Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 04.01.17 - klo:06:47

Teurashiehojen kasvatus olisi hyvin järkevää ohjata kohti pohjoista, mutta maitoa ei, se on kuitenkin kerättävä joka toinen päivä ja rahtikustannus vaan nousee ajan myötä.

Mistäs näitä teurashiehoja hankitaan tänne pohjoisen tiloille? Meillekin pian se parisataa päätä mahtuisi, mutta jos tänään tilaan niin ehkä ensi vuonna on kaikki toimitettu.. Ei niitä tule kuin tonttuja Korvatunturille..

Syksyn aikana muistaakseni neljä liharoturisteytys lehmävasikkaa olen Atrialle ilmoittanut. Kyllästyin hakuaikoihin ja laitoin myös LSO:lle ilmoituksen, ei kuulunut sieltäkään mitään. Sonneja molemmat ovat hakeneet välillä. Nyt kaikki lihalehmäton jo vieroitettu, vedin ilmoitukset pois ja kasvatan teuraaksi asti itse.

Ei noilla neljällä kyllä  täyty edes meidän lihakarsina..

  Minne ne joutuvat ne monisatapäisten navetoitten vasikat..?

Kyseessä vain visio jonka perusteella saadaan kupattua taas uutta tukirahaa.

Niinhän se koko EU-aika on mennyt. Koko ajan kriisiä tai uhkaa. Niitä jo monen monta korvattu, vaikka vasta nyt ottavat ensiaskeleitaan markkinataloudessa.

Kyseessä vain visio jonka perusteella saadaan kupattua taas uutta tukirahaa.

Niinhän se koko EU-aika on mennyt. Koko ajan kriisiä tai uhkaa. Niitä jo monen monta korvattu, vaikka vasta nyt ottavat ensiaskeleitaan markkinataloudessa.

Mikähän kriisi sinulla on, kun koko ajan turpa levällään..että jaksaa mies nalkuttaa.

Aika monessa maatullissa on ollut tässä syksyn ja alkutalven aikana avointen ovien -ilmoituksia, joten kai ne investoi, jotka siihen kykenevät luonnostaan, kuten antti-x totesi. Esa Tuura mainitsi tän päivän pellervon eläin-liitteessä, että tukikatto rajoittaa laajentamista heidän emolehmätilallaan ja sama pätee varmaan joillakin muillakin lihanautatiloilla. Annettaisi niiden laajentaa, joilla siihen luontaisesti on mahdollisuuksia. Ei tarvitisi kaikenmaailman hankkeita ja turhia tukivirityksiä keksiä.

Toiset tilat voisivat toimia "aputiloina" työvoiman, rehuntuotannon, laiduntamisen, lannan vastaanoton yms tiimoilta tälle kotieläintilalle. Hyvät sopparit puolin ja toisin, win-win. Tässä olisi paljon kehittämisen varaa, mutta hyytyykö ajatus jo heti siihen, että jospa toinen hyötyykin kuitenkin enemmän. Kymmen mullifarmaria voisi hallita koko Suomen lihanaudat ja kilpailuttaa teurastamot paremmin kuin nykyisellä jakaumalla. Eikä ne eläimet tarvitisi olla yhdessä navetassa tai yhdellä tontilla. Sopivasti hajasijoitettuna liikenteellisesti hyviin paikkoihin, mutta sopivan matkan päässä pelloista tehokkaassa kokoluokassa hoidon kannalta. Appeenajoa 2*8 h vuorokaudessa, yö jää vara-ajaksi. Lastauskone joka tilalla vain sekoitin siirtyy. Kunnolliset apesekoittimet kuorma-autojen päälle, joten varakalustokin tulee nopsaan pitkänkin matkan päästä. Siinäpä noin alkuun.

Eikös tuollainen laajentamiskielto ole ainoastaan tukipolittinen lisätukien maksatuksen lopetus, jostakin kokoluokasta alkaen ? Eihän laajentamista ole kielletty ? Jos jotakin 100000-päistä karjaa ajattelee investoida, muualla maailmassa menevät pikemminkin markkinahinnalla vientiin lihat ja maidot, ja omistajat tienaavat siltikin.

