Jos on otsikon kaltainen tilanne päällänsä, niin kannattaa ottaa yhteyttä K-maatalouteen. Heidän mukaansa yhtään erää ei ole mennyt polttoon niistä kauroista, mitä heille on toimitettu. Homma perustuu siihen, että mikään mittari ei pysty luotettavasti mittaamaan yli 5500 arvoa kauroista. Ns. kovemmat hometoksiinilukemat saadaan tiettyjen ostajien mittausmenetelmistä. Kauroille tehdään joku liuotuskoe ja lopputulos on laskennallinen. Tähän ei ole Koo-ryhmä lähtenyt mukaan, vaan kaurat, jotka eivät kelpaa elintarvikkeeksi on ohjattu järjestelmällisesti rehuksi.

Tämä tiedoksi niille, joille on ilmoitettu, että kauraa ei voida ottaa rehuna vastaan vaan se kelpaa enää mettään tai polttoon. Tilanne korjaantuu vaihtamalla ostajaa.

 Maastullis joku kyselly ostaa don kauraa. Jotkut pienet rehutehtaatkin ostaa kauraa ja doneista puhuta mitään ja hintakin muutaman sentin parempi kuin institutionaalisilla ostajilla.

Jos on otsikon kaltainen tilanne päällänsä, niin kannattaa ottaa yhteyttä K-maatalouteen. Heidän mukaansa yhtään erää ei ole mennyt polttoon niistä kauroista, mitä heille on toimitettu. Homma perustuu siihen, että mikään mittari ei pysty luotettavasti mittaamaan yli 5500 arvoa kauroista. Ns. kovemmat hometoksiinilukemat saadaan tiettyjen ostajien mittausmenetelmistä. Kauroille tehdään joku liuotuskoe ja lopputulos on laskennallinen. Tähän ei ole Koo-ryhmä lähtenyt mukaan, vaan kaurat, jotka eivät kelpaa elintarvikkeeksi on ohjattu järjestelmällisesti rehuksi.

Tämä tiedoksi niille, joille on ilmoitettu, että kauraa ei voida ottaa rehuna vastaan vaan se kelpaa enää mettään tai polttoon. Tilanne korjaantuu vaihtamalla ostajaa.

Nyt sä kyllä puhut palturia, on käännytetty k-maataloudellekin



toimitettuja kauroja

 takaisin isännille, ainakin täällä kaakkois-suomessa, vai onko sitten eri osissa maata eri käytännöt? Ja senkin takia tuo väitteesi tuntuu oudolta,koska rehutehdashan sen päättää, ottaako vai ei, ja ei mikään rehutehdas uskalla yli 8000:n Don kauraa ottaa vastaan.   Olen tästä varma, koska itsellä tuo ongelma on ollut, niinpä soittelin rehutehtaat läpi, ja kaikki sanoivat tosiaan EI yli 8000:n Don kauroille.

MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen  olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .

Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.

-SS-

On hiukan henkistä epärehellisyyttä sellainen poltolla uhkailu. Yksi rekkakuorma
8000 DON plus viisi rekkakuormaa 80 DON, tulee kuusi rekkakuormaa 1350 DON.

-SS-

MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen  olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .

Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.

-SS-

Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....

Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.

Lajittelu rankalla kädellä.


Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....

Olisko ne ruiskutukset just syynä sen DONin esiintymiseen koska luomuviljat ovat olleet ainakin tänä vuonna terveempiä..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.02.17 - klo:12:51

MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen  olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .

Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.

-SS-

Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....

Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.

Lajittelu rankalla kädellä.


Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....

MITÄ ! eikös viime syksy ollut kuiva syksy,vai oliko kun homeessa viljat.Kuluttajana ihmetyttää homeisen viljan tuottaminen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.02.17 - klo:12:51

MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen  olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .

Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.

-SS-

Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....

Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.

Lajittelu rankalla kädellä.


Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....

Avenan viljelijätilaisuudessa puhuttiin, että kukinnan aikaisella säällä on vaikutusta. Siihen aikaan sadetta ja kosteeta ni donit nousee
Ei näkyny sua...

