Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: kylmis - 13.01.17 - klo:08:43
-
Kehitys näyttää ihan hyvältä. Satamat investoivat ja logistiikka paranee. Tuo lisää kilpailukykyä bisnekselle.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/viljan-vienti-kasvussa/F3tBA9uQ
-
Ja logistiikka kohdallaan. Viedään täältä korkealaatuista viljaa maailmalle ja sitten samalla laivalla tuodaan sitä vielä kalliimpaa glyfosaattiviljaa rehuksi eläinmiehille.
-
Suomalainen kaura käy maailmalla kaupaksi. Hyvä, että on myös pyrkimyksiä viedä kauraa jalostettuna maailmalle.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalainen-kaura-kay-kaupaksi-maailmalla/edA8fMyN
-
Harmi vain että suomessa viljellään niin monia lajikkeita että laatuviljoista on vaikea saada laivalastillista kasaan. Rehuviljoissahan ei lajikkeella niin väliä.
-
Harmi vain että suomessa viljellään niin monia lajikkeita että laatuviljoista on vaikea saada laivalastillista kasaan. Rehuviljoissahan ei lajikkeella niin väliä.
Kokeneet viejät tiedostaa kyllä ongelman. Esim. Avenalle ei vientimaltaaksi kelpuuteta kuin Tippleä ja Propinoa. Kauran suhteen ei taida vastaavaa kuria olla, vaikka kaiken järjen mukaan pitäisi.
-
Harmi vain että suomessa viljellään niin monia lajikkeita että laatuviljoista on vaikea saada laivalastillista kasaan. Rehuviljoissahan ei lajikkeella niin väliä.
Kokeneet viejät tiedostaa kyllä ongelman. Esim. Avenalle ei vientimaltaaksi kelpuuteta kuin Tippleä ja Propinoa. Kauran suhteen ei taida vastaavaa kuria olla, vaikka kaiken järjen mukaan pitäisi.
Boreal kun sanoo, että akseli on hyvä kaura, niin isännät sitä kritiikittömästi pää märkänä viljelee, mutta ulkomaalaiset ei moista kahua huoli. Jos kauraa viljelee, niin borealin lajikkeet kannattaa kiertää kaukaa. Matty on itsellä harkinnassa, tai sit odottelen vuoden päähän, jolloin pitäis saada Avenuen siementä, sen pitäis olla ihan kunkkukaura.
-
Ohralajikkeet käyttäytyvät mallastusprosessia eritavalla. Siinä pitää lajikkeet pitää erillään. Kauralla ei ihan noin yksilöllistä pääsääntöisesti ole. Joku ostaja ulkomailla ei halunnut Akselia ja sitäkin joku pälli sinne vei. :'(
-
mist koooko näyröst pääseepois
-
löysin mitäs make jurtista
-
Ja logistiikka kohdallaan. Viedään täältä korkealaatuista viljaa maailmalle ja sitten samalla laivalla tuodaan sitä vielä kalliimpaa glyfosaattiviljaa rehuksi eläinmiehille.
Näinköhän. Kyllä ainakin sikamiehet on tässä maassa hakattu niin sinne ritilän rakoon, että ei ole rahaa ostaa kalliimpaa rehuviljaa, vaikka olisi kuinka glyfotettu. :D
Oikeasti en ymmärrä mihin tähtäät kommentilllasi vai tähtäätkö mihinkään? Kyllä meille on ainakin ihan kotimainen rehuvilja kelvannut jopa ihan naapurin viljelemä...
-
Etelän viljasatamia laitetaan kiivaasti kuntoon, kun pelätään rahtien karkaavan Viroon. Ilmeisesti lastauksessakin on saatu jotain kehitystä aikaiseksi, koska todettiin sen etenevän nyt 24h. Virossa toi on ollut normaali käytäntö jo aiemmin.
-
Etelän viljasatamia laitetaan kiivaasti kuntoon, kun pelätään rahtien karkaavan Viroon. Ilmeisesti lastauksessakin on saatu jotain kehitystä aikaiseksi, koska todettiin sen etenevän nyt 24h. Virossa toi on ollut normaali käytäntö jo aiemmin.
Ystävämme MTK voisi kyllä aloittaa ajamaan jonkinlaista väylämaksuvapautusta viljanvientilaivoille. Saataisiin markkinat terveeksi jos kotimaiset toimijat maksaisi viljasta edes sen pörssihinnan. Tämä ei tietenkään MTK nykylinjaukseen sovi. Mutta jos nyt joskus sitä viljapuoltakin voisi avittaa. Sopeuttamiset ja koulutukset on niin nähty, eikä ne etujärjestölle pitäisi olla mikään ykköstavoite ylipäätään.
-
Etelän viljasatamia laitetaan kiivaasti kuntoon, kun pelätään rahtien karkaavan Viroon. Ilmeisesti lastauksessakin on saatu jotain kehitystä aikaiseksi, koska todettiin sen etenevän nyt 24h. Virossa toi on ollut normaali käytäntö jo aiemmin.
Ystävämme MTK voisi kyllä aloittaa ajamaan jonkinlaista väylämaksuvapautusta viljanvientilaivoille. Saataisiin markkinat terveeksi jos kotimaiset toimijat maksaisi viljasta edes sen pörssihinnan. Tämä ei tietenkään MTK nykylinjaukseen sovi. Mutta jos nyt joskus sitä viljapuoltakin voisi avittaa. Sopeuttamiset ja koulutukset on niin nähty, eikä ne etujärjestölle pitäisi olla mikään ykköstavoite ylipäätään.
Varmaankin onnistuu toikin homma ilman emteekoota paremmin. Suomalaiset kun on tunnetusti olleet aika hakoja tuolla euroopan neuvottelukentillä ryssimään omat hommansa, niin ei tältäkään toiminnalta kannata liikoja odottaa. Tietennii olisi positiivista et viljapuolellekin tulisi jokin järki touhuun. Jonniin vuoden kun kaik jauholakit optimoisi hömpöttelytuet maksimiin, niin varmaan ehken alkaisi jotain tapahtumaan, jos ei muuta niin ainakin seuraavalla tukikaudella leikkaisivat sitten tukia. Viljaahan viljellään niin kauan kun ehtii tienata menetetyt eurot maataistelussa joillain muulla touhulla.
-
Etelän viljasatamia laitetaan kiivaasti kuntoon, kun pelätään rahtien karkaavan Viroon. Ilmeisesti lastauksessakin on saatu jotain kehitystä aikaiseksi, koska todettiin sen etenevän nyt 24h. Virossa toi on ollut normaali käytäntö jo aiemmin.
viljan viljely etelässä alkaa olemaan jo pelkästään viennin varassa. Kumipyöräkyyti pohjoiseen tai laivalla etelään, siinä vaihtoehdot. Molemmissa tapauksissa rahdin maksaa viljelijä, koska vilja hinnoitellaan ostopaikassa. Sinänsä hyvä, ettei laivarahtauksen vaihtoehtoa enää jarruta lisää logistiset tai työajoista johtuvat syyt.
Nyt rehuvehnästä saisi keski-euroopassa 170€/tn ja ohrasta 150€/tn, ellei näitä rahtivähennyksiä huomioitaisi. Kyllä omaa jalostavaa teollisuutta kaivattaisiin tännekin....muutakin kuin soijatehtaita.
http://www.agrarberatung-hessen.de/markt/pflanze1/010403.html
-
Etelän viljasatamia laitetaan kiivaasti kuntoon, kun pelätään rahtien karkaavan Viroon. Ilmeisesti lastauksessakin on saatu jotain kehitystä aikaiseksi, koska todettiin sen etenevän nyt 24h. Virossa toi on ollut normaali käytäntö jo aiemmin.
viljan viljely etelässä alkaa olemaan jo pelkästään viennin varassa. Kumipyöräkyyti pohjoiseen tai laivalla etelään, siinä vaihtoehdot. Molemmissa tapauksissa rahdin maksaa viljelijä, koska vilja hinnoitellaan ostopaikassa. Sinänsä hyvä, ettei laivarahtauksen vaihtoehtoa enää jarruta lisää logistiset tai työajoista johtuvat syyt.
Nyt rehuvehnästä saisi keski-euroopassa 170€/tn ja ohrasta 150€/tn, ellei näitä rahtivähennyksiä huomioitaisi. Kyllä omaa jalostavaa teollisuutta kaivattaisiin tännekin....muutakin kuin soijatehtaita.
http://www.agrarberatung-hessen.de/markt/pflanze1/010403.html
Sitä ei saa unohtaa, että tuo mainittu hinta nousisi Suomeen
sisämaahan tuotaessa, koska ei ole viljelijää maksamassa sisämään
myllyille sitä rahtia.
On lähinnä kotimaisen teollisuuden sikamaisuutta tuo itämerivähennys,
kohdistuen heidän kaatosuppiloon valmiiksi kaadettavaan viljaan.
Mielelläni siis myyn vientiin, itämerivähennyksenkin kanssa.
-SS-
-
Etelän viljasatamia laitetaan kiivaasti kuntoon, kun pelätään rahtien karkaavan Viroon. Ilmeisesti lastauksessakin on saatu jotain kehitystä aikaiseksi, koska todettiin sen etenevän nyt 24h. Virossa toi on ollut normaali käytäntö jo aiemmin.
