Lainaus käyttäjältä: Savimaahinen - 18.01.17 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.01.17 - klo:22:34

Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.

134 eskoo/tonni sai viimeks entsyymistä

Liomaan Sami on puhunut.

Mutta siis mitä puhetta itselläsi on antaa tähän keskusteluun ?
Muutama vuosi sitten entsyymimallasohralajikkeet olivat lähinnä Saana ja
Polartop. Onko itselläsi tietoa muista ehdokkaista tulevalle vuodelle.

Tärkkelysohrista Kaarle ja Justus on mainittu ensi kesälle, mutta mitenpäs Elmeri. Mielestäni paras
kasvu keskimääräisellä pellolla, vaatimattomin ravinteiden imuttaja.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 19.01.17 - klo:21:17

Lainaus käyttäjältä: Savimaahinen - 18.01.17 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.01.17 - klo:22:34

Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.

134 eskoo/tonni sai viimeks entsyymistä

Liomaan Sami on puhunut.

Mutta siis mitä puhetta itselläsi on antaa tähän keskusteluun ?
Muutama vuosi sitten entsyymimallasohralajikkeet olivat lähinnä Saana ja
Polartop. Onko itselläsi tietoa muista ehdokkaista tulevalle vuodelle.

Tärkkelysohrista Kaarle ja Justus on mainittu ensi kesälle, mutta mitenpäs Elmeri. Mielestäni paras
kasvu keskimääräisellä pellolla, vaatimattomin ravinteiden imuttaja.

-SS-

Ehkä Puuha-Peteä suututtaa, kun jotkut viljelevät ulkomaisia ohralajikkeita.

Mallasohrille on tulossa uusiksi lajikkeiksi 2017 ainakin joitain "Pekka"-ohrista. Muistaakseni ne tulevat entsyymilajikkeiksi. Esityksen mukaan entsyymilajikkeina toimivat edelleen pääasiassa Saana ja Polartop, mutta Viking Malt alkaa ilmeisesti tehdä sopimuksia pekoista (Vipekka, Repekka ja Popekka). Tuon saman esityksen mukaan RGB Planet on vielä testeissa ainakin tämän kesän. Kannattaa olla yhteyksissä suoraan Viking Maltiin.

http://www.ladec.fi/filebank/7252-Mallasviljojen_sopimuskausi_2016_Sanna_Kivela_Viking_Malt.pdf

Mallasohrille on tulossa uusiksi lajikkeiksi 2017 ainakin joitain "Pekka"-ohrista. Muistaakseni ne tulevat entsyymilajikkeiksi. Esityksen mukaan entsyymilajikkeina toimivat edelleen pääasiassa Saana ja Polartop, mutta Viking Malt alkaa ilmeisesti tehdä sopimuksia pekoista (Vipekka, Repekka ja Popekka). Tuon saman esityksen mukaan RGB Planet on vielä testeissa ainakin tämän kesän. Kannattaa olla yhteyksissä suoraan Viking Maltiin.

http://www.ladec.fi/filebank/7252-Mallasviljojen_sopimuskausi_2016_Sanna_Kivela_Viking_Malt.pdf

Tuo oli viime vuoden materiaalia, kyllä tuosta Planetista tulee päätös julki ihan lähiaikoina.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 19.01.17 - klo:21:52

Mallasohrille on tulossa uusiksi lajikkeiksi 2017 ainakin joitain "Pekka"-ohrista. Muistaakseni ne tulevat entsyymilajikkeiksi. Esityksen mukaan entsyymilajikkeina toimivat edelleen pääasiassa Saana ja Polartop, mutta Viking Malt alkaa ilmeisesti tehdä sopimuksia pekoista (Vipekka, Repekka ja Popekka). Tuon saman esityksen mukaan RGB Planet on vielä testeissa ainakin tämän kesän. Kannattaa olla yhteyksissä suoraan Viking Maltiin.

http://www.ladec.fi/filebank/7252-Mallasviljojen_sopimuskausi_2016_Sanna_Kivela_Viking_Malt.pdf

Tuo oli viime vuoden materiaalia, kyllä tuosta Planetista tulee päätös julki ihan lähiaikoina.

No niinpä olikin. Oli melkein sama aineisto, kun joulukuun alun aineistokin. Siinä Cerbinetta ja RGB Planet olivat edelleen testeissä. Pekka-lajikkeet ovat tulleet viljelyyn, mutta siemen on loppunut. 31.1 on seuraava tilaisuus, jossa mallasohrista kerrotaan, ehkä siellä lisää.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.01.17 - klo:22:34

Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.