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.02.17 - klo:06:55

Jos on otsikon kaltainen tilanne päällänsä, niin kannattaa ottaa yhteyttä K-maatalouteen. Heidän mukaansa yhtään erää ei ole mennyt polttoon niistä kauroista, mitä heille on toimitettu. Homma perustuu siihen, että mikään mittari ei pysty luotettavasti mittaamaan yli 5500 arvoa kauroista. Ns. kovemmat hometoksiinilukemat saadaan tiettyjen ostajien mittausmenetelmistä. Kauroille tehdään joku liuotuskoe ja lopputulos on laskennallinen. Tähän ei ole Koo-ryhmä lähtenyt mukaan, vaan kaurat, jotka eivät kelpaa elintarvikkeeksi on ohjattu järjestelmällisesti rehuksi.

Tämä tiedoksi niille, joille on ilmoitettu, että kauraa ei voida ottaa rehuna vastaan vaan se kelpaa enää mettään tai polttoon. Tilanne korjaantuu vaihtamalla ostajaa.

Nyt sä kyllä puhut palturia, on käännytetty k-maataloudellekin toimitettuja kauroja takaisin isännille, ainakin täällä kaakkois-suomessa, vai onko sitten eri osissa maata eri käytännöt? Ja senkin takia tuo väitteesi tuntuu oudolta,koska rehutehdashan sen päättää, ottaako vai ei, ja ei mikään rehutehdas uskalla yli 8000:n Don kauraa ottaa vastaan.   Olen tästä varma, koska itsellä tuo ongelma on ollut, niinpä soittelin rehutehtaat läpi, ja kaikki sanoivat tosiaan EI yli 8000:n Don kauroille.

No katsos, osa rehutehtaista luotti vielä hetki sitten kaupan tekemiin mittauksiin ja ilmoitukseen, että donia on tämän verran. Tehtaalla ei sitten enää käytetty aikaa lisäkokeisiin vaan kuormat saatiin kipata sinne. Kauppojen käytännöt varmasti vaihtelevat eri puolilla maata, siitä riippuen kenelle ostajalle he tavaraa mieluiten toimittavat. Tuo mitä topikkiin kirjoitin on kuitenkin täälläpäin isännille markkinoitu manifesti.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.02.17 - klo:13:34

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.02.17 - klo:12:51

MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen  olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .

Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.

-SS-

Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....

Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.

Lajittelu rankalla kädellä.


Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....

Avenan viljelijätilaisuudessa puhuttiin, että kukinnan aikaisella säällä on vaikutusta. Siihen aikaan sadetta ja kosteeta ni donit nousee
Ei näkyny sua...

Höpö tuokin, täällä satoi vettä koko kesän ja kaurat oli tosi puhtaita, pikku nökkönen satamassa rehuksi menevää, kaikki meni elintarvikevientiin. Sadot heikkoja, sato laadukasta vaikka satoi hitokseen läpi kesän.

Liikaa muuttujia tuossa doni hommassa, lajike vaikuttaa ainakin mutta mutta... Ei näistä tiedä, liikaa muuttuvia tekijöitä ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, eri vuosina erilailla. Doneja voi yrittää vältellä hyvillä viljelytoimilla, mutta aikapaljon näyttää olevan tuurissakin. Kun niitä doneja on alueellisesti eri vuosina, ristiin rastiin. Satoiko kymenlaaksossa tänä vuonna paljon?? Siellähän on ollut paljon ongelmia.

Laskin että 29.6-17.7 satoi kolmetoista päivää yhdeksästätoista. Millejä ei paljon kertynyt, kuitenkin 114mm. Ihan normisettiä viime kesänä, kun koko v***n kesän satoi Tuossa välissä kukki varmuudella useimmat tämän seudun kaurat

MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen  olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .

Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.