Ystävämme MTK voisi kyllä aloittaa ajamaan jonkinlaista väylämaksuvapautusta viljanvientilaivoille. Saataisiin markkinat terveeksi jos kotimaiset toimijat maksaisi viljasta edes sen pörssihinnan. Tämä ei tietenkään MTK nykylinjaukseen sovi. Mutta jos nyt joskus sitä viljapuoltakin voisi avittaa. Sopeuttamiset ja koulutukset on niin nähty, eikä ne etujärjestölle pitäisi olla mikään ykköstavoite ylipäätään.
Ongelmahan on se että se mikä on toiselle tuloa on toiselle menoa? Siinä on edunvalvonnan tasapuolisuus vähän niin ja näin kun toisen pitäisi saada mahdollisimman paljon tuloa ja toisen menojen pitäisi olla mahdollisimman pienet... Onhan se tasapuolisuus jo nähty...
-
Etelän viljasatamia laitetaan kiivaasti kuntoon, kun pelätään rahtien karkaavan Viroon. Ilmeisesti lastauksessakin on saatu jotain kehitystä aikaiseksi, koska todettiin sen etenevän nyt 24h. Virossa toi on ollut normaali käytäntö jo aiemmin.
Ystävämme MTK voisi kyllä aloittaa ajamaan jonkinlaista väylämaksuvapautusta viljanvientilaivoille. Saataisiin markkinat terveeksi jos kotimaiset toimijat maksaisi viljasta edes sen pörssihinnan. Tämä ei tietenkään MTK nykylinjaukseen sovi. Mutta jos nyt joskus sitä viljapuoltakin voisi avittaa. Sopeuttamiset ja koulutukset on niin nähty, eikä ne etujärjestölle pitäisi olla mikään ykköstavoite ylipäätään.
Ongelmahan on se että se mikä on toiselle tuloa on toiselle menoa? Siinä on edunvalvonnan tasapuolisuus vähän niin ja näin kun toisen pitäisi saada mahdollisimman paljon tuloa ja toisen menojen pitäisi olla mahdollisimman pienet... Onhan se tasapuolisuus jo nähty...
Nomutta kun ja jos jalostava teollisuus ja MTK on sitä mieltä, että muualta saa viljaa halvemmalla
karjatehtaisiin, miksi tehdä kotimaisen viljan viennille mitään keinotekoisia haittoja ? Antaa
kalliin viljan mennä vaan, hyvä vaan , ettei ole haittoina, silloin kun isot pojat teollistelee.
Tosiasiassa keskusliikkeiden ja teollisuuden ärtyneisyys lisääntyy samassa suhteessa, kuin yksityinen viljarahti alkaa suureta
rajojen yli.
Miksiköhän ? Kun ulkomailtahan sai aina halvemmalla ?
-SS-
-
saabiko?
-
Etelän viljasatamia laitetaan kiivaasti kuntoon, kun pelätään rahtien karkaavan Viroon. Ilmeisesti lastauksessakin on saatu jotain kehitystä aikaiseksi, koska todettiin sen etenevän nyt 24h. Virossa toi on ollut normaali käytäntö jo aiemmin.
Ystävämme MTK voisi kyllä aloittaa ajamaan jonkinlaista väylämaksuvapautusta viljanvientilaivoille. Saataisiin markkinat terveeksi jos kotimaiset toimijat maksaisi viljasta edes sen pörssihinnan. Tämä ei tietenkään MTK nykylinjaukseen sovi. Mutta jos nyt joskus sitä viljapuoltakin voisi avittaa. Sopeuttamiset ja koulutukset on niin nähty, eikä ne etujärjestölle pitäisi olla mikään ykköstavoite ylipäätään.
Ongelmahan on se että se mikä on toiselle tuloa on toiselle menoa? Siinä on edunvalvonnan tasapuolisuus vähän niin ja näin kun toisen pitäisi saada mahdollisimman paljon tuloa ja toisen menojen pitäisi olla mahdollisimman pienet... Onhan se tasapuolisuus jo nähty...
Nomutta kun ja jos jalostava teollisuus ja MTK on sitä mieltä, että muualta saa viljaa halvemmalla
karjatehtaisiin, miksi tehdä kotimaisen viljan viennille mitään keinotekoisia haittoja ? Antaa
kalliin viljan mennä vaan, hyvä vaan , ettei ole haittoina, silloin kun isot pojat teollistelee.
Tosiasiassa keskusliikkeiden ja teollisuuden ärtyneisyys lisääntyy samassa suhteessa, kuin yksityinen viljarahti alkaa suureta
rajojen yli.
Miksiköhän ? Kun ulkomailtahan sai aina halvemmalla ?
-SS-
miltä mahtas kuulostaa jos myö maanviljelijät perustettas semmonen etujärjestö,
sen tarkoitus ois ajaa meidän! asiaa!
tulee mielen juttu,missä kaveri osti ison kasan kirjoja ja keksi perustaa kirjalainaamon
idea oli hyvä ei tarvitse ostaa omaksi vaan pientä korvausta vastaan sai lainaan.
hän sai jopa ystävänsä mukaan ja yhdessä hoidettiin sitten kulut,
hyvät vuokratilat löyty myös keskeiseltä paikalta, jonkun ruotsalaisen bibliotek nimisen yrityksen vierestä.
-
Meillähän on jo MTK etujärjestö. Sen on kuitenkin pidettävä omistamiensa yhtiöiden kuten Raisio ja Boreal kasvinjalostuksen puolta, jotka samalla omalta osaltaan päättävät viljelijöiden kustannustasosta.
Uskon, että MTK:n keskusorganisaatioihin pesiytyneet keskusliikkeiden asiantuntijajäsenet pitävät keskustelun sordiinolla, mitä tulee liikkeiden ja viljelijöiden tulon- ja kustannustenjakoon. Siksi vihaisia ovat näiden keskusliikkeiden kommentit suoraviennin turmiollisuudesta. Kenelle ? Viljanviljelijällekö ?
MTK toisaalta on jonkin verran osallistunut myös viljelijöiden ostotoiminnan keskittämiseen, osallisena Mtech-yrityksen Farmidiili-sovelluksessa, jossa voidaan ottaa tarjouksia lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista. Miten mahtaa Raision tarjouksille käydä, kun siis MTK on Raisiossakin mukana? Koska kyse on lähes Webwisuun inegroidusta sovelluksesta, en aio kyllä katsoakaan siihen päin. En usko, että meikäläisen ajattelumallilla saan yhtään tarjouspyyntöä lähtemään, Webwisun käyttöliittymällä.
-SS-
-
Meillähän on jo MTK etujärjestö. Sen on kuitenkin pidettävä omistamiensa yhtiöiden kuten Raisio ja Boreal kasvinjalostuksen puolta, jotka samalla omalta osaltaan päättävät viljelijöiden kustannustasosta.
Uskon, että MTK:n keskusorganisaatioihin pesiytyneet keskusliikkeiden asiantuntijajäsenet pitävät keskustelun sordiinolla, mitä tulee liikkeiden ja viljelijöiden tulon- ja kustannustenjakoon. Siksi vihaisia ovat näiden keskusliikkeiden kommentit suoraviennin turmiollisuudesta. Kenelle ? Viljanviljelijällekö ?
MTK toisaalta on jonkin verran osallistunut myös viljelijöiden ostotoiminnan keskittämiseen, osallisena Mtech-yrityksen Farmidiili-sovelluksessa, jossa voidaan ottaa tarjouksia lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista. Miten mahtaa Raision tarjouksille käydä, kun siis MTK on Raisiossakin mukana? Koska kyse on lähes Webwisuun inegroidusta sovelluksesta, en aio kyllä katsoakaan siihen päin. En usko, että meikäläisen ajattelumallilla saan yhtään tarjouspyyntöä lähtemään, Webwisun käyttöliittymällä.
-SS-
Sempä takia onkin hyvä, että on tuollainen kuin Agroy, joka on riippumaton osto-organisaatio ja myös viljanmyyntiorganisaatio, sillä ei ole epäilyttäviä sidonnaisuuksia kaupallisiin maatalousorganisaatioihin, kuten ei myöskään etujärjestöihin, joilla taas usein on keskinäisiä riippuvuuksia.
-
Onk tämä Suomen Agroy jokin tuntemattoman globaalin keskuskonsernin tytäryhtiö. Agroy Group: tyttäriä on eri maissa jo kovastikin. Onko tämä uusi systeemi laajentunut esim. USA:aan pelkästään suomalaisten suurviljelijäin voimin ?
Siis tämä
http://agroygroup.com/en/
Sieltä location Finland , niin hyppää Suomen Agroyn sivuille. Olisi kiva tietää, miten suomalaisella rahalla saadaan aikaiseksi satojen miljoonien maailman maanviljelijöiden yhteenliittymä ? Vai onko kyseessä jokin kiinalaisten rahoittajien viritys ?
-SS-
-
Onk tämä Suomen Agroy jokin tuntemattoman globaalin keskuskonsernin tytäryhtiö. Agroy Group: tyttäriä on eri maissa jo kovastikin. Onko tämä uusi systeemi laajentunut esim. USA:aan pelkästään suomalaisten suurviljelijäin voimin ?
Siis tämä
http://agroygroup.com/en/
Sieltä location Finland , niin hyppää Suomen Agroyn sivuille. Olisi kiva tietää, miten suomalaisella rahalla saadaan aikaiseksi satojen miljoonien maailman maanviljelijöiden yhteenliittymä ? Vai onko kyseessä jokin kiinalaisten rahoittajien viritys ?
-SS-
Siellä on luultavasti joku salaliitto takana!