-SS-

Aika monessa maatullissa on ollut tässä syksyn ja alkutalven aikana avointen ovien -ilmoituksia, joten kai ne investoi, jotka siihen kykenevät luonnostaan, kuten antti-x totesi. Esa Tuura mainitsi tän päivän pellervon eläin-liitteessä, että tukikatto rajoittaa laajentamista heidän emolehmätilallaan ja sama pätee varmaan joillakin muillakin lihanautatiloilla. Annettaisi niiden laajentaa, joilla siihen luontaisesti on mahdollisuuksia. Ei tarvitisi kaikenmaailman hankkeita ja turhia tukivirityksiä keksiä.

Toiset tilat voisivat toimia "aputiloina" työvoiman, rehuntuotannon, laiduntamisen, lannan vastaanoton yms tiimoilta tälle kotieläintilalle. Hyvät sopparit puolin ja toisin, win-win. Tässä olisi paljon kehittämisen varaa, mutta hyytyykö ajatus jo heti siihen, että jospa toinen hyötyykin kuitenkin enemmän. Kymmen mullifarmaria voisi hallita koko Suomen lihanaudat ja kilpailuttaa teurastamot paremmin kuin nykyisellä jakaumalla. Eikä ne eläimet tarvitisi olla yhdessä navetassa tai yhdellä tontilla. Sopivasti hajasijoitettuna liikenteellisesti hyviin paikkoihin, mutta sopivan matkan päässä pelloista tehokkaassa kokoluokassa hoidon kannalta. Appeenajoa 2*8 h vuorokaudessa, yö jää vara-ajaksi. Lastauskone joka tilalla vain sekoitin siirtyy. Kunnolliset apesekoittimet kuorma-autojen päälle, joten varakalustokin tulee nopsaan pitkänkin matkan päästä. Siinäpä noin alkuun.

  Niin kauan kun huomattava osa tuloksesta tulee tuista niin onhan se jotenkin ymmärrettävää että maksaja voi rajoittaa tuettavaa määrää.
  Eihän se tuotantoa rajoita, jos on kerran laajentanut jo siihen"kannattavaan"kokoluokkaan(valtion investointituen avulla) , niin pitäisikö sitten vielä saada tukea siihen tuotannon edelleen laajentamiseen..
 Tuollainen "aputila"systeemihän oli kepun ohjelmassa joskus 70- luvun alussa, niinsanotussa perustilasuunnitelmassa, kylässä olisi tuettu yhtä taloa laajenemaan ja muut olisivat olleet sitten avuksi tarvittaessa niin töissä kuin rehuntuotannossakin,
 Sen vuodettua julki sai Vennamo aikoinaan myös oman jytkynsä..

 Hyvä systeemihän se olisi, mutta jos ajatellaan etä kyläyhteisöllä ei olisi muita tuloja kuin tämän yhden paronin myyntitulot+tuet, niin jäisikö näille aputiloille paljoakaan jaettavaa.
  Minun mielestäni koko investointitukihomma pitäisi lopettaa, jokainen saisi investoida ja tuottaa niinpaljon kun takamus kestää, eikä niinkuin nyt, investointituen avulla höynäytetään isännät haukkaamaan liian isoa palaa, ja vuoden parin päästä huudetaan kriisitukia oiken pääkaupunkireissun kanssa..

eikait tuossa mitään jos jotkut on innostuneita kehittämään ja investoimaan. Siitä vaan, kun 1. Eivät mangu tukea raiviolle 2. Pelaavat omalla riskillä. 3. Eivät aja terveisiä pitkin suomea jos on tullut tehtyä virheinvestointi.

