Vaikka en tiedä ratkaisun maailmanpoliittisia tai edes suomen poliittista vaikutusta niin pidän erittäin tervetulleena että maitoihmisille tulee ulkoista apua ja tästä katson että meijerillä on se aidoin apu jossa tavoitteet on lähes samat maitotilallisen kanssa. Kun katsoo tiloja jotka ei ole menestyneet niin niissä on kaksi yhteistä piirrettä. Ensiksi maitotuotos ei ole ollut kohdallaan. Tässä valion neuvonta ei ole ajantasalla mutta perjaateessa pitäisi valion osuuskuntineen ottaa tällaiset siipien alle ja käydä läpi millä toimenpiteillä päästään yli 10000 tonnin parsipaikkakohtaiseen tuotokseen. Toinen iso asia olisi tulla mukaan neuvottelemaan talousasioista ihan pankin kanssa niin että olisi selkeät sävelet mitä ollaan tekemässä ja mitä tehdään kun kaikki ei mene niin kuin strömsöössä. Nykyään isännillä on vallalla ajatus että myydään kiinteetä omaisuutta jos ei rahat riitä. Pankille tämä on kuin punaainen vaate koska samalla myydään vakuuksia vähemmäksi. Rahavaikeuksissa pitäisi keskittyä halvempiin tuotantovälineisiin ja maksujärjestelyihin mutta pitää vakuudet ja tuotantomäärät ylhäällä.
Joku nykyinen proagrian neuvonta menee enemmän siihen että neuvoja keakittyy miten saa tilalta rahat pois.

Ei 10000 tuotos ole mikään takuu taloudellisesta kannattavuudesta. Jos esimerkiksi karjassa pidetään useampaa korkeatuottoista vanhaa riipputissi-lehmää jota pitää lypsää asemalla 2-vedintä kerrallaan tai robotilla kiinnittää käsin, niin keskituotos kyllä nousee mutta aikaa palaa. Ei siinä muuten mitään, mutta helposti vastaaviin käytetään jatkuvasti niin paljon aikaa että yhden ihmisen sijasta päivittäiseen työhön tarvitaan kaksi. Kannattavuus usein paranisi teurastamalla nuo, vaikka tuotos heikkenisikin nostamalla hiehoja tilalle.

Siitä olen ihan samaa mieltä että meijerin neuvonta ei ole oikein ajan tasalla. Robottiin siirtyessä toimintatapojen alkuneuvonta ja rakennussuunnittelu olivat erinomaista, mutta säännöllisempi ja ennakoivampi yhteydenotto olisi hyvä. Siis jos osuuskunnat aikovat jatkossakin pitää yllä nykyistä neuvojaverkostoa vähenevällä tilamäärällä. Luulisi pitävän riittää neuvojilla aikaa katsoa tilastoja ja poimia esille tiloja joihin ottaa yhteyttä vaikka mitään kriisiä ei olekaan päällä. Siinä voi sitten alkaa käydä läpi lähdetäänkö ratkomaan soluongelmia, maitomääriä, investointia vai tuotannon hallittua alasajoa.

On kyllä paljon legendoja liikeellä. Se että olisi päivänselvää miten koko karja saadaan kymppitonnin luokkaan on jo yksi iso myytti. Sanoisin että se on yllättävän monelle isännälle viellä aika iso kysymysmerkki ja harva sen talousmielessä jättää varsinkaan tahallaan ja menestykekäästi. Samoin on kyllä tietty myytti sen pitkäikäisen eläimen ympärillä. Toki hiehotilat ja kasvatus maksaa jotain mutta paras lehmä on kuitenkin se varsin huomaamaton eläin joka tuottaa reilusti elinikänään ja lähtee tilalta päivää ennen kuolemaa hyvin vähillä lääkehoidoilla. Toki 3-5 kausi on yleensä hyviä mutta monesti hoito kulut nousee varsin isoiksi kanssa.

Sitten viellä yksi juttu kokonaisuudessa eli salliiko isäntäväki että meijeri ottaa yhteyttä jos tila ei ole tuotannoltaan asiallinen vai koetanko asia tunkeilemiseksi. Yleensähän tässäkin pätee se yleinen totuus että menestyjät hakevat apua ja kehittyy viellä paremmiksi mutta ongelmatilat tekee hampaat irvessä ja menevät viellä kohti huonompaa.

Sekin kun esim meijerin neuvoja tulisi toteamaan että me rahoitetaan ja asennetaan nyt halutessa kennolevyt ikkunaan ja apevaunu rehustukseen ja te maksatte investoinnit takaisin 5 vuodessa ja kaikki on tyytyväisiä kun olosuhteet paranee ja tuotanto lisääntyy ja mitä tärkein neuvojalla on riski mukana vaikka käyttääkin yrityksensä rahoja ja pankkiin ei tartte mennä ollenkaan.