-
mutta kuinka paljon tuollainen monikansallinen liitto sitten ajaa suomen viljelijän etuja?
-
Onk tämä Suomen Agroy jokin tuntemattoman globaalin keskuskonsernin tytäryhtiö. Agroy Group: tyttäriä on eri maissa jo kovastikin. Onko tämä uusi systeemi laajentunut esim. USA:aan pelkästään suomalaisten suurviljelijäin voimin ?
Siis tämä
http://agroygroup.com/en/
Sieltä location Finland , niin hyppää Suomen Agroyn sivuille. Olisi kiva tietää, miten suomalaisella rahalla saadaan aikaiseksi satojen miljoonien maailman maanviljelijöiden yhteenliittymä ? Vai onko kyseessä jokin kiinalaisten rahoittajien viritys ?
-SS-
Kjehkjehkjeh... =)
-
Harmi vain että suomessa viljellään niin monia lajikkeita että laatuviljoista on vaikea saada laivalastillista kasaan. Rehuviljoissahan ei lajikkeella niin väliä.
Kokeneet viejät tiedostaa kyllä ongelman. Esim. Avenalle ei vientimaltaaksi kelpuuteta kuin Tippleä ja Propinoa. Kauran suhteen ei taida vastaavaa kuria olla, vaikka kaiken järjen mukaan pitäisi.
[/quote
Jep jep. Mulla tällä hetkellä Barkea mutta siemen pitäis kohta uusia. Tuleekohan tuosta RGW Planetista euroopan kärkiohra niin kuin mainostavat. Vai pitäsköhän jatkaa Barkella. Barke on ollu kyllä helppo ja varma mutta toi Planetti näyttäis olevan aika paljon satoisampi. Ei taida vaan suomessa olla vielä mallas listalla, eikä niin paljon viljelyssä että vientiin riittäisi.
Toisaalta entsyymiohrasta sais kyllä 10-20€ enemmin tonnilta mutta vaatis kyllä raakasti enempi typpeäkin jotta saa valkuaiset ylös.
-
Barkesta ei meillä oikein saanut alle 13 valkuaista. On niin kuivuudelle herkkä. Eikä ole typpeä lisätty liikaa. Eikä sitä satoa kovinkaan paljon tullut. Suunnilleen puolet Elmeristä. Jos ja kun menee rehuohraksi, niin silloin Barke harmittaa kaksin verroin enempi.
-SS-
-
Vai onko kyseessä jokin kiinalaisten rahoittajien viritys ?
-SS-
Mieluummin kiinalaisten rahoilla kuin esim. minun rahoilla, jos se musta on kiinni. Ei nettisivujen teko niin kovin paljon kustanna loppujen lopuksi.
-
Mutta siis jos tuo on Suomessa syntynyt systeemi, niin sitten kun Austraaliat, Brasiliat, USA:t ja tämmäset nyt ovat mukana, tulee ryhmästä suurempivolyyminen toimija kuin mitkään Monsantot tai Bayerit, saati sitten Yarat tai muut. Tuohan merkitsee todellista kauppasotaa ja globaalia "kaikki maailman viljelijät liittykää yhteen" - vallankumousta !
Jos siis tapahtuu ihannetila, että panokset halpenevat asiakkaille, ja myytävät tuotteet saadaan massavaikuttamisella kohoamaan keskihintojen yläpuolelle ?
Maailmanmitassa miljardeja voisi siirtyä uuteen tasapainotilaan viljelijöiden suuntaan. Missä se maksajapuoli on, todennäköisesti agriteollisuus, lannoitevalmistajat, suuret kemikaaliyhtiöt, muut tukkurit ja välittäjät, paikallinen vähittäiskauppa. Jossakin se on.
Jää nähtäväksi ehkä vuosikymmenen jänteellä, degeneroituuko ryhmä suuretessaan tavanomaiseksi välittäjätukkukaupaksi, ja omaksuvatko vähitellen perinteiset tukkukaupan elkeet.
-SS-
-
Mutta siis jos tuo on Suomessa syntynyt systeemi, niin sitten kun Austraaliat, Brasiliat, USA:t ja tämmäset nyt ovat mukana, tulee ryhmästä suurempivolyyminen toimija kuin mitkään Monsantot tai Bayerit, saati sitten Yarat tai muut. Tuohan merkitsee todellista kauppasotaa ja globaalia "kaikki maailman viljelijät liittykää yhteen" - vallankumousta !
Jos siis tapahtuu ihannetila, että panokset halpenevat asiakkaille, ja myytävät tuotteet saadaan massavaikuttamisella kohoamaan keskihintojen yläpuolelle ?
Maailmanmitassa miljardeja voisi siirtyä uuteen tasapainotilaan viljelijöiden suuntaan. Missä se maksajapuoli on, todennäköisesti agriteollisuus, lannoitevalmistajat, suuret kemikaaliyhtiöt, muut tukkurit ja välittäjät, paikallinen vähittäiskauppa. Jossakin se on.
Jää nähtäväksi ehkä vuosikymmenen jänteellä, degeneroituuko ryhmä suuretessaan tavanomaiseksi välittäjätukkukaupaksi, ja omaksuvatko vähitellen perinteiset tukkukaupan elkeet.
-SS-
jos agroy:n toimintatapaa seuraa, siinä tilausten sisäänotto ja kilpailutus tapahtuu erittäin pienellä työllä ja pääosan hoitaa tietojärjestelmät automaattisesti....kampaviineriä ja kahvia ei ryystetä lasikopissa ollenkaan.
Tätä muutosta voisi verrata vanhaan osakekirjojen kauppaan. Ennen mentiin pankin tiskille tekemään kuponkeja ja sitten pankkivirkailija soitti toimeksiannon pörssimeklarille, joka lähetti osakekirjat pankkiin. Aika työläs systeemi ja meni monta päivää. Arvo-osuusjärjestelmässä sama kauppa tehdään monta kertaa päivässä, Nykin pörssistä maallikkokin voi tehdä kauppaa eikä maksa välityspalkkiot maltaita. Niitä kauppojakin tekee robotit, jotka kyllä välillä karkailee omille teilleen.
Ensimmäisen agroy-kaupan jälkeen tuli mietittyä, että mitähän siinä tapahtui. Siinähän lähtee tarjouspyynnöt toimittajille, tarjousten vertailu ja hankintapäätös parilla napin painalluksella. Ilmeisesti myös rahti kilpailutetaan samalla tavalla, niin laivat kuin kumipyörätkin. Mikä sitten on ketjun kate €/tn? Siihen varmaan vaikuttaa nämä määrät, samoin kuin hintoihinkin?
-
https://www.linkedin.com/company/4835922
-
Onk tämä Suomen Agroy jokin tuntemattoman globaalin keskuskonsernin tytäryhtiö. Agroy Group: tyttäriä on eri maissa jo kovastikin. Onko tämä uusi systeemi laajentunut esim. USA:aan pelkästään suomalaisten suurviljelijäin voimin ?
Siis tämä
http://agroygroup.com/en/
Sieltä location Finland , niin hyppää Suomen Agroyn sivuille. Olisi kiva tietää, miten suomalaisella rahalla saadaan aikaiseksi satojen miljoonien maailman maanviljelijöiden yhteenliittymä ? Vai onko kyseessä jokin kiinalaisten rahoittajien viritys ?
-SS-
On ja on melkein.
Agroy Suomessa on Agroy Groupin tytäryhtiö. Ensin oli Agroy ja sitten J.P. lähti valloittamaan maailmaa ja perusti Agroy Groupin. Marssijärjestys on siis tämä. Kiinalaista rahaa tuossa tuskin on juanin latia, mutta euroja ja dollareita lienee joitain pinossa. Vaan kevyellä kulurakenteella se on Ameriikankin valloituksen alkanut.
-
Agroyn suurin hyöty on ollut kaupankäyntikulttuurin kehittäminen Suomen maassa. Kokemuksena toisesta puulaakista on tullut, että isänniltä on tosi vaikea nyhtää tietoa siitä, että olisiko halukkuutta myydä viljaa tällä hinnalla, nopeita vastauksia, kiitos. Mutta agroy on opettanut siihen, että tämmöinen diili, vastaus huomen aamuun klo. 9.00 mennessä ja se kierros oli sitten siinä. Ei mitään ylimääräisiä lätinöitä. Esim. viljakaupoissa tulee maailmalta soitto, halutaan tämän kokoinen määrä ohraa (laivalasti), pystyttekö myymään, päätösaikaa 10 minuuttia. Noi isot viljanostajat maailmalla on sellaisia, että niillä on yhden ukon ainoa homma vain ostaa viljaa. Se saa määryksen muualta, hanki tämmöinen määrä tätä, ei sen tarvitse tehdä muuta kuin plärätä puhelinluettelo läpi. Tämmöinen kaupankäynti tyyli edellyttäisi valmiuksia myös toimittaja päässä. Tämän perusteella on helppo ymmärtää minkä takia monelta firmalta tulee niitä viljelykyselyitä ja sopimuspohjia, tavoitteena on, että olisi edes joku käsitys paljonko sitä myytävää tavaraa voisi olla saatavana.
