Onk tämä Suomen Agroy jokin tuntemattoman globaalin keskuskonsernin tytäryhtiö. Agroy Group: tyttäriä on eri maissa jo kovastikin. Onko tämä uusi systeemi laajentunut esim. USA:aan pelkästään suomalaisten suurviljelijäin voimin ?

Siis tämä

http://agroygroup.com/en/

Sieltä location Finland , niin hyppää Suomen Agroyn sivuille. Olisi kiva tietää, miten suomalaisella rahalla saadaan aikaiseksi satojen miljoonien maailman maanviljelijöiden yhteenliittymä ? Vai onko kyseessä jokin kiinalaisten rahoittajien viritys ?

-SS-

On ja on melkein.

Agroy Suomessa on Agroy Groupin tytäryhtiö. Ensin oli Agroy ja sitten J.P. lähti valloittamaan maailmaa ja perusti Agroy Groupin. Marssijärjestys on siis tämä. Kiinalaista rahaa tuossa tuskin on juanin latia, mutta euroja ja dollareita lienee joitain pinossa. Vaan kevyellä kulurakenteella se on Ameriikankin valloituksen alkanut.

Agroyn suurin hyöty on ollut kaupankäyntikulttuurin kehittäminen Suomen maassa. Kokemuksena toisesta puulaakista on tullut, että isänniltä on tosi vaikea nyhtää tietoa siitä, että olisiko halukkuutta myydä viljaa tällä hinnalla, nopeita vastauksia, kiitos. Mutta agroy on opettanut siihen, että tämmöinen diili, vastaus huomen aamuun klo. 9.00 mennessä ja se kierros oli sitten siinä. Ei mitään ylimääräisiä lätinöitä. Esim. viljakaupoissa tulee maailmalta soitto, halutaan tämän kokoinen määrä ohraa (laivalasti), pystyttekö myymään, päätösaikaa 10 minuuttia. Noi isot viljanostajat maailmalla on sellaisia, että niillä on yhden ukon ainoa homma vain ostaa viljaa. Se saa määryksen muualta, hanki tämmöinen määrä tätä, ei sen tarvitse tehdä muuta kuin plärätä puhelinluettelo läpi. Tämmöinen kaupankäynti tyyli edellyttäisi valmiuksia myös toimittaja päässä. Tämän perusteella on helppo ymmärtää minkä takia monelta firmalta tulee niitä viljelykyselyitä ja sopimuspohjia, tavoitteena on, että olisi edes joku käsitys paljonko sitä myytävää tavaraa voisi olla saatavana.

Agroyn suurin hyöty on ollut kaupankäyntikulttuurin kehittäminen Suomen maassa. Kokemuksena toisesta puulaakista on tullut, että isänniltä on tosi vaikea nyhtää tietoa siitä, että olisiko halukkuutta myydä viljaa tällä hinnalla, nopeita vastauksia, kiitos. Mutta agroy on opettanut siihen, että tämmöinen diili, vastaus huomen aamuun klo. 9.00 mennessä ja se kierros oli sitten siinä. Ei mitään ylimääräisiä lätinöitä. Esim. viljakaupoissa tulee maailmalta soitto, halutaan tämän kokoinen määrä ohraa (laivalasti), pystyttekö myymään, päätösaikaa 10 minuuttia. Noi isot viljanostajat maailmalla on sellaisia, että niillä on yhden ukon ainoa homma vain ostaa viljaa. Se saa määryksen muualta, hanki tämmöinen määrä tätä, ei sen tarvitse tehdä muuta kuin plärätä puhelinluettelo läpi. Tämmöinen kaupankäynti tyyli edellyttäisi valmiuksia myös toimittaja päässä. Tämän perusteella on helppo ymmärtää minkä takia monelta firmalta tulee niitä viljelykyselyitä ja sopimuspohjia, tavoitteena on, että olisi edes joku käsitys paljonko sitä myytävää tavaraa voisi olla saatavana.

tulevaisuudessa ainakin tämä soittokierroskin hoidetaan pörssin kautta, voi olla nytkin niin ettei sitä kierrosta agroyssä laiteta pystyyn sen puhelimessa tapahtuneen yhteydenoton perusteella.

