Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe kuivurin säädöt  (Luettu 12118 kertaa)

Luteikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 699
Vs: kuivurin säädöt

Sopiva kiertonopeuskin vaikuttaa kuivaustehokkuuteen, mutta mikä sitten juuri se sopiva?

Juu, sitä kyselin kanssa tuossa aloituksessa. Jostain olen kuullut, että 2 tuntia. En tiedä pitääkö paikkaansa ja mihin perustuu. Mulla on nopeampi kuin tuo 2 h. Tarkkaa aikaa en tiedä, kun viimeinen satsi oli vajaa ja kesken puintien ei siiloon ajaessa muka kerkeä odottamaan.
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

farmex

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 671
Vs: kuivurin säädöt
Antin kirja neuvoi aikoinaan n.tunnin kiertonopeuteen.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: kuivurin säädöt
Muistaakeseni aikoinaan Antti ohjeisti ylipainekuivaajan vastapaineeksi 20 mm. Puhalluspäätyyn laitettiin vedellä täytetty, u-muotoon taivutettu  kirkas vesiletku, josta paine voitiin todeta. Liian pieni virtaus aiheutti veden tiivistymisen poistokanavaan ja liian suuri heikensi hyötysuhdetta, koska lämmin ilma ei ehtinyt sitoa kaikkea mahdollista kosteutta ennen poistumistaan kennostosta. Noilla ohjeilla on menty kohta 3 vuosikymmentä. En tiedä, toimiiko sama säätö myös alipainekuivaamoissa poistopuolella mutta jos poistoputkisto itkee vettä, imua lisää.

Justiinsa jotain tällaista kaipailen. Kiitos

Onko sillä merkitystä jos paineen mittaa poistokanavasta?



On, ei siellä sais mitään vastapainetta olla.

No mutta mikä on puhalluspääty? 😂
Se puoli kaapista, mihin puhalletaan.

Olisiko tollasessa ylipainekaapissa järkeä, jos sen tekisi ns. paineettomaksi, laittamalla poistopuolelle jonkinlaisen potkurin imemään ilmaa samalla kun pannun puolelta työnnetään ilmaa. Auttaisiko kuivumisnopeuteen yhtään?

Puhallushan tulee keskelle, ja siitä jakautuu kummallekin puoliskolle :)

...Ja näissä puoliskoissa tottakai imuritkin, vaikka ylipainepannu työntää ilmaa :) Niin, Mepu tehnyt näin jo pitkään, toki nuo imurit lisävarusteet mutta ehdottoman hyvät ovat.
Selkeä ero, onko imurit päällä vai ei. Huomaa taas kosteuden kertymisestä. Mepussa haukkaa lämmön hyvin talteen, tarvii olla paljon virtaustakin ettei kosteus tiivisty uudelleen poistopuolelle.
 
Lämmöt pannulta tulevassa (lyhyessä) putkessa kelin/kuivattavan mukaan yleensä 82-88 astetta, poistopuolella ennen imureita ts. putken lähdössä kennosta alkukuivauksen aikana alle 30 astetta, hiljalleen nousee reiluun 30 asteeseen ja kuivaa kun mittari 33-37 astetta. Tavanomainen säätö noin 34 astetta. Loppulämpö nousee nopeasti, alle 30 asteessa pysyy ehkä 20 prosentin kosteuteen tai jotain, näin mutuna. Kiertonopeuden nosto nostaa luonnollisesti poistuvan ilman lämpöä, kun vilja ei ehdi jäähtyä ts. puhalletaan kuumaa ilmaa kuuman massan läpi, jossa kosteus ei ehdi nousemaan siemenen sisältä, kuten kylmä/kuuma vaihtelu tekisi.

Kiertonopeus reilu tunti, pannu hieman ylitehoinen 500kw, 400kw:n uuniakin joku käyttää. Noista lämpötilaeroista voi päätellä ettei lämpö ainakaan karkaa, vaikka ilmaa reilusti. Ehkä ilmaa voisi olla jopa vieläkin enemmän, eikös Antin kuivureissa lämmöt ole korkeampia poistopuolella? Teoriassa silloin hukkaa lämpötehoa vai onko anturit niin paljon eri tavoin aseteltu. Kun poistoprosenteissa tuskin isoja eroja, kilowattia kohden. Tai sitten joku valehtelee, kuivaustehoista/prosenteista löytyy haulla juttua.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Köntys

  • Vieras
Vs: kuivurin säädöt


Puhallushan tulee keskelle, ja siitä jakautuu kummallekin puoliskolle :)

...Ja näissä puoliskoissa tottakai imuritkin, vaikka ylipainepannu työntää ilmaa :) Niin, Mepu tehnyt näin jo pitkään, toki nuo imurit lisävarusteet mutta ehdottoman hyvät ovat.
Selkeä ero, onko imurit päällä vai ei. Huomaa taas kosteuden kertymisestä. Mepussa haukkaa lämmön hyvin talteen, tarvii olla paljon virtaustakin ettei kosteus tiivisty uudelleen poistopuolelle.
 