Aika hyvin tiivistetty.
Olen joskus istunut teurastamon masinoimalla talouskurssilla, alamäki alalla alkoi hei seuraavana vuotena.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 04.01.17 - klo:22:10

Aika monessa maatullissa on ollut tässä syksyn ja alkutalven aikana avointen ovien -ilmoituksia, joten kai ne investoi, jotka siihen kykenevät luonnostaan, kuten antti-x totesi. Esa Tuura mainitsi tän päivän pellervon eläin-liitteessä, että tukikatto rajoittaa laajentamista heidän emolehmätilallaan ja sama pätee varmaan joillakin muillakin lihanautatiloilla. Annettaisi niiden laajentaa, joilla siihen luontaisesti on mahdollisuuksia. Ei tarvitisi kaikenmaailman hankkeita ja turhia tukivirityksiä keksiä.

Toiset tilat voisivat toimia "aputiloina" työvoiman, rehuntuotannon, laiduntamisen, lannan vastaanoton yms tiimoilta tälle kotieläintilalle. Hyvät sopparit puolin ja toisin, win-win. Tässä olisi paljon kehittämisen varaa, mutta hyytyykö ajatus jo heti siihen, että jospa toinen hyötyykin kuitenkin enemmän. Kymmen mullifarmaria voisi hallita koko Suomen lihanaudat ja kilpailuttaa teurastamot paremmin kuin nykyisellä jakaumalla. Eikä ne eläimet tarvitisi olla yhdessä navetassa tai yhdellä tontilla. Sopivasti hajasijoitettuna liikenteellisesti hyviin paikkoihin, mutta sopivan matkan päässä pelloista tehokkaassa kokoluokassa hoidon kannalta. Appeenajoa 2*8 h vuorokaudessa, yö jää vara-ajaksi. Lastauskone joka tilalla vain sekoitin siirtyy. Kunnolliset apesekoittimet kuorma-autojen päälle, joten varakalustokin tulee nopsaan pitkänkin matkan päästä. Siinäpä noin alkuun.

  Niin kauan kun huomattava osa tuloksesta tulee tuista niin onhan se jotenkin ymmärrettävää että maksaja voi rajoittaa tuettavaa määrää.
  Eihän se tuotantoa rajoita, jos on kerran laajentanut jo siihen"kannattavaan"kokoluokkaan(valtion investointituen avulla) , niin pitäisikö sitten vielä saada tukea siihen tuotannon edelleen laajentamiseen..
 Tuollainen "aputila"systeemihän oli kepun ohjelmassa joskus 70- luvun alussa, niinsanotussa perustilasuunnitelmassa, kylässä olisi tuettu yhtä taloa laajenemaan ja muut olisivat olleet sitten avuksi tarvittaessa niin töissä kuin rehuntuotannossakin,
 Sen vuodettua julki sai Vennamo aikoinaan myös oman jytkynsä..

 Hyvä systeemihän se olisi, mutta jos ajatellaan etä kyläyhteisöllä ei olisi muita tuloja kuin tämän yhden paronin myyntitulot+tuet, niin jäisikö näille aputiloille paljoakaan jaettavaa.
  Minun mielestäni koko investointitukihomma pitäisi lopettaa, jokainen saisi investoida ja tuottaa niinpaljon kun takamus kestää, eikä niinkuin nyt, investointituen avulla höynäytetään isännät haukkaamaan liian isoa palaa, ja vuoden parin päästä huudetaan kriisitukia oiken pääkaupunkireissun kanssa..

Investointituilla taataan teollisuudelle puoli-ilmainen raaka-aine, ylläpidetään konekauppaa. Jossain vaiheessa apteekkien verenpaine lääkkeiden valikoimaa.