-
Agroyn suurin hyöty on ollut kaupankäyntikulttuurin kehittäminen Suomen maassa. Kokemuksena toisesta puulaakista on tullut, että isänniltä on tosi vaikea nyhtää tietoa siitä, että olisiko halukkuutta myydä viljaa tällä hinnalla, nopeita vastauksia, kiitos. Mutta agroy on opettanut siihen, että tämmöinen diili, vastaus huomen aamuun klo. 9.00 mennessä ja se kierros oli sitten siinä. Ei mitään ylimääräisiä lätinöitä. Esim. viljakaupoissa tulee maailmalta soitto, halutaan tämän kokoinen määrä ohraa (laivalasti), pystyttekö myymään, päätösaikaa 10 minuuttia. Noi isot viljanostajat maailmalla on sellaisia, että niillä on yhden ukon ainoa homma vain ostaa viljaa. Se saa määryksen muualta, hanki tämmöinen määrä tätä, ei sen tarvitse tehdä muuta kuin plärätä puhelinluettelo läpi. Tämmöinen kaupankäynti tyyli edellyttäisi valmiuksia myös toimittaja päässä. Tämän perusteella on helppo ymmärtää minkä takia monelta firmalta tulee niitä viljelykyselyitä ja sopimuspohjia, tavoitteena on, että olisi edes joku käsitys paljonko sitä myytävää tavaraa voisi olla saatavana.
tulevaisuudessa ainakin tämä soittokierroskin hoidetaan pörssin kautta, voi olla nytkin niin ettei sitä kierrosta agroyssä laiteta pystyyn sen puhelimessa tapahtuneen yhteydenoton perusteella.
Jos oletetaan niin, että saksalaisessa pörssissä vehnän ostotarjoukset ovat tasolla 170€/tn niin keräämällä laivalastillisen ja kilpailuttamalla kuljetuksen, voi kaupan lyödä kiinni. Aika päätöksen tekoon on niin lyhyt siksi, ettei välittäjälle muodostu omaa hintariskiä. Perinteinen kauppias ostaa ensin siilot täyteen ja sitten ihmetellään mihin vilja työnnetään kun hinta on sakannut sillä välillä.
Tästä kaupasta hyötyy viljelijä, koska mahdollisuudet käydä pörssikauppaa ovat tilakohtaisesti lähinnä teoreettiset. Hintojen suojaukset näillä johdannaisilla ovat eri asioita, siinä varsinaista kauppaa ei tehdä jyvillä ainakaan tilatasolla. Viljakauppias pärjää myös suhteessa pienellä katteella, koska hintariski jää pois, varastointia ei tarvita ja logistiikka on muutenkin ulkoistettu.
-
Tämä on mielenkiintoinen aikakausi. Milloin ko. yritysryhmä alkaa
vaalia omaa kannattavuuttaan ja tuloksentekoaan, voidaanko olettaa,
että yksi tai kaksi ihmistä elää pienellä palkalla ja pyörittää elämäntyönään
miljardien liikevaihtoa ympäri maailman, omakustannushintaan ?
Sitä liikevaihtoa, josta aikaisemmat toimijat ovat kuitanneet satoja miljoonia ?
-SS-
-
Hattuarviona firman markkinaosuus Suomessa on <1%, on siinä matkaa maailmanvalloitukseen
-
Tämä on mielenkiintoinen aikakausi. Milloin ko. yritysryhmä alkaa
vaalia omaa kannattavuuttaan ja tuloksentekoaan, voidaanko olettaa,
että yksi tai kaksi ihmistä elää pienellä palkalla ja pyörittää elämäntyönään
miljardien liikevaihtoa ympäri maailman, omakustannushintaan ?
Sitä liikevaihtoa, josta aikaisemmat toimijat ovat kuitanneet satoja miljoonia ?
-SS-
ihan mielenkiinnolla mukava seurata, mihin tämä päätyy...
facebookin lyhyen historian aikana se ei ole koskaan perinyt maksua käyttäjiltä, silti perustaja löytyy maailman kahdeksan rikkaimman joukosta.... raha tulee mainoksista ja niistäkin erittäin pieninä puroina, mutta jokainen puro johtaa samaan lompakkoon.
varsinainen kaupankäynti ei ole miljoonabisnestä, kauppapaikka tai alusta jossa kauppaa käydään on aika pieni tekijä. Kaupankäynnin kulut mm osakekaupassa ovat erittäin pienet, iso vaihto takaa suurempaa tuloa. Jos ottaisivat ison siivun, niin kauppa hyytyisi olemattomiin.
http://www.nasdaqomxnordic.com/tietoaporssista
agroyn liikemalli näyttäisi olevan vähän näiden mallien kaltainen, toki pienoiskoossa vielä. Siinä tarjotaan käyttöliittymä hyödykepörssikauppaan tavalliselle viljelijälle. Kerätään pienet "säkit" isoiksi eriksi, jolla kaupan normaaleja kuluja voidaan pienentää. Itse kauppias ei osallistu omalla riskillään, eikä pääomillaan kauppaan ollenkaan, vain tietojärjestelmän ylläpitäjänä, sekä tuottaa hankinta- ja logistiikkapalvelut asiakkaille.
-
Hattuarviona firman markkinaosuus Suomessa on <1%, on siinä matkaa maailmanvalloitukseen
saattaa olla, että tilastot valehtelee, mutta sitten todellisten kauppaa tekevien määrä on paljon jäsenmäärää pienempi. Käsittääkseni jäseniksi ainakin alkuun tuli keskimääräistä suurempia tiloja.
(https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/15781189_1334063696634852_8410449346557852159_n.jpg?oh=4850b3750c3cb089a8954f5ec9b1e9d5&oe=59194B58)
Toivottihan se Nokian Anssi Vanjokikin aikoinaan Applen tervetulleeksi matkapuhelin markkinoille...
-
Noilla keskittämisvälittäjäbisneksillä lienee elinkaari melko samanlainen,
liekö tällä sitten. Hommahan lähtee palvelun samanhintaisuuden houkutuksella:
pienemmätkin toimijat pääsevät hyötymään suurostojen ja myyntien
suhteellisesta edusta. Mutta mitä oikea suurostaja ja suurmyyjä hyötyy ?
Voi olla niin, että jossakin vaiheessa tulee keskittämispalvelu ver. 2.0,
joka pystyy puristamaan kokonaiskulut alhaisemmaksi, esimerkiksi 10000 - 50000 ha:n
tiloilla, verrattuna siihen, että osallistuisi kyseiseen pienellekin solidaariseen ,
mutta toiminnoiltaan rönsyilleeseen ja sirpaloituneeseen kauppapaikkaan.
Tällöin sen version 1.0 suhteelliset edut vähitellen romuttuvat, kun muutama iso
toimija lähtee jälleen kulkemaan omia polkujaan. Miksi pientoimijan pitäisi edes
saada pienille erilleen sama tuotto tai sama etu kuin suurtoimijan ? Siinä käy hyvin
pian niin, että suuri tekee työt, pieni kulkee siivellä ?
Sitten tuleekin versio 3.0 ja niin edelleen. Joku vetää köyttä, ja joku toinen
joutuu päästämään. Systeemiin ei välttämättä synny mitään rahaa lisää jaettavaksi.
No onhan pörssiosakkeissakin näitä välikäsirahastoja, jotka vievät
palkkioissaan osakenousujen hyödyt rahastosäästäjän tulojen jäädessä
helposti vähäisemmäksi kuin suorasijoituksilla osakkeisiin. Mutta rahastot
ovat helppoja, ja ne mielletään turvallisemmiksi, kuin suorat osakesijoitukset,
vaikka nehän eivät sitä ole.
-SS-
-
ViljaTavastian toiminta etenee vahvassa myötätuulessa. Jäseniä on nyt reilusti yli 200 ja uusia viljelijöitä hakeutuu jäseneksi tasaista tahtia. Jäsenten yhteenlaskettu satokasvien pinta-ala on jo yli 26000 hehtaaria. Uusien jäsenten myötä osuuskunnan toimialue laajenee koko eteläisen Suomen alueelle.
Viljateollisuuden kanssa on käyty yhteistyökeskusteluja myönteisessä hengessä. Ensimmäinen viljakauppa on jo tehty ja uusia on vireillä. Viljan vientiäkin käynnistellään yhdessä muiden viljelijävetoisten toimijoiden kanssa.
Ensimmäisen tilikauden tavoitteet viljanvälityksen osalta ovat maltilliset. Tärkeintä on saada toiminta käytännön rutiinien tasolla kuntoon. Jäsenpohjan laajentaminen on myös alkuvaiheen keskeinen tavoite.
Seuraavan tilikauden (1.8.2017 – 31.7.2018) osalta tavoitteet viljanvälityksen osalta ovat jo kunnianhimoisemmat. Osuuskunnan hallitus toivookin, että jäsenet tarjoaisivat mahdollisimman suuren osan tulevan satokauden viljasta osuuskunnan välitettäväksi.
-
Tuo viljatavastia on esimerkki juurikin tuosta ver. 2.0:sta , siten että jotkut eivät halua rakentaa yhden ison jo rakennetun vahvan toimijan varaan, vaan tekevät oman organisaation viljakauppaan.
Eli sata+ vuotta sitten - nykypäivään jänteellä taitaa olla ikuinen silmukka: 1. tuottajaosuuskunnat -> pöhötys -> hajaannus -> yksityiset kauppameklarit -> GOTO 1. (uudet tuottajaosuuskunnat)
Ja viljan käyttäjäosapuoli hymyilee vinosti, ja miettii, saisiko huomenna vielä jonkun alemman tarjouksen joltakin uudelta markkinatulokkaalta.
Tai jotain.
-SS-
-
Tuo viljatavastia on esimerkki juurikin tuosta ver. 2.0:sta , siten että jotkut eivät halua rakentaa yhden ison jo rakennetun vahvan toimijan varaan, vaan tekevät oman organisaation viljakauppaan.
