitettua?". Kun olet tuohon kysymykseen saanut vastauksen että miten on, voiko tuon kaiken nähdä tuosta muutaman tilan aineistosta ihan varmaksi ja yksiselitteiseksi niin voinet ilmoittaa tänne tuloksen sekä mtt:stä sen henkilön nimen joka kanssasi päätyi samaan johtopäätökseen. Kiitos.

Tämän apilas-nimimerkin hyväksi on sanottava että hän on ainakin tasapuolinen.

***Mihis asiaan tuolla seikalla on hiukkaakaan merkitystä?

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 29.01.09 - klo:18:50

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 29.01.09 - klo:12:10

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.01.09 - klo:11:59

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 29.01.09 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 29.01.09 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 29.01.09 - klo:08:58

mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.

Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa

 Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..

mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?

eipäs kun sinipuna solidaarisuusleikkas tuki, jonka jlkeen komissio määräsi investointituet koko maahaan ja sittenhän sikatuet ovatkin olleet hakukiellossa.  Moni kuivuri etelässä on pystyttey pelkällä investointituella..

Kun työni puolesta ajelen ympäri maata, niin huomaa että uusia kuivureita on eniten tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana pohojanmaalle, melkeimpä kuin sieniä sateella. Tällä aukeella millä itse viljelen on noin kymmenen vilja tai sika tai roileritilaa. Uusin kuivuri vuodelta 1987... INVESTOINTITUKI EI KORVAA JATKUVAA TUOTANTOON SIDOTTUA TUKEA!

ainakin se on KOKONAAN korvannut monta kuivuria yms ab alueelle, ja jos toisella aluella on kuivureita tai sikaloita saanut ilman ja toisella vaikkapa 30% alennettuun hintaan tai täyteen hintaan, niin se näkyy alueen tilojen omavaraisuusasteessa ja edelleen yksikkökoossa ja siten edelleen kannattavuudessa ja maksuvalmiudessa kuten voimme kirjanpitotilojen tuloksista nähdä: ab alueella 100% enemän koneisiin pienemmälle peltoalalle, 10000% enemän henkilöstön palkkaamiseen vaikka töitä tehdään itse kolmannes vähemmän, suurempi yksikkökoko> parempi tilityshinta  tarrvikkeisiin 100% enemän vaikka myyntejä 50% enemän jne jne jne...
Nämä tuloihin ja maksuvalmiuteen olennaisesti vaikuttavat tuotannolliset olosuhde-erot on huomioitava tukitarkastelussa. Etelän tilat säilyttävät ansiotta saavuttamansa etunsa vaikka 141 loppuu ja 142 jatkuu tuotantoon sidottuna.

Sovitaas että tällä kertaa sinä soitat sinne mtt:lle? Ja kysyt että "Voiko tästä kirjanpitoaineistosta tehdä sellaisen johtopäätöksen että ab-alueen sikatilalliset ovat laiskoja, eivät viitsi tehdä tarpeeksi työtä vaan velttouttaan palkkaavat työvoimaa että ei vaan itse tarvis sikalassa käydä ja sen lisäksi vielä tuhlaavat älyttömästi sekä turhiin tuotantopanoksiin kuten täysrehuihin että varsinkin ylimitoitettuihin peltoviljelykoneisiin kun pitää jonnekin ne hirvittävät investointituet saada sijoitettua?". Kun olet tuohon kysymykseen saanut vastauksen että miten on, voiko tuon kaiken nähdä tuosta muutaman tilan aineistosta ihan varmaksi ja yksiselitteiseksi niin voinet ilmoittaa tänne tuloksen sekä mtt:stä sen henkilön nimen joka kanssasi päätyi samaan johtopäätökseen. Kiitos.

no mulle riittää virkavelvollisuuden alaisena julkaistavaksi tuotettu aineisto, jos väität muuta niin huomaa että syytät samalla jotakuta jopa virkarikoksesta

Kiitos. Eilen meinasi mennä hermo, mutta ylläpito onnistui poistamaan pari viestiä...  En vaan ymmärrä, mikä siinä on muutamalle nimimerkille niin vaikea ymmärtää, että päätuotantoaluiden tuki ei voi poiketa merkittävästi, muuten tuki valuu teurastamon tueksi, jolloin tuotteen hinta pysyy alhaalla. Tässä tapauksessa voittaja on Atria.

Ei kai sikalanpitäjien tartte juurikaan lannoitetta ostaa, kun sitä saa lietealtaasta. Rehuviljan hinta kävi korkealla juu, mutta tippui jo alle tuotantokustannusten. Soijasta ei voi puhua rehuyksikön hinnannostajana, kun se on kuitenkin marginaalinen raaka-aine. Seinän sisäisissä olosuhteissa ei ole eroa ab vs c1... Miksi siis pitää c1-alueella maksaa 20c/kg parempaa hintaa kuin ab:llä? Missä on kustannuskriisi? Itse itsellenni vastaten... Kummallakaan päätuotanto alueella ei voida puhua kustannuskriisistä, tukierojen repeämisestä kyllä!

muutkin olosuhde-erot (satakunnan kivikot) tulisivat huomioitua.

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 29.01.09 - klo:18:52

Tämän apilas-nimimerkin hyväksi on sanottava että hän on ainakin tasapuolinen.

***Mihis asiaan tuolla seikalla on hiukkaakaan merkitystä?

Ei mihinkään. Pitäisikö olla?

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 29.01.09 - klo:08:12

muutkin olosuhde-erot (satakunnan kivikot) tulisivat huomioitua.

Kuinka hyvin tunnet B-aluetta noin kokonaisuutena? Itsekin tiedän millaisia Satakunnan pohjoisosan pellot ovat mutta Paalinpyörittäjä voinee tarkentaa jos on epäselvyyttä. Sen sijaan Huittinen - Pori välillä on savikoita, hyviä vaikkakin usein kuivuudesta kärsiviä peltoja kakkostien molemmin puolin. Kakkostiestä kun mennään meren suuntaan niin maisemat taas muuttuvat ja Pori-Kankaanpää pohjoispuoli on oma lukunsa tai voisiko sanoa että Pori - Mouhijärvi - Tampere -linjan pohjoispuoli.