Vaikka en tiedä ratkaisun maailmanpoliittisia tai edes suomen poliittista vaikutusta niin pidän erittäin tervetulleena että maitoihmisille tulee ulkoista apua ja tästä katson että meijerillä on se aidoin apu jossa tavoitteet on lähes samat maitotilallisen kanssa. Kun katsoo tiloja jotka ei ole menestyneet niin niissä on kaksi yhteistä piirrettä. Ensiksi maitotuotos ei ole ollut kohdallaan. Tässä valion neuvonta ei ole ajantasalla mutta perjaateessa pitäisi valion osuuskuntineen ottaa tällaiset siipien alle ja käydä läpi millä toimenpiteillä päästään yli 10000 tonnin parsipaikkakohtaiseen tuotokseen. Toinen iso asia olisi tulla mukaan neuvottelemaan talousasioista ihan pankin kanssa niin että olisi selkeät sävelet mitä ollaan tekemässä ja mitä tehdään kun kaikki ei mene niin kuin strömsöössä. Nykyään isännillä on vallalla ajatus että myydään kiinteetä omaisuutta jos ei rahat riitä. Pankille tämä on kuin punaainen vaate koska samalla myydään vakuuksia vähemmäksi. Rahavaikeuksissa pitäisi keskittyä halvempiin tuotantovälineisiin ja maksujärjestelyihin mutta pitää vakuudet ja tuotantomäärät ylhäällä.
Joku nykyinen proagrian neuvonta menee enemmän siihen että neuvoja keakittyy miten saa tilalta rahat pois.

Ei ongelma ole alle kymppitonnin tuotos vaan miten se tehdään. Navetat on maksanut joissain tapauksissa liikaa, samoin pelto ja koneet. Joskus voi tulla joku odottamaton juttu, mutta noin yleensä liian kallilla liian vähän kassavirtaa. Halvalla riitää vähemminkin. Ehkä ihan kaikissa tapauksissa ei ole tunnistettu, onko itsessä riittävää kapasiteettia, kaikista ei vaan ole, eikä silloin voi vierittää syitä muille.

Kaikki tietää, miten lehmän saa lypsämään 10 000, mutta jos sen vielä tietäs, miten pidät sen hengissä ja vielä poikimaan sen viisi kertaa ainakin. Tässä olisi onnen ja autuuden eväät melko monelle tilalle, meillekin. Ja vielä, että tuosta 10 000 menisi tankkiin se 9500, eikä vain se 500.. 

Kaikki tietää, miten lehmän saa lypsämään 10 000, mutta jos sen vielä tietäs, miten pidät sen hengissä ja vielä poikimaan sen viisi kertaa ainakin. Tässä olisi onnen ja autuuden eväät melko monelle tilalle, meillekin. Ja vielä, että tuosta 10 000 menisi tankkiin se 9500, eikä vain se 500..

tuosta poikimakerroista ei aina niin tiedä, mutta ammattimaisesti johdetuissa navetoissa, joissa myös ympäristöolosuhteet on moitteettomat nähdään jo nyt miten huikea potentiaali nykylehmillä on. Lehmä tykkää tasaisesta hoidosta ja hyvästä rehusta. Kaikki tarvittava tieto on jo olemassa ja jotkut osaa käyttää myös sitä.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 05.01.17 - klo:10:45

Kaikki tietää, miten lehmän saa lypsämään 10 000, mutta jos sen vielä tietäs, miten pidät sen hengissä ja vielä poikimaan sen viisi kertaa ainakin. Tässä olisi onnen ja autuuden eväät melko monelle tilalle, meillekin. Ja vielä, että tuosta 10 000 menisi tankkiin se 9500, eikä vain se 500..

tuosta poikimakerroista ei aina niin tiedä, mutta ammattimaisesti johdetuissa navetoissa, joissa myös ympäristöolosuhteet on moitteettomat nähdään jo nyt miten huikea potentiaali nykylehmillä on. Lehmä tykkää tasaisesta hoidosta ja hyvästä rehusta. Kaikki tarvittava tieto on jo olemassa ja jotkut osaa käyttää myös sitä.