134 eskoo/tonni sai viimeks entsyymistä

Väinämöiselläkin on Saana-ohraa, teiän kannattaa yhdistää voimat niin säästätte rahdissa Jokioisille.....

Lainaus käyttäjältä: Savimaahinen - 18.01.17 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.01.17 - klo:22:34

Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.

134 eskoo/tonni sai viimeks entsyymistä

Väinämöiselläkin on Saana-ohraa, teiän kannattaa yhdistää voimat niin säästätte rahdissa Jokioisille.....

Väiski vois varmaan käydä täpinöimäs Veeämmällään maahisen ohrat maahan?

Toi Saana on kyllä niin esihistoriallinen lajike, että Väinämöinenkin sitä varmaan Kalevalan kankahilla viljeli... Kumma kun ei ole parempaa entsyymiohraa saatu aikaaan.

Toi Saana on kyllä niin esihistoriallinen lajike, että Väinämöinenkin sitä varmaan Kalevalan kankahilla viljeli... Kumma kun ei ole parempaa entsyymiohraa saatu aikaaan.

Nyt on tulossa. Tälle vuodelle ei siementä enää saa, mutta lisäyksessä on kolme Pekka- lajiketta.
Saana on kuulemma hyvä entsyymiohra, koska sen valkuainen nousee suht helposti ja mallastuu hyvin. Barkehan on samassa asemassa normaalimaltaiden joukossa. On hyvä mallastettava, ja varsin tasalaatuinen, vaikka onkin jo vanha lajike.

Loraus tautiainetta antaa sen vajaa 5tn/ha.
Syksyl kultivointi,kerta äestys,pikkusen lietettä ja 90 kiloo pussista typpee

Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta kun Agroysta täällä puhutaan, niin seuraan sitä mielelläni.

En vain näe talkootyötä tai pientä korvausta motivivana asiana, ihminen on perustaltaan ahne. Ahneus juontaa juurensa jo kivikaudelle kun täytyi hamstrata ruokaa tulevaisuuden varalle, se kuka hallitsi ruokaa oli lauman kovin tyyppi. Miksi kukaan tekee vaatimattomasti työtä jos on mahdollisuus tehdä isosti massia? Miksi laajentaa ellei tavoitteena ole kasvaa? Kasvu ei synny ilman rahoittajia, näin se vaan on jos tahtoo kasvaa niin takana pitää olla rahaa. Rahoittaja tahtoo omansa. Ahneus lisääntyy, suomalaiset sijoittaja-viljelijätkin tahtovat siivunsa. --> samassa tilanteessa kuin osuuskauppa, ideologia menetetty.

Miksi se on täällä niin vaikeaa toimia rehellisesti voittoa tavoittelevana yrittäjänä? Aina maajussit tahtoo olla mukana vääntämässä, vaikka eivät tuo mitään lisäarvoa, päinvastoin. Markkinat kyllä sitten aikanaan poistaa huonot yritykset.

Laajennettuna maajussi osaa työnsä ja tuottaa mitä tuottaa, kuluttajat ostavat mitä tahtovat eikä siihen ole kenelläkään mitään sanottavaa. Yritykset siinä välissä toimivat indikaattorina jotka yrittävät hankkia raaka-ainetta ja myydä sitä sellisena kuin kuluttajat tahtovat.

Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta kun Agroysta täällä puhutaan, niin seuraan sitä mielelläni.

En vain näe talkootyötä tai pientä korvausta motivivana asiana, ihminen on perustaltaan ahne. Ahneus juontaa juurensa jo kivikaudelle kun täytyi hamstrata ruokaa tulevaisuuden varalle, se kuka hallitsi ruokaa oli lauman kovin tyyppi. Miksi kukaan tekee vaatimattomasti työtä jos on mahdollisuus tehdä isosti massia? Miksi laajentaa ellei tavoitteena ole kasvaa? Kasvu ei synny ilman rahoittajia, näin se vaan on jos tahtoo kasvaa niin takana pitää olla rahaa. Rahoittaja tahtoo omansa. Ahneus lisääntyy, suomalaiset sijoittaja-viljelijätkin tahtovat siivunsa. --> samassa tilanteessa kuin osuuskauppa, ideologia menetetty.

Miksi se on täällä niin vaikeaa toimia rehellisesti voittoa tavoittelevana yrittäjänä? Aina maajussit tahtoo olla mukana vääntämässä, vaikka eivät tuo mitään lisäarvoa, päinvastoin. Markkinat kyllä sitten aikanaan poistaa huonot yritykset.