Eli sata+ vuotta sitten - nykypäivään jänteellä taitaa olla ikuinen silmukka: 1. tuottajaosuuskunnat -> pöhötys -> hajaannus -> yksityiset kauppameklarit -> GOTO 1. (uudet tuottajaosuuskunnat)
Ja viljan käyttäjäosapuoli hymyilee vinosti, ja miettii, saisiko huomenna vielä jonkun alemman tarjouksen joltakin uudelta markkinatulokkaalta.
Tai jotain.
-SS-
Kuvitelmasi lienee hyvin lähellä totuutta. Positiivistä tässä ajassa on kuitenkin se, että isännät yrittää nyt itse laittaa viljan vientiä pystyyn ja vielä positiivisempaa se, että koitetaan tehdä yhteistyötä muiden vastaavien viritelmien kanssa.
-
ViljaTavastian toiminta etenee vahvassa myötätuulessa. Jäseniä on nyt reilusti yli 200 ja uusia viljelijöitä hakeutuu jäseneksi tasaista tahtia. Jäsenten yhteenlaskettu satokasvien pinta-ala on jo yli 26000 hehtaaria. Uusien jäsenten myötä osuuskunnan toimialue laajenee koko eteläisen Suomen alueelle.
Viljateollisuuden kanssa on käyty yhteistyökeskusteluja myönteisessä hengessä. Ensimmäinen viljakauppa on jo tehty ja uusia on vireillä. Viljan vientiäkin käynnistellään yhdessä muiden viljelijävetoisten toimijoiden kanssa.
Ensimmäisen tilikauden tavoitteet viljanvälityksen osalta ovat maltilliset. Tärkeintä on saada toiminta käytännön rutiinien tasolla kuntoon. Jäsenpohjan laajentaminen on myös alkuvaiheen keskeinen tavoite.
Seuraavan tilikauden (1.8.2017 – 31.7.2018) osalta tavoitteet viljanvälityksen osalta ovat jo kunnianhimoisemmat. Osuuskunnan hallitus toivookin, että jäsenet tarjoaisivat mahdollisimman suuren osan tulevan satokauden viljasta osuuskunnan välitettäväksi.
Saitin huutajien mukaan osuuskunnat on niin laastsiison.
-
Saahan sitä elellä kuvitelmissa ja harhoissa, ja sitähän se on, jos elää harhakuvitelmissa, että viljelijöiden omien viljanmyyntiorganisaatioiden avulla saatte paremman hinnan viljasta.
Mitä vientiin tulee, niin on se tuo itämeri edelleen tuolla omalla paikallaan, merirahti maksaa, satama- ja väylämaksut joutuu myös viljelijäorganisaatio maksamaan, tulkaa nyt reaalitodellisuuteen sieltä pilvilinnoistanne, emme me suomessa ikinä millään tempuilla voida saada viljoista yhtä hyvää hintaa, mitä keski-euroopassa maksetaan.
-
Saahan sitä elellä kuvitelmissa ja harhoissa, ja sitähän se on, jos elää harhakuvitelmissa, että viljelijöiden omien viljanmyyntiorganisaatioiden avulla saatte paremman hinnan viljasta.
Mitä vientiin tulee, niin on se tuo itämeri edelleen tuolla omalla paikallaan, merirahti maksaa, satama- ja väylämaksut joutuu myös viljelijäorganisaatio maksamaan, tulkaa nyt reaalitodellisuuteen sieltä pilvilinnoistanne, emme me suomessa ikinä millään tempuilla voida saada viljoista yhtä hyvää hintaa, mitä keski-euroopassa maksetaan.
siis mitä paremman hinnan? mihin hintaa kuuluu verrata? nykyisten kauppojen hintoihinko?
jos näin verrataan, niin tälläkin hetkellä saa jo.
Mitä näihin kuluihin tulee, niin merirahti on jo vuosia ollut ihan pirun halpaa. Tuttu kippari sanoi, ettei kehtaa edes sanoa millä hinnalla paluukuormia täältä viedään takaisin. Jos tänne on jatkuvasti enemmän tavaraa tulossa, kuin menossa niin laivojen pitäisi mennä tyhjänä takaisin. Jokuhan vie mallasohraa merikonteissa Kiinaan, 20 tn ohraa on arvoltaan noin 3000€ eli katetta on mahdotonta saada siitä ohrasta, jos kuvaamasi laivauksen hinta maksaa "maltaita" :)
Viennin edellytys on saada kokoon riittävä logistisesti sopiva määrä ja nyt näitä yritteliäitä on alkanut onneksi ilmaantua. Kansantaloudellisesti ja muutenkin viljan tuottaminen vientiin kansainvälisille markkinoille on näillä leveysasteilla jonkunmoista hölmöläisen hommaa, siinä olet oikeassa. Myös se on huomioitava, että se tuonti vasta kallista luulisi olevan eli siitä omavaraisuudesta olisi hyvä lähteä ja tavoitteena sama hinta kuin esim keski-euroopassa.
-
Viennin edellytys on saada kokoon riittävä logistisesti sopiva määrä ja nyt näitä yritteliäitä on alkanut onneksi ilmaantua.
Niin tästähän ei ole ollut kysymys, kun se vienti on ollut niin vaikeeta. Kyse on ollut harvainmarkkinoiden kyvystä painaa viljan hintaa alas, silti hallita tuontiakin, niin että suomalainen vilja-asiakas on maksanut kymppejä enempi viljastaan, ja tuottajaviljelijä on saanut kymppejä vähemmän viljastaan. Ehkä jopa verrattuna maailmanmarkkinahintoihin, rahdillakin kompensoituna.
Totta kai näille muutamalle isolle toimijalle omine viljasiiloineen satamassa tuommoinen pienimuotoinenkin suoravienti, osuuskunnan tai yhtiön tekemänä, on ollut hankala hyväksyä, koska se usean kympin tosiasiallinen tonnimarginaali (plus välityspalkkio muutaman euron ) alkaa näin paljastua, eihän rosvoksi kukaan haluaisi leimautua ?
Ehkä keskusliikkeiden ja Avenan lisäarvoa tuottava palvelu on ollut ilmaiset analyysipalvelut, ja maksujen turvallisuus. On siinä aina hiukan miettimistä, jos jollekin eläinhallille myy viljaa, kun on trattalista kolme sivua pitkä valmiiksi, että voikohan antaa jälkivaatimuksella kuorman...
-SS-
-
Ihmettelin tässä Altian halua ostaa ohraa täältä liki 300km päästä ohraa samaan hintaan mitä kotipaikkakunnallaan. Ostaja maksaisi rahdit.
Kuitenkaan tuskin on kyse hyväntekeväisyydestä vaan siitä että Altia haluaa pitää Koskenkorvan seudun hinnat maltillisia tuottamalla ohraa muualta. Ja jos Koskenkorvalla ohran hinta alkaa väpättää yläviistoon niin hinta alkaa väristä ostajien kannalta ikävällä tavalla ympärin maan.
No ei sen väliä, olemmehan nähneet viimeiset vuodet jo merkkejä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta sadon laskusta ohrapelloilla.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n maanantaina julkaistun raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopassa monin tavoin. Raportin mukaan ilmaston ennustetaan Suomessa lämpenevän. Elintarviketalouden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaija Hakala kertoo, että tutkimuksissa on osoitettu, ettei yksikään ohralajike selviä, mikäli ilmasto lämpenee neljällä asteella.
Altian viestintäpäällikkö Milja Fromholtz vahvistaa tulevaisuusskenaarion IS:lle.
- Kyllä, Koskenkorva tehdään nimenomaan kotimaisesta ohrasta.
Loppuuko siis Koskenkorvan valmistus Suomessa, jos ilmastonmuutos tuhoaa ohrasadot?
- Näinhän sen voi nähdä, Fromholtz sanoo.
-
Mutta skeptikot ovat todistaneet, että kylmenee. Eli ohra vaan parantaa juoksuaan tulevaisuudessa.
Ylituotantoa pelätessä.
-SS-
-
Alkoholijuomayhtiö Altian Koskenkorvan tehdas teki 2016 vuonna jälleen ohrankäytön ennätyksen. Tehdas käytti 192,2 miljoonaa kiloa suomalaista ohraa. Kasvua edellisvuodesta kertyi 1,5 miljoonaa kiloa. Kyseessä on kolmas peräkkäinen ennätysvuosi.
Tulokset
2015 +21M€
2014 -18M€
Eli jokainen 1€ hinnannousu ohrassa kurittaa tulosta 192 200€. Maksamalla 130€ sijaan 150€ tonni, Altian tulos pienenisi 3,844M€
-
Ihmettelin tässä Altian halua ostaa ohraa täältä liki 300km päästä ohraa samaan hintaan mitä kotipaikkakunnallaan. Ostaja maksaisi rahdit.
Kuitenkaan tuskin on kyse hyväntekeväisyydestä vaan siitä että Altia haluaa pitää Koskenkorvan seudun hinnat maltillisia tuottamalla ohraa muualta. Ja jos Koskenkorvalla ohran hinta alkaa väpättää yläviistoon niin hinta alkaa väristä ostajien kannalta ikävällä tavalla ympärin maan.
No ei sen väliä, olemmehan nähneet viimeiset vuodet jo merkkejä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta sadon laskusta ohrapelloilla.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n maanantaina julkaistun raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopassa monin tavoin. Raportin mukaan ilmaston ennustetaan Suomessa lämpenevän. Elintarviketalouden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaija Hakala kertoo, että tutkimuksissa on osoitettu, ettei yksikään ohralajike selviä, mikäli ilmasto lämpenee neljällä asteella.