-SS-

On helpottava tieto, että ruiskutuksella ei tilannetta voi korjata. Täälläkin kauppa markkinoi voimakkaasti sillä, että tulevaisuudessa merkittävä osa kauroista tullaan ruiskuttamaan kukintovaiheessa. Taas yksi lisähomma ja mukava menoerä tautiaineen johdosta. Kaupalle olisi tietysti sopinut hyvin.

Lajikkeen merkitys lienee jonkinmoinen. Olin tilaisuudessa, jossa viljanostaja esitteli heidän vastaanottamien näytteiden toksiinipitoisuuksien vaihtelua eri lajikkeilla. Oli niissä melkoisia eroja. Minua lämmitti erityisesti se, että Belinda oli pärjännyt hyvin. Ei ollut toksiinivapain, mutta keskikastin paremmalla puolella. Se on hyvä saavutus lajikkeen yleisyyteen nähden. Lajikkeen merkityksestä ollaan luonnollisesti hyvin vaiteliaita, jopa kiusaantuneita. Kysymyksessä on isot rahat kaupalle ja jalostajille. Kukapa uskaltaisi ostaa kaikkein toksiinipitoisinta lajiketta.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.02.17 - klo:13:34

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.02.17 - klo:12:51

MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen  olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .

Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.

-SS-

Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....

Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.

Lajittelu rankalla kädellä.


Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....

MITÄ ! eikös viime syksy ollut kuiva syksy,vai oliko kun homeessa viljat.Kuluttajana ihmetyttää homeisen viljan tuottaminen.

Joo oli kuiva syksy ja puitiin kuivana. Se sitten pyöri kuivurissa 3 tuntia, kun oli valmiiksi kuivaa. Donit 5,5 vaikka puhallettiin paljon mäkeen, mutta ei se 3 tunnissa puhdistu. Ensimmäistä kertaa Ivoryssä näitä mainittavasti. Saatiin melko aikaisin kylvöön ja lähti nopeasti kasvuun. Sitten kukinta-aikaan kosteaa.

Johtuukohan donit puutteellisesta viljelykierrosta? Kun luomujussilla lohkolla vaihtuu useammin kasvilaji kuin lumi-kaura-lumi-ohra-lumi-vehnä-lumi-kaura-lumi-ohra-lumi-syysruis viljelyssä, jossa kokoajan taudinaiheuttajia kasvustossa. Harvakseltaan samoilla lohkoilla kauraa viljelyssä ollessa ja monenlaista kesää ja syksyä sattunut, niin kertaakaan ei ole ollut don ongelmaa. Voihan kauppiasta rikastuttaa helposti, kun lukee kauppiaan aviisista sen tämänkin ketjun keskisatoon tarvittavat linimenttien kirjon joiden kanssa saa puuhastella kesällä useampaan otteeseen pellolla. SKN totesikin jo ne toimenpiteet, joilla elämä helpottuu kummasti kauran viljelyssä.

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 16.02.17 - klo:19:16

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.02.17 - klo:13:34

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.02.17 - klo:12:51

MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen  olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .

Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.

-SS-

Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....

Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.

Lajittelu rankalla kädellä.


Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....

MITÄ ! eikös viime syksy ollut kuiva syksy,vai oliko kun homeessa viljat.Kuluttajana ihmetyttää homeisen viljan tuottaminen.

Joo oli kuiva syksy ja puitiin kuivana. Se sitten pyöri kuivurissa 3 tuntia, kun oli valmiiksi kuivaa. Donit 5,5 vaikka puhallettiin paljon mäkeen, mutta ei se 3 tunnissa puhdistu. Ensimmäistä kertaa Ivoryssä näitä mainittavasti. Saatiin melko aikaisin kylvöön ja lähti nopeasti kasvuun. Sitten kukinta-aikaan kosteaa.

Niin Ivory, isojyväinen lajike, ei pitäisi olla ongelmaa pikkujyvistä. Tällaisia ristiriitaisuuksia löytyy koko ajan. Jos onnistut torppaamaan viisi taudinaiheuttajaa, niin kuudes lyö läpi ja kunnolla.