Laajennettuna maajussi osaa työnsä ja tuottaa mitä tuottaa, kuluttajat ostavat mitä tahtovat eikä siihen ole kenelläkään mitään sanottavaa. Yritykset siinä välissä toimivat indikaattorina jotka yrittävät hankkia raaka-ainetta ja myydä sitä sellisena kuin kuluttajat tahtovat.

ideologia vastaan teknologia.... jos viljakauppaa ajattelee noin teknisesti, niin eihän siinähän ei ole mitään kummallista. Erän viljaa pystyy välittämään melkein ilman kuluja myyjän ja ostajan välillä hienosti jollain kaupankäyntisovelluksella netissä. Näinhän viljapörssi toimii ja sen kauppaerät ovat niin pieniä (noin rekallinen), että tilatasollakin on helppo käydä kauppaa. Suuntaus tulee olemaan erittäin pieniin katteisiin tuottajan ja käyttäjän välissä, jos käyttäjä ostaa suoraan katehan melkein nolla. Täällä pohjolan "saaressa" ei oikein voi suoraan hyödyntää pörssikauppaa, kun se vilja pitää toimittaa ostajalle. Tämä tarjoaa mahdollisuuden hintamanipulaatioille ja keinottelulle, jossa myyjä on heikoilla.

Viljan vienti on haastavampaa, siinä mukaan astuu koko logistinen ketju (kuljetus, varastointi, lastaus, laivaus, purku) ja siihen vielä lisäksi luvat, verot, pykälät, EU ym. Mikä oleellisinta, niin eräkoko kasvaa niin suureksi, ettei siihen taida edes suurimmat tilat yksin päästä käsiksi. Silloin tarvitaan joko perinteistä välittäjäliikettä tai sitten jussit laittaa viisaat päänsä yhteen ja alkaa hommiin. Eipä tässä muusta ole kysymys. Jos viljelijärengas maksaa siihen muuten kuulumattomalle muutaman euronkin tonnilta enemmän, niin kyllä mulle ainakin on sama kuka siitä voitot saa. Agroy:n osalta kaupankäynnin tietojärjestelmä on ilmeisen nopea ja tehokas, sillä pystyy lyhyessä ajassa keräämään isoja toimeksiantoja ja saa mahdollisesti markkinoilta hyviä diilejä.

Yhtä kaikki nämä tällaiset alkanevat kermankuorintabisneksenä, sitten esitetään keinona pikkukääpiöiden pääsystä isojen etuihin ja lopuksi tarpeiden hajaannus kääntyy itseään vastaan ja pitää alkaa rajoittaa "klubiin pääsyä" . Oletus on aina ollut, että tukkukauppa ottaa välistä paljon. Itse asiasa ei ota. Kermankuorinnalla pyritään ottamaan siitä vaikkapa kolmesta % puolikas %-yksikköä  pois kun töitä tehdään kaksion makkarista käsin.

Ja kun volyymi on satamiljoonaa, on tulo puoli miltsiä. Okei. Hyvä.

-SS-

Yhtä kaikki nämä tällaiset alkanevat kermankuorintabisneksenä, sitten esitetään keinona pikkukääpiöiden pääsystä isojen etuihin ja lopuksi tarpeiden hajaannus kääntyy itseään vastaan ja pitää alkaa rajoittaa "klubiin pääsyä" . Oletus on aina ollut, että tukkukauppa ottaa välistä paljon. Itse asiasa ei ota. Kermankuorinnalla pyritään ottamaan siitä vaikkapa kolmesta % puolikas %-yksikköä  pois kun töitä tehdään kaksion makkarista käsin.

Ja kun volyymi on satamiljoonaa, on tulo puoli miltsiä. Okei. Hyvä.

-SS-

Tarkotatko klubilla tätä ; http://www.sgc.fi/en/ ?

Luvuista vähän, 100 000 000 esim. € = n.700 000 000 kg viljaa...melkein koko Suomen vuotuinen vehnäsato...yksi "kaksion makkari" välittäjä....?

Voihan sen noinkin aatella. Väitän kuitenkin välittäjän ottavan enemmän kuin 0,5 %.

Tai voihan se olla että olen tehnyt em. laskelmissa pilkkuvirheen tai muuten vaan en ymmärrä. Itse kallistuisin viimeiseen.

Ihan sama.

Näin sivusta seuranneena, agroy on minun mielestäni toiminut toistaiseksi ihan hyvin. Minulle on ihan sama kuka sitä toimintaa pyörittää, jos hinnat ovat kilpailukykyisiä ja tuotantopanosten laatu on riittävän hyvä.