Altian viestintäpäällikkö Milja Fromholtz vahvistaa tulevaisuusskenaarion IS:lle.
- Kyllä, Koskenkorva tehdään nimenomaan kotimaisesta ohrasta.
Loppuuko siis Koskenkorvan valmistus Suomessa, jos ilmastonmuutos tuhoaa ohrasadot?
- Näinhän sen voi nähdä, Fromholtz sanoo.
Kesäisin iso liuta autoja ajaa Avenan etelän varastoista ohraa Altialle. Ohran kulutus suomessa on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle. Ne raukat eivät sielä pysty tuottamaan kulutustaan. Viljelijäporukoiden pitäisi viedä etelän ohrat kokonaan ulkomaille. Sitten syntyisi EP:llä hätä.
-
Ihmettelin tässä Altian halua ostaa ohraa täältä liki 300km päästä ohraa samaan hintaan mitä kotipaikkakunnallaan. Ostaja maksaisi rahdit.
Kuitenkaan tuskin on kyse hyväntekeväisyydestä vaan siitä että Altia haluaa pitää Koskenkorvan seudun hinnat maltillisia tuottamalla ohraa muualta. Ja jos Koskenkorvalla ohran hinta alkaa väpättää yläviistoon niin hinta alkaa väristä ostajien kannalta ikävällä tavalla ympärin maan.
No ei sen väliä, olemmehan nähneet viimeiset vuodet jo merkkejä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta sadon laskusta ohrapelloilla.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n maanantaina julkaistun raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopassa monin tavoin. Raportin mukaan ilmaston ennustetaan Suomessa lämpenevän. Elintarviketalouden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaija Hakala kertoo, että tutkimuksissa on osoitettu, ettei yksikään ohralajike selviä, mikäli ilmasto lämpenee neljällä asteella.
Altian viestintäpäällikkö Milja Fromholtz vahvistaa tulevaisuusskenaarion IS:lle.
- Kyllä, Koskenkorva tehdään nimenomaan kotimaisesta ohrasta.
Loppuuko siis Koskenkorvan valmistus Suomessa, jos ilmastonmuutos tuhoaa ohrasadot?
- Näinhän sen voi nähdä, Fromholtz sanoo.
Kesäisin iso liuta autoja ajaa Avenan etelän varastoista ohraa Altialle. Ohran kulutus suomessa on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle. Ne raukat eivät sielä pysty tuottamaan kulutustaan. Viljelijäporukoiden pitäisi viedä etelän ohrat kokonaan ulkomaille. Sitten syntyisi EP:llä hätä.
😎😎
-
Ihmettelin tässä Altian halua ostaa ohraa täältä liki 300km päästä ohraa samaan hintaan mitä kotipaikkakunnallaan. Ostaja maksaisi rahdit.
Kuitenkaan tuskin on kyse hyväntekeväisyydestä vaan siitä että Altia haluaa pitää Koskenkorvan seudun hinnat maltillisia tuottamalla ohraa muualta. Ja jos Koskenkorvalla ohran hinta alkaa väpättää yläviistoon niin hinta alkaa väristä ostajien kannalta ikävällä tavalla ympärin maan.
No ei sen väliä, olemmehan nähneet viimeiset vuodet jo merkkejä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta sadon laskusta ohrapelloilla.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n maanantaina julkaistun raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopassa monin tavoin. Raportin mukaan ilmaston ennustetaan Suomessa lämpenevän. Elintarviketalouden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaija Hakala kertoo, että tutkimuksissa on osoitettu, ettei yksikään ohralajike selviä, mikäli ilmasto lämpenee neljällä asteella.
Altian viestintäpäällikkö Milja Fromholtz vahvistaa tulevaisuusskenaarion IS:lle.
- Kyllä, Koskenkorva tehdään nimenomaan kotimaisesta ohrasta.
Loppuuko siis Koskenkorvan valmistus Suomessa, jos ilmastonmuutos tuhoaa ohrasadot?
- Näinhän sen voi nähdä, Fromholtz sanoo.
Kesäisin iso liuta autoja ajaa Avenan etelän varastoista ohraa Altialle. Ohran kulutus suomessa on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle. Ne raukat eivät sielä pysty tuottamaan kulutustaan. Viljelijäporukoiden pitäisi viedä etelän ohrat kokonaan ulkomaille. Sitten syntyisi EP:llä hätä.
Näin pitäis tehdä niin saatais viljanhinta nousuun.
-
Osa satamien lähialueiden viljelijöistä tekee jo nyt pelkästään vientisopimuksia ja homma on nousussa. Suomeen viljaa ostavien toimijoiden ainainen kitinä ja hinnalla kikkailu on ilmeisesti alkanut ketuttaa.
Mielenkiintoisia kuvioitakin voi syntyä: esim. jos RGT Planetia ei syystä tahi toisesta huolita Suomen mallasohralistalle, sitä aletaan viljellä vientiin ilman kysymystäkään kotimaisten mallastamoiden halukkuudesta ottaa sitä vastaan.
Iso älämölö syntyi siitäkin kun isännät rahtasivat Uudeltamaalta rekalla viljaa lahden yli Viroon. Joillekin oli aika vaikeaa ymmärtää, että noin voi menetellä, vieläpä kannattavasti...
-
Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.
-
Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.
134 eskoo/tonni sai viimeks entsyymistä
-
Kyllä mää taidan tuota planettia kokeilla, vaikka vakiostaja sanoi että entsyymiä pitäs laittaa. Entsyymillä vaan näyttäis toi hinta heittelevän aika paljon ja typpilaskukin hirvittää.
-
Entäs mallasvehnä. Ei tarvitsisi valkuaista metsästää.
-SS-
-
Eikös siitä saa saman kuin leipävehnästä? Ja sitähän mulla onkin jo viljelyssä. (ei tosin Amarettoa)
-
Eikös siitä saa saman kuin leipävehnästä? Ja sitähän mulla onkin jo viljelyssä. (ei tosin Amarettoa)
Amaretto antaa erittäin kilpailukykyisen sadon, jos sitä viljelee maksimisatomielessä,
kevätlannoituksen ja pensastumisvaiheen liesäpanostuksen kera, ei liene vaikeaa
yltää 6 - 7 tonnin satohin, mukavasti 9% valkuaisvehnää. Leiväksi ihan turha yrittää.
Ja keskikesän lantakierrokset muutenkin viivyttäisivät lokakuulle puimista.
Ja siitä matalavalkuaisesta saisi silti leipäviljan hinnan. Houkuttelevaa, eikö.
-SS-
-
Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.
134 eskoo/tonni sai viimeks entsyymistä
Liomaan Sami on puhunut.
-
Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.
134 eskoo/tonni sai viimeks entsyymistä
Liomaan Sami on puhunut.
Mutta siis mitä puhetta itselläsi on antaa tähän keskusteluun ?
Muutama vuosi sitten entsyymimallasohralajikkeet olivat lähinnä Saana ja
Polartop. Onko itselläsi tietoa muista ehdokkaista tulevalle vuodelle.
Tärkkelysohrista Kaarle ja Justus on mainittu ensi kesälle, mutta mitenpäs Elmeri. Mielestäni paras
kasvu keskimääräisellä pellolla, vaatimattomin ravinteiden imuttaja.
-SS-
-
Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.
134 eskoo/tonni sai viimeks entsyymistä
Liomaan Sami on puhunut.
Mutta siis mitä puhetta itselläsi on antaa tähän keskusteluun ?
Muutama vuosi sitten entsyymimallasohralajikkeet olivat lähinnä Saana ja
Polartop. Onko itselläsi tietoa muista ehdokkaista tulevalle vuodelle.
Tärkkelysohrista Kaarle ja Justus on mainittu ensi kesälle, mutta mitenpäs Elmeri. Mielestäni paras
kasvu keskimääräisellä pellolla, vaatimattomin ravinteiden imuttaja.
-SS-
Ehkä Puuha-Peteä suututtaa, kun jotkut viljelevät ulkomaisia ohralajikkeita. ::)
-
Mallasohrille on tulossa uusiksi lajikkeiksi 2017 ainakin joitain "Pekka"-ohrista. Muistaakseni ne tulevat entsyymilajikkeiksi. Esityksen mukaan entsyymilajikkeina toimivat edelleen pääasiassa Saana ja Polartop, mutta Viking Malt alkaa ilmeisesti tehdä sopimuksia pekoista (Vipekka, Repekka ja Popekka). Tuon saman esityksen mukaan RGB Planet on vielä testeissa ainakin tämän kesän. Kannattaa olla yhteyksissä suoraan Viking Maltiin.
http://www.ladec.fi/filebank/7252-Mallasviljojen_sopimuskausi_2016_Sanna_Kivela_Viking_Malt.pdf
-
Mallasohrille on tulossa uusiksi lajikkeiksi 2017 ainakin joitain "Pekka"-ohrista. Muistaakseni ne tulevat entsyymilajikkeiksi. Esityksen mukaan entsyymilajikkeina toimivat edelleen pääasiassa Saana ja Polartop, mutta Viking Malt alkaa ilmeisesti tehdä sopimuksia pekoista (Vipekka, Repekka ja Popekka). Tuon saman esityksen mukaan RGB Planet on vielä testeissa ainakin tämän kesän. Kannattaa olla yhteyksissä suoraan Viking Maltiin.
http://www.ladec.fi/filebank/7252-Mallasviljojen_sopimuskausi_2016_Sanna_Kivela_Viking_Malt.pdf
Tuo oli viime vuoden materiaalia, kyllä tuosta Planetista tulee päätös julki ihan lähiaikoina.