Jos oletetaan niin, että saksalaisessa pörssissä vehnän ostotarjoukset ovat tasolla 170€/tn niin keräämällä laivalastillisen ja kilpailuttamalla kuljetuksen, voi kaupan lyödä kiinni. Aika päätöksen tekoon on niin lyhyt siksi, ettei välittäjälle muodostu omaa hintariskiä. Perinteinen kauppias ostaa ensin siilot täyteen ja sitten ihmetellään mihin vilja työnnetään kun hinta on sakannut sillä välillä.

Tästä kaupasta hyötyy viljelijä, koska mahdollisuudet käydä pörssikauppaa ovat tilakohtaisesti lähinnä teoreettiset. Hintojen suojaukset näillä johdannaisilla ovat eri asioita, siinä varsinaista kauppaa ei tehdä jyvillä ainakaan tilatasolla. Viljakauppias pärjää myös suhteessa pienellä katteella, koska hintariski jää pois, varastointia ei tarvita ja logistiikka on muutenkin ulkoistettu.

Tämä on mielenkiintoinen aikakausi. Milloin ko. yritysryhmä alkaa
vaalia omaa kannattavuuttaan ja tuloksentekoaan, voidaanko olettaa,
että yksi tai kaksi ihmistä elää pienellä palkalla ja pyörittää elämäntyönään
miljardien liikevaihtoa ympäri maailman, omakustannushintaan ?

Sitä liikevaihtoa, josta aikaisemmat toimijat ovat kuitanneet satoja miljoonia ?

-SS-

Hattuarviona firman markkinaosuus Suomessa on <1%, on siinä matkaa maailmanvalloitukseen

Tämä on mielenkiintoinen aikakausi. Milloin ko. yritysryhmä alkaa
vaalia omaa kannattavuuttaan ja tuloksentekoaan, voidaanko olettaa,
että yksi tai kaksi ihmistä elää pienellä palkalla ja pyörittää elämäntyönään
miljardien liikevaihtoa ympäri maailman, omakustannushintaan ?

Sitä liikevaihtoa, josta aikaisemmat toimijat ovat kuitanneet satoja miljoonia ?

-SS-

ihan mielenkiinnolla mukava seurata, mihin tämä päätyy...

facebookin lyhyen historian aikana se ei ole koskaan perinyt maksua käyttäjiltä, silti perustaja löytyy maailman kahdeksan rikkaimman joukosta.... raha tulee mainoksista ja niistäkin erittäin pieninä puroina, mutta jokainen puro johtaa samaan lompakkoon.

varsinainen kaupankäynti ei ole miljoonabisnestä, kauppapaikka tai alusta jossa kauppaa käydään on aika pieni tekijä. Kaupankäynnin kulut mm osakekaupassa ovat erittäin pienet, iso vaihto takaa suurempaa tuloa. Jos ottaisivat ison siivun, niin kauppa hyytyisi olemattomiin.
http://www.nasdaqomxnordic.com/tietoaporssista

agroyn liikemalli näyttäisi olevan vähän näiden mallien kaltainen, toki pienoiskoossa vielä. Siinä tarjotaan käyttöliittymä hyödykepörssikauppaan tavalliselle viljelijälle. Kerätään pienet "säkit" isoiksi eriksi, jolla kaupan normaaleja kuluja voidaan pienentää. Itse kauppias ei osallistu omalla riskillään, eikä pääomillaan kauppaan ollenkaan, vain tietojärjestelmän ylläpitäjänä, sekä tuottaa hankinta- ja logistiikkapalvelut asiakkaille.

Hattuarviona firman markkinaosuus Suomessa on <1%, on siinä matkaa maailmanvalloitukseen

saattaa olla, että tilastot valehtelee, mutta sitten todellisten kauppaa tekevien määrä on paljon jäsenmäärää pienempi. Käsittääkseni jäseniksi ainakin alkuun tuli keskimääräistä suurempia tiloja.


Toivottihan se Nokian Anssi Vanjokikin aikoinaan Applen tervetulleeksi matkapuhelin markkinoille...

Noilla keskittämisvälittäjäbisneksillä lienee elinkaari melko samanlainen,
liekö tällä sitten. Hommahan lähtee palvelun samanhintaisuuden houkutuksella:
pienemmätkin toimijat pääsevät hyötymään suurostojen ja myyntien
suhteellisesta edusta. Mutta mitä oikea suurostaja ja suurmyyjä hyötyy ?
Voi olla niin, että jossakin vaiheessa tulee keskittämispalvelu ver. 2.0,
joka pystyy puristamaan kokonaiskulut alhaisemmaksi, esimerkiksi 10000 - 50000 ha:n
tiloilla, verrattuna siihen, että osallistuisi kyseiseen pienellekin solidaariseen ,
mutta toiminnoiltaan rönsyilleeseen ja sirpaloituneeseen kauppapaikkaan.