Lämmöt pannulta tulevassa (lyhyessä) putkessa kelin/kuivattavan mukaan yleensä 82-88 astetta, poistopuolella ennen imureita ts. putken lähdössä kennosta alkukuivauksen aikana alle 30 astetta, hiljalleen nousee reiluun 30 asteeseen ja kuivaa kun mittari 33-37 astetta. Tavanomainen säätö noin 34 astetta. Loppulämpö nousee nopeasti, alle 30 asteessa pysyy ehkä 20 prosentin kosteuteen tai jotain, näin mutuna. Kiertonopeuden nosto nostaa luonnollisesti poistuvan ilman lämpöä, kun vilja ei ehdi jäähtyä ts. puhalletaan kuumaa ilmaa kuuman massan läpi, jossa kosteus ei ehdi nousemaan siemenen sisältä, kuten kylmä/kuuma vaihtelu tekisi.

Kiertonopeus reilu tunti, pannu hieman ylitehoinen 500kw, 400kw:n uuniakin joku käyttää. Noista lämpötilaeroista voi päätellä ettei lämpö ainakaan karkaa, vaikka ilmaa reilusti. Ehkä ilmaa voisi olla jopa vieläkin enemmän, eikös Antin kuivureissa lämmöt ole korkeampia poistopuolella? Teoriassa silloin hukkaa lämpötehoa vai onko anturit niin paljon eri tavoin aseteltu. Kun poistoprosenteissa tuskin isoja eroja, kilowattia kohden. Tai sitten joku valehtelee, kuivaustehoista/prosenteista löytyy haulla juttua.

Eli sitä imuria kannattaa alkaa värkkäämään poistoputkeen. Pitääpä mennä penkomaan nurkkia  :)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: kuivurin säädöt
Kuivurivalmistamo Oy Pohjanmaalla osui sitten oikeaan jo v. 1960 . Näppärä-siilokuivureissa on potkuripuhallin imukanavassa.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: kuivurin säädöt
Kuivurivalmistamo Oy Pohjanmaalla osui sitten oikeaan jo v. 1960 . Näppärä-siilokuivureissa on potkuripuhallin imukanavassa.

-SS-

No perhana mulla oli just semmonen, mutta meni muuhun projektiin jo aikoja sitten. Olisi ollut varmaan sopivan kokoinen Jaakon poistoputkeen  :-\

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786
Vs: kuivurin säädöt
Olin 14-vuotiaana vastaamassa kylän kartanon kuivurista, lämpö tuotettiin isolla keskuslämmityskattilalla . oli 2 kaappia rinnakkain niin että se kuumavesiradiaattori oli välissä. Potkuripuhallin imi ilman molempien läpi, luukuilla ohjattiin ilman kulku niin että sai jompikumpi kaappi sitä lämmintä ilmaa, kun satsi tuli kuivaksi käännettiin luukut niin että jäähdytysilma kulki ens sen kuivaatun kaapin läpi ,sitten radiaattorin kautta siihen toiseen kaappiin joka oli täytetty tuoreella viljalla. Kun se kuivattu satsi oli jäähtynyt, kaappi tyhjäksi ja uusi satsi sinne sisään odottamaan valmiiksi tuulen suunnan muutosta..
   Jos olisin nuorempi niin virittelisin sellasen systeemin vieläkin, jattila saisi olla kuumana koko ajan, ja jäähdytysilmakin tulisi käytettyä hyödyksi esilämmittämällä ikmaa ennen radiaattorin läpimenoa . Nykyään hakekattilahommana olisi helppo toteuttaa, silloin pelasin halkojen ja muun rojupuun kanssa, piti vahtia että tulet paloivat sopivastikiehumaan jos pääsi niin tuli höyylukko radikkaan ja piti käydä ilmaamassa, ja muuten tietysti vesi riittävän kuumana,
 Kosteutta irtosi melko tarkkaan prosentti tunnissa.. Oli Suomen Puhallintehtaan systeemi se kaappi. kattila joku vanha malmihökötys kartanon meijeristä poistettu..