-
Mallasohrille on tulossa uusiksi lajikkeiksi 2017 ainakin joitain "Pekka"-ohrista. Muistaakseni ne tulevat entsyymilajikkeiksi. Esityksen mukaan entsyymilajikkeina toimivat edelleen pääasiassa Saana ja Polartop, mutta Viking Malt alkaa ilmeisesti tehdä sopimuksia pekoista (Vipekka, Repekka ja Popekka). Tuon saman esityksen mukaan RGB Planet on vielä testeissa ainakin tämän kesän. Kannattaa olla yhteyksissä suoraan Viking Maltiin.
http://www.ladec.fi/filebank/7252-Mallasviljojen_sopimuskausi_2016_Sanna_Kivela_Viking_Malt.pdf
Tuo oli viime vuoden materiaalia, kyllä tuosta Planetista tulee päätös julki ihan lähiaikoina.
No niinpä olikin. Oli melkein sama aineisto, kun joulukuun alun aineistokin. Siinä Cerbinetta ja RGB Planet olivat edelleen testeissä. Pekka-lajikkeet ovat tulleet viljelyyn, mutta siemen on loppunut. 31.1 on seuraava tilaisuus, jossa mallasohrista kerrotaan, ehkä siellä lisää.
-
Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.
134 eskoo/tonni sai viimeks entsyymistä
Väinämöiselläkin on Saana-ohraa, teiän kannattaa yhdistää voimat niin säästätte rahdissa Jokioisille.....
-
Ennen joulua oli sellainen tilanne, että A-rehulla ja Altialla oli pytyt melko tyhjiä. Tarjontaa ei juuri tullut vapailta markkinoilta. Niinpä putsattiin sopimusviljelijöiden varastoja. Vuosi sitten tähän aikaan oli Hankkija ihmeissään, kun ohraa ei meinannut kuulua markkinoille. Sitten isännillä petti pokka ja ohraa alettiin lykätä myyntiin. Nytkin on sellainen tilanne, että kenenkään ei kannattaisi myydä ohria pois. Mun mielestäni perushinnassa pitäisi päästä päälle 130e, että hinta olisi jollain lailla kohtuullinen.
134 eskoo/tonni sai viimeks entsyymistä
Väinämöiselläkin on Saana-ohraa, teiän kannattaa yhdistää voimat niin säästätte rahdissa Jokioisille.....
Väiski vois varmaan käydä täpinöimäs Veeämmällään maahisen ohrat maahan?
-
Toi Saana on kyllä niin esihistoriallinen lajike, että Väinämöinenkin sitä varmaan Kalevalan kankahilla viljeli... Kumma kun ei ole parempaa entsyymiohraa saatu aikaaan.
-
Toi Saana on kyllä niin esihistoriallinen lajike, että Väinämöinenkin sitä varmaan Kalevalan kankahilla viljeli... Kumma kun ei ole parempaa entsyymiohraa saatu aikaaan.
Nyt on tulossa. Tälle vuodelle ei siementä enää saa, mutta lisäyksessä on kolme Pekka- lajiketta.
Saana on kuulemma hyvä entsyymiohra, koska sen valkuainen nousee suht helposti ja mallastuu hyvin. Barkehan on samassa asemassa normaalimaltaiden joukossa. On hyvä mallastettava, ja varsin tasalaatuinen, vaikka onkin jo vanha lajike.
-
Loraus tautiainetta antaa sen vajaa 5tn/ha.
Syksyl kultivointi,kerta äestys,pikkusen lietettä ja 90 kiloo pussista typpee
-
Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta kun Agroysta täällä puhutaan, niin seuraan sitä mielelläni.
En vain näe talkootyötä tai pientä korvausta motivivana asiana, ihminen on perustaltaan ahne. Ahneus juontaa juurensa jo kivikaudelle kun täytyi hamstrata ruokaa tulevaisuuden varalle, se kuka hallitsi ruokaa oli lauman kovin tyyppi. Miksi kukaan tekee vaatimattomasti työtä jos on mahdollisuus tehdä isosti massia? Miksi laajentaa ellei tavoitteena ole kasvaa? Kasvu ei synny ilman rahoittajia, näin se vaan on jos tahtoo kasvaa niin takana pitää olla rahaa. Rahoittaja tahtoo omansa. Ahneus lisääntyy, suomalaiset sijoittaja-viljelijätkin tahtovat siivunsa. --> samassa tilanteessa kuin osuuskauppa, ideologia menetetty.
Miksi se on täällä niin vaikeaa toimia rehellisesti voittoa tavoittelevana yrittäjänä? Aina maajussit tahtoo olla mukana vääntämässä, vaikka eivät tuo mitään lisäarvoa, päinvastoin. Markkinat kyllä sitten aikanaan poistaa huonot yritykset.
Laajennettuna maajussi osaa työnsä ja tuottaa mitä tuottaa, kuluttajat ostavat mitä tahtovat eikä siihen ole kenelläkään mitään sanottavaa. Yritykset siinä välissä toimivat indikaattorina jotka yrittävät hankkia raaka-ainetta ja myydä sitä sellisena kuin kuluttajat tahtovat.
-
Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta kun Agroysta täällä puhutaan, niin seuraan sitä mielelläni.
En vain näe talkootyötä tai pientä korvausta motivivana asiana, ihminen on perustaltaan ahne. Ahneus juontaa juurensa jo kivikaudelle kun täytyi hamstrata ruokaa tulevaisuuden varalle, se kuka hallitsi ruokaa oli lauman kovin tyyppi. Miksi kukaan tekee vaatimattomasti työtä jos on mahdollisuus tehdä isosti massia? Miksi laajentaa ellei tavoitteena ole kasvaa? Kasvu ei synny ilman rahoittajia, näin se vaan on jos tahtoo kasvaa niin takana pitää olla rahaa. Rahoittaja tahtoo omansa. Ahneus lisääntyy, suomalaiset sijoittaja-viljelijätkin tahtovat siivunsa. --> samassa tilanteessa kuin osuuskauppa, ideologia menetetty.
Miksi se on täällä niin vaikeaa toimia rehellisesti voittoa tavoittelevana yrittäjänä? Aina maajussit tahtoo olla mukana vääntämässä, vaikka eivät tuo mitään lisäarvoa, päinvastoin. Markkinat kyllä sitten aikanaan poistaa huonot yritykset.
Laajennettuna maajussi osaa työnsä ja tuottaa mitä tuottaa, kuluttajat ostavat mitä tahtovat eikä siihen ole kenelläkään mitään sanottavaa. Yritykset siinä välissä toimivat indikaattorina jotka yrittävät hankkia raaka-ainetta ja myydä sitä sellisena kuin kuluttajat tahtovat.
ideologia vastaan teknologia.... jos viljakauppaa ajattelee noin teknisesti, niin eihän siinähän ei ole mitään kummallista. Erän viljaa pystyy välittämään melkein ilman kuluja myyjän ja ostajan välillä hienosti jollain kaupankäyntisovelluksella netissä. Näinhän viljapörssi toimii ja sen kauppaerät ovat niin pieniä (noin rekallinen), että tilatasollakin on helppo käydä kauppaa. Suuntaus tulee olemaan erittäin pieniin katteisiin tuottajan ja käyttäjän välissä, jos käyttäjä ostaa suoraan katehan melkein nolla. Täällä pohjolan "saaressa" ei oikein voi suoraan hyödyntää pörssikauppaa, kun se vilja pitää toimittaa ostajalle. Tämä tarjoaa mahdollisuuden hintamanipulaatioille ja keinottelulle, jossa myyjä on heikoilla.
Viljan vienti on haastavampaa, siinä mukaan astuu koko logistinen ketju (kuljetus, varastointi, lastaus, laivaus, purku) ja siihen vielä lisäksi luvat, verot, pykälät, EU ym. Mikä oleellisinta, niin eräkoko kasvaa niin suureksi, ettei siihen taida edes suurimmat tilat yksin päästä käsiksi. Silloin tarvitaan joko perinteistä välittäjäliikettä tai sitten jussit laittaa viisaat päänsä yhteen ja alkaa hommiin. Eipä tässä muusta ole kysymys. Jos viljelijärengas maksaa siihen muuten kuulumattomalle muutaman euronkin tonnilta enemmän, niin kyllä mulle ainakin on sama kuka siitä voitot saa. Agroy:n osalta kaupankäynnin tietojärjestelmä on ilmeisen nopea ja tehokas, sillä pystyy lyhyessä ajassa keräämään isoja toimeksiantoja ja saa mahdollisesti markkinoilta hyviä diilejä.
-
Yhtä kaikki nämä tällaiset alkanevat kermankuorintabisneksenä, sitten esitetään keinona pikkukääpiöiden pääsystä isojen etuihin ja lopuksi tarpeiden hajaannus kääntyy itseään vastaan ja pitää alkaa rajoittaa "klubiin pääsyä" . Oletus on aina ollut, että tukkukauppa ottaa välistä paljon. Itse asiasa ei ota. Kermankuorinnalla pyritään ottamaan siitä vaikkapa kolmesta % puolikas %-yksikköä pois kun töitä tehdään kaksion makkarista käsin.