Tällöin sen version 1.0 suhteelliset edut vähitellen romuttuvat, kun muutama iso
toimija lähtee jälleen kulkemaan omia polkujaan. Miksi pientoimijan pitäisi edes
saada pienille erilleen sama tuotto tai sama etu kuin suurtoimijan ? Siinä käy hyvin
pian niin, että suuri tekee työt, pieni kulkee siivellä ?

Sitten tuleekin versio 3.0 ja niin edelleen. Joku vetää köyttä, ja joku toinen
joutuu päästämään. Systeemiin ei välttämättä synny mitään rahaa lisää jaettavaksi.

No onhan pörssiosakkeissakin näitä välikäsirahastoja, jotka vievät
palkkioissaan osakenousujen hyödyt rahastosäästäjän tulojen jäädessä
helposti vähäisemmäksi kuin suorasijoituksilla osakkeisiin. Mutta  rahastot
ovat helppoja, ja ne mielletään turvallisemmiksi, kuin suorat osakesijoitukset,
vaikka nehän eivät sitä ole.

-SS-

ViljaTavastian toiminta etenee vahvassa myötätuulessa. Jäseniä on nyt reilusti yli 200 ja uusia viljelijöitä hakeutuu jäseneksi tasaista tahtia. Jäsenten yhteenlaskettu satokasvien pinta-ala on jo yli 26000 hehtaaria. Uusien jäsenten myötä osuuskunnan toimialue laajenee koko eteläisen Suomen alueelle.
 
Viljateollisuuden kanssa on käyty yhteistyökeskusteluja myönteisessä hengessä. Ensimmäinen viljakauppa on jo tehty ja uusia on vireillä. Viljan vientiäkin käynnistellään yhdessä muiden viljelijävetoisten toimijoiden kanssa.

Ensimmäisen tilikauden tavoitteet viljanvälityksen osalta ovat maltilliset. Tärkeintä on saada toiminta käytännön rutiinien tasolla kuntoon. Jäsenpohjan laajentaminen on myös alkuvaiheen keskeinen tavoite.
 
Seuraavan tilikauden (1.8.2017 – 31.7.2018) osalta tavoitteet viljanvälityksen osalta ovat jo kunnianhimoisemmat. Osuuskunnan hallitus toivookin, että jäsenet tarjoaisivat mahdollisimman suuren osan tulevan satokauden viljasta osuuskunnan välitettäväksi.
 

Tuo viljatavastia on esimerkki juurikin tuosta ver. 2.0:sta , siten että jotkut eivät halua rakentaa yhden ison jo rakennetun vahvan toimijan varaan, vaan tekevät oman organisaation viljakauppaan.

Eli sata+ vuotta sitten - nykypäivään jänteellä taitaa olla ikuinen silmukka:  1. tuottajaosuuskunnat -> pöhötys -> hajaannus ->  yksityiset kauppameklarit -> GOTO 1. (uudet tuottajaosuuskunnat)

Ja viljan käyttäjäosapuoli hymyilee vinosti, ja miettii, saisiko huomenna vielä jonkun alemman tarjouksen joltakin uudelta markkinatulokkaalta.

Tai jotain.

-SS-

Tuo viljatavastia on esimerkki juurikin tuosta ver. 2.0:sta , siten että jotkut eivät halua rakentaa yhden ison jo rakennetun vahvan toimijan varaan, vaan tekevät oman organisaation viljakauppaan.

Eli sata+ vuotta sitten - nykypäivään jänteellä taitaa olla ikuinen silmukka:  1. tuottajaosuuskunnat -> pöhötys -> hajaannus ->  yksityiset kauppameklarit -> GOTO 1. (uudet tuottajaosuuskunnat)

Ja viljan käyttäjäosapuoli hymyilee vinosti, ja miettii, saisiko huomenna vielä jonkun alemman tarjouksen joltakin uudelta markkinatulokkaalta.

Tai jotain.