Sitten viellä yksi juttu kokonaisuudessa eli salliiko isäntäväki että meijeri ottaa yhteyttä jos tila ei ole tuotannoltaan asiallinen vai koetanko asia tunkeilemiseksi. Yleensähän tässäkin pätee se yleinen totuus että menestyjät hakevat apua ja kehittyy viellä paremmiksi mutta ongelmatilat tekee hampaat irvessä ja menevät viellä kohti huonompaa.

Sekin kun esim meijerin neuvoja tulisi toteamaan että me rahoitetaan ja asennetaan nyt halutessa kennolevyt ikkunaan ja apevaunu rehustukseen ja te maksatte investoinnit takaisin 5 vuodessa ja kaikki on tyytyväisiä kun olosuhteet paranee ja tuotanto lisääntyy ja mitä tärkein neuvojalla on riski mukana vaikka käyttääkin yrityksensä rahoja ja pankkiin ei tartte mennä ollenkaan.

Kyllä pitäisi olla osuuskuntien säännöissä että neuvoja pitää vastaanottaa ja neuvojan osuuskunnan elimissä hyväksyttämä toimintasuunnitelma toteuttaa maidontoimituksen ehtona.

Mutta pakotettavat korjaukset pitää olla jotain muuta kuin kennoikkunat tai apevaunu. Ennemmin rikkinäisten parsien, ritilöiden, lypsykoneen tai juomakaukalon korjaus tai vaihto. Nythän jo soittamalla meijeriin saa lainaa pienehköihin investointeihin mitä itse on päättänyt tehdä.

Tämänkin homman taustalta taitaa löytyä sellainen hienous kuin "Maakunta-strategia"

Joskus 10-15 vuotta sitten maakunnissa huomattiin, että maidontuotanto tuottaa hillittömästi työpaikkoja, jalostavaa teollisuutta ja eteenkin verotuloja. Sitten jokainen maakunta loi strategian siitä miten se maito sitten tuotetaankin juuri siinä omassa maakunnassa Rahoituskuviot sovittiin sen mukaan ja sillä tiellä ollaan edelleen. Rahaa budjetoitiin ja korvamerkittiin ELY:n holveihin ja siellä sitä edelleen piisaa ja sieltä sitä jaetaan kehityshankkeille ja rakentamiseen..

Pohjois-Savossa maidontuotanto lienee jotain 300 miljoonaa litraa vuodessa. Siis parhaillaan.. lähivuosien alenemaksi on kait oletettu 30 -40 miljoonaa? Maakunta-strategiassa maitomääräksi edelleen halutaan kuitenkin 340 miljoonaa

-> 12 000 uutta lehmäpaikkaa tulossa lähimpien 5 vuoden aikana

LOL

Tämänkin homman taustalta taitaa löytyä sellainen hienous kuin "Maakunta-strategia"

Joskus 10-15 vuotta sitten maakunnissa huomattiin, että maidontuotanto tuottaa hillittömästi työpaikkoja, jalostavaa teollisuutta ja eteenkin verotuloja. Sitten jokainen maakunta loi strategian siitä miten se maito sitten tuotetaankin juuri siinä omassa maakunnassa Rahoituskuviot sovittiin sen mukaan ja sillä tiellä ollaan edelleen. Rahaa budjetoitiin ja korvamerkittiin ELY:n holveihin ja siellä sitä edelleen piisaa ja sieltä sitä jaetaan kehityshankkeille ja rakentamiseen..

Pohjois-Savossa maidontuotanto lienee jotain 300 miljoonaa litraa vuodessa. Siis parhaillaan.. lähivuosien alenemaksi on kait oletettu 30 -40 miljoonaa? Maakunta-strategiassa maitomääräksi edelleen halutaan kuitenkin 340 miljoonaa

-> 12 000 uutta lehmäpaikkaa tulossa lähimpien 5 vuoden aikana

LOL

Niinhän se menee, että isoista maatalousinvestoinneista ei luultavasti hyödy tuottaja, eikä takuulla hyödy julkinen talous noin kokonaisuutena (tukia menee yhteensä valtavia määriä). Mutta kuntatasolla (tai maakuntatasolla) iso kannattamaton navetta tuo kyllä paljon enemmän iloa (kiinteistöverot, investoinnin aikaiset tulot alueelle, pysyviä työpaikkoja ehkä jne.) verrattuna siihen että yrittäjä tekisi saman tuloksen ilman investointeja (eli vähemmällä työllä ja paljon pienemmällä riskillä).