Ja kun volyymi on satamiljoonaa, on tulo puoli miltsiä. Okei. Hyvä.
-SS-
-
Yhtä kaikki nämä tällaiset alkanevat kermankuorintabisneksenä, sitten esitetään keinona pikkukääpiöiden pääsystä isojen etuihin ja lopuksi tarpeiden hajaannus kääntyy itseään vastaan ja pitää alkaa rajoittaa "klubiin pääsyä" . Oletus on aina ollut, että tukkukauppa ottaa välistä paljon. Itse asiasa ei ota. Kermankuorinnalla pyritään ottamaan siitä vaikkapa kolmesta % puolikas %-yksikköä pois kun töitä tehdään kaksion makkarista käsin.
Ja kun volyymi on satamiljoonaa, on tulo puoli miltsiä. Okei. Hyvä.
-SS-
Tarkotatko klubilla tätä ; http://www.sgc.fi/en/ ?
Luvuista vähän, 100 000 000 esim. € = n.700 000 000 kg viljaa...melkein koko Suomen vuotuinen vehnäsato...yksi "kaksion makkari" välittäjä....?
Voihan sen noinkin aatella. Väitän kuitenkin välittäjän ottavan enemmän kuin 0,5 %.
Tai voihan se olla että olen tehnyt em. laskelmissa pilkkuvirheen tai muuten vaan en ymmärrä. Itse kallistuisin viimeiseen.
Ihan sama.
-
Näin sivusta seuranneena, agroy on minun mielestäni toiminut toistaiseksi ihan hyvin. Minulle on ihan sama kuka sitä toimintaa pyörittää, jos hinnat ovat kilpailukykyisiä ja tuotantopanosten laatu on riittävän hyvä.
-
Joku kysyi mitä "klubia" tarkoitan. En mitään klubia, mutta näyttää nyt, että kolmekin erillistä viljanvientiyhteisöä on saanut vähän ajan kuluessa alkunsa, ja onko MTK:kin vielä....
Eli voidaan ainakin unohtaa viljelijöiden vahva neuvotteluasema eikö ?
Eli saman idean keksii moni yhtaikaa ja hajaannus lieneekin viljan loppuostajan etu ?
-SS-
-
Joku kysyi mitä "klubia" tarkoitan. En mitään klubia, mutta näyttää nyt, että kolmekin erillistä viljanvientiyhteisöä on saanut vähän ajan kuluessa alkunsa, ja onko MTK:kin vielä....
Eli voidaan ainakin unohtaa viljelijöiden vahva neuvotteluasema eikö ?
Eli saman idean keksii moni yhtaikaa ja hajaannus lieneekin viljan loppuostajan etu ?
-SS-
Tässähän oli juuri yhteisrintama, kun nämä kolme yhteisöä keräsivät yhdessä vehnää kasaan.
-
Näin sivusta seuranneena, agroy on minun mielestäni toiminut toistaiseksi ihan hyvin. Minulle on ihan sama kuka sitä toimintaa pyörittää, jos hinnat ovat kilpailukykyisiä ja tuotantopanosten laatu on riittävän hyvä.
En nyt ihan varma ole, mutta Agroyn hallituksessa taitaa olla muutamia ns. eturivin viljelijöitä. Vaikuttanee toimintakulttuuriin.
Omistuspohjasta en tiedä. Tuloksentekokyky tai se, mitä tuloksesta näytetään, lienee vähäinen. Kun hommaa viedään pienillä kuluilla ja katteilla, myös jakokelpoinen voitto jää väistämättä pieneksi
-
Näin sivusta seuranneena, agroy on minun mielestäni toiminut toistaiseksi ihan hyvin. Minulle on ihan sama kuka sitä toimintaa pyörittää, jos hinnat ovat kilpailukykyisiä ja tuotantopanosten laatu on riittävän hyvä.
En nyt ihan varma ole, mutta Agroyn hallituksessa taitaa olla muutamia ns. eturivin viljelijöitä. Vaikuttanee toimintakulttuuriin.
Omistuspohjasta en tiedä. Tuloksentekokyky tai se, mitä tuloksesta näytetään, lienee vähäinen. Kun hommaa viedään pienillä kuluilla ja katteilla, myös jakokelpoinen voitto jää väistämättä pieneksi
Se on tuolta asiakastiedon sivuilta nähtävissä aivan ilmaiseksi
-
miten muuten, onko saitilla monta noita kiinaanviejien kavereita? onko alkannu rahoja viimein näkymään? aika surkeeta se tuollainenkin on... liekö sitten atrian possuilla sama kohtalo?
-
miten muuten, onko saitilla monta noita kiinaanviejien kavereita? onko alkannu rahoja viimein näkymään? aika surkeeta se tuollainenkin on... liekö sitten atrian possuilla sama kohtalo?
Tuollaista se sitten on surkeimmillaan, kun viljelijät itse lähtee viljanvientiä harjoittamaan, varsinaista amatöörien puuhastelua tosiaankin. Hankkijalta voi saada kympin huonomman tonnihinnan, mutta varmasti rahat tilille 30 päivän päästä noudosta.
-
miten muuten, onko saitilla monta noita kiinaanviejien kavereita? onko alkannu rahoja viimein näkymään? aika surkeeta se tuollainenkin on... liekö sitten atrian possuilla sama kohtalo?
Tuollaista se sitten on surkeimmillaan, kun viljelijät itse lähtee viljanvientiä harjoittamaan, varsinaista amatöörien puuhastelua tosiaankin. Hankkijalta voi saada kympin huonomman tonnihinnan, mutta varmasti rahat tilille 30 päivän päästä noudosta.
Turha sitten valittaa viljan huonosta hinnasta. Ei ne isot ostajat maksa yhtään enempää kuin on pakko. Pienetkin kirittäjät tekevät hyvää viljan hintatasolle.
-
>varmasti rahat tilille 30 päivän päästä noudosta.
Siinähän noudossa se suurin ongelma onkin.Vieläkin on liki kymmenen vuotta sitten so***** mallasohrakuorma hakematta.Myin sitten muualle myöhemmin kun hommista ei tule mitään kuin selästä työntämällä.
> liekö sitten atrian possuilla sama kohtalo?
Tuottajathan riemuitsevat siitä kun saavat vääntää läävissä yötä myöten kuten telkku mainoksesta voimme todeta.Eikä mitään tulojakaan välttämättä tarvitse.
Samoin tuo snellmannin mainos on henkeäsalpaava kun joku vanha äijä on pistetty kävelemään pellolle ja esittämään että kyseessä olisi joku mukava kyläteurastamo.Miksei sitä Gerhardia
ole tuohon dumpattu kun on niin leppoisan oloinen kaveri.
-
miten muuten, onko saitilla monta noita kiinaanviejien kavereita? onko alkannu rahoja viimein näkymään? aika surkeeta se tuollainenkin on... liekö sitten atrian possuilla sama kohtalo?
Tuollaista se sitten on surkeimmillaan, kun viljelijät itse lähtee viljanvientiä harjoittamaan, varsinaista amatöörien puuhastelua tosiaankin. Hankkijalta voi saada kympin huonomman tonnihinnan, mutta varmasti rahat tilille 30 päivän päästä noudosta.
Avena, 14 vuorokautta ja kaurarahat tilillä.
-
ja kaurat lähti.... ? tuo kiinanvienti vaan oli sellanen kokeilu... ihan kuin se eräs kalkkunapuumi muutamia vuosia sitten.....
-
Näin sivusta seuranneena, agroy on minun mielestäni toiminut toistaiseksi ihan hyvin. Minulle on ihan sama kuka sitä toimintaa pyörittää, jos hinnat ovat kilpailukykyisiä ja tuotantopanosten laatu on riittävän hyvä.
En nyt ihan varma ole, mutta Agroyn hallituksessa taitaa olla muutamia ns. eturivin viljelijöitä. Vaikuttanee toimintakulttuuriin.
Omistuspohjasta en tiedä. Tuloksentekokyky tai se, mitä tuloksesta näytetään, lienee vähäinen. Kun hommaa viedään pienillä kuluilla ja katteilla, myös jakokelpoinen voitto jää väistämättä pieneksi
Se on tuolta asiakastiedon sivuilta nähtävissä aivan ilmaiseksi
Sinne nyt saadaan homma näyttämään hyväntekeväisyydeltä ihan vaan unohtamalla laskuttaa johtokunnan tuotantopanokset :)
-
Ranskasta kahuja, Suomesta kehuja.
http://yle.fi/uutiset/3-9448130
-
https://www.avenakauppa.fi/Forms/Uutinen.aspx?UutinenId=6387aab3-72ba-4a90-a500-ce91c0efc0a6
Avena Nordic Grain Oy laivasi viime viikolla Inkoon satamasta toisen suuremman kokoluokan laivan. Ocean Brother niminen alus seilaa parhaillaan Marokkoon kyydissään 25 000 tonnia lähinnä Etelä- ja Varsinais-Suomessa tuotettua ohraa.
-
https://www.avenakauppa.fi/Forms/Uutinen.aspx?UutinenId=6387aab3-72ba-4a90-a500-ce91c0efc0a6
Avena Nordic Grain Oy laivasi viime viikolla Inkoon satamasta toisen suuremman kokoluokan laivan. Ocean Brother niminen alus seilaa parhaillaan Marokkoon kyydissään 25 000 tonnia lähinnä Etelä- ja Varsinais-Suomessa tuotettua ohraa.
Jäätiinkö pirkanmaalla kyydistä?