-SS-

Kuvitelmasi lienee hyvin lähellä totuutta. Positiivistä tässä ajassa on kuitenkin se, että isännät yrittää nyt itse laittaa viljan vientiä pystyyn ja vielä positiivisempaa se, että koitetaan tehdä yhteistyötä muiden vastaavien viritelmien kanssa.

ViljaTavastian toiminta etenee vahvassa myötätuulessa. Jäseniä on nyt reilusti yli 200 ja uusia viljelijöitä hakeutuu jäseneksi tasaista tahtia. Jäsenten yhteenlaskettu satokasvien pinta-ala on jo yli 26000 hehtaaria. Uusien jäsenten myötä osuuskunnan toimialue laajenee koko eteläisen Suomen alueelle.
 
Viljateollisuuden kanssa on käyty yhteistyökeskusteluja myönteisessä hengessä. Ensimmäinen viljakauppa on jo tehty ja uusia on vireillä. Viljan vientiäkin käynnistellään yhdessä muiden viljelijävetoisten toimijoiden kanssa.

Ensimmäisen tilikauden tavoitteet viljanvälityksen osalta ovat maltilliset. Tärkeintä on saada toiminta käytännön rutiinien tasolla kuntoon. Jäsenpohjan laajentaminen on myös alkuvaiheen keskeinen tavoite.
 
Seuraavan tilikauden (1.8.2017 – 31.7.2018) osalta tavoitteet viljanvälityksen osalta ovat jo kunnianhimoisemmat. Osuuskunnan hallitus toivookin, että jäsenet tarjoaisivat mahdollisimman suuren osan tulevan satokauden viljasta osuuskunnan välitettäväksi.
 

Saitin huutajien mukaan osuuskunnat on niin laastsiison.

Saahan sitä elellä kuvitelmissa ja harhoissa, ja sitähän se on, jos elää harhakuvitelmissa, että viljelijöiden omien viljanmyyntiorganisaatioiden avulla saatte paremman hinnan viljasta.
Mitä vientiin tulee, niin on se tuo itämeri edelleen tuolla omalla paikallaan, merirahti maksaa, satama- ja väylämaksut joutuu myös viljelijäorganisaatio maksamaan, tulkaa nyt reaalitodellisuuteen sieltä pilvilinnoistanne, emme me suomessa ikinä millään tempuilla voida saada viljoista yhtä hyvää hintaa, mitä keski-euroopassa maksetaan.

Saahan sitä elellä kuvitelmissa ja harhoissa, ja sitähän se on, jos elää harhakuvitelmissa, että viljelijöiden omien viljanmyyntiorganisaatioiden avulla saatte paremman hinnan viljasta.
Mitä vientiin tulee, niin on se tuo itämeri edelleen tuolla omalla paikallaan, merirahti maksaa, satama- ja väylämaksut joutuu myös viljelijäorganisaatio maksamaan, tulkaa nyt reaalitodellisuuteen sieltä pilvilinnoistanne, emme me suomessa ikinä millään tempuilla voida saada viljoista yhtä hyvää hintaa, mitä keski-euroopassa maksetaan.

siis mitä paremman hinnan? mihin hintaa kuuluu verrata? nykyisten kauppojen hintoihinko?
jos näin verrataan, niin tälläkin hetkellä saa jo.

Mitä näihin kuluihin tulee, niin merirahti on jo vuosia ollut ihan pirun halpaa. Tuttu kippari sanoi, ettei kehtaa edes sanoa millä hinnalla paluukuormia täältä viedään takaisin. Jos tänne on jatkuvasti enemmän tavaraa tulossa, kuin menossa niin laivojen pitäisi mennä tyhjänä takaisin. Jokuhan vie mallasohraa merikonteissa Kiinaan, 20 tn ohraa on arvoltaan noin 3000€ eli katetta on mahdotonta saada siitä ohrasta, jos kuvaamasi laivauksen hinta maksaa "maltaita"

Viennin edellytys on saada kokoon riittävä logistisesti sopiva määrä ja nyt näitä yritteliäitä on alkanut onneksi ilmaantua. Kansantaloudellisesti ja muutenkin viljan tuottaminen vientiin kansainvälisille markkinoille on näillä leveysasteilla jonkunmoista hölmöläisen hommaa, siinä olet oikeassa. Myös se on huomioitava, että se tuonti vasta kallista luulisi olevan eli siitä omavaraisuudesta olisi hyvä lähteä ja tavoitteena sama hinta kuin esim keski-euroopassa.