Kyllä..olen nähnyt ja myös hoitanut. Mutta edelleen, minun mielestä se ei ole lehmä eikä mikään, jos ei viittä kertaa poi`i.  Kertakäyttösiä lehmiä en todellakaan kadehdi, mutta jos navetasta löytyy useampia satatonnareita niin nostan hattua mennen tulle palatessa.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 04.01.17 - klo:22:10

Aika monessa maatullissa on ollut tässä syksyn ja alkutalven aikana avointen ovien -ilmoituksia, joten kai ne investoi, jotka siihen kykenevät luonnostaan, kuten antti-x totesi. Esa Tuura mainitsi tän päivän pellervon eläin-liitteessä, että tukikatto rajoittaa laajentamista heidän emolehmätilallaan ja sama pätee varmaan joillakin muillakin lihanautatiloilla. Annettaisi niiden laajentaa, joilla siihen luontaisesti on mahdollisuuksia. Ei tarvitisi kaikenmaailman hankkeita ja turhia tukivirityksiä keksiä.

Toiset tilat voisivat toimia "aputiloina" työvoiman, rehuntuotannon, laiduntamisen, lannan vastaanoton yms tiimoilta tälle kotieläintilalle. Hyvät sopparit puolin ja toisin, win-win. Tässä olisi paljon kehittämisen varaa, mutta hyytyykö ajatus jo heti siihen, että jospa toinen hyötyykin kuitenkin enemmän. Kymmen mullifarmaria voisi hallita koko Suomen lihanaudat ja kilpailuttaa teurastamot paremmin kuin nykyisellä jakaumalla. Eikä ne eläimet tarvitisi olla yhdessä navetassa tai yhdellä tontilla. Sopivasti hajasijoitettuna liikenteellisesti hyviin paikkoihin, mutta sopivan matkan päässä pelloista tehokkaassa kokoluokassa hoidon kannalta. Appeenajoa 2*8 h vuorokaudessa, yö jää vara-ajaksi. Lastauskone joka tilalla vain sekoitin siirtyy. Kunnolliset apesekoittimet kuorma-autojen päälle, joten varakalustokin tulee nopsaan pitkänkin matkan päästä. Siinäpä noin alkuun.

  Niin kauan kun huomattava osa tuloksesta tulee tuista niin onhan se jotenkin ymmärrettävää että maksaja voi rajoittaa tuettavaa määrää.
  Eihän se tuotantoa rajoita, jos on kerran laajentanut jo siihen"kannattavaan"kokoluokkaan(valtion investointituen avulla) , niin pitäisikö sitten vielä saada tukea siihen tuotannon edelleen laajentamiseen..
 Tuollainen "aputila"systeemihän oli kepun ohjelmassa joskus 70- luvun alussa, niinsanotussa perustilasuunnitelmassa, kylässä olisi tuettu yhtä taloa laajenemaan ja muut olisivat olleet sitten avuksi tarvittaessa niin töissä kuin rehuntuotannossakin,
 Sen vuodettua julki sai Vennamo aikoinaan myös oman jytkynsä..

 Hyvä systeemihän se olisi, mutta jos ajatellaan etä kyläyhteisöllä ei olisi muita tuloja kuin tämän yhden paronin myyntitulot+tuet, niin jäisikö näille aputiloille paljoakaan jaettavaa.
  Minun mielestäni koko investointitukihomma pitäisi lopettaa, jokainen saisi investoida ja tuottaa niinpaljon kun takamus kestää, eikä niinkuin nyt, investointituen avulla höynäytetään isännät haukkaamaan liian isoa palaa, ja vuoden parin päästä huudetaan kriisitukia oiken pääkaupunkireissun kanssa..

Sen verran vielä täsemennän, että Esa Tuura ei ole ilmeisesti juuri investointitukia hakenut, enkä itsekään tarkoittanut investointitukiin liittyvää tukikattoa. En nyt ihan tarkkoja lukuja tiedä, mutta jossain eläinyksikkömäärässä on raja, jonka ylittävälle osalle ei saa eläintukia. Enkä ole varma, että koskeeko vain C-alueen tukia. Tukikatto taisi tulla jossain vaiheessa, kun vasikoita kärrättiin etelästä lappiin nostamaan parempia tukia, vaikka tuen alkuperäinen tarkoitus oli vaan ylläpitää tuotantoa. Nykyisessä uhkaavassa alituotantotilanteessa voisi olla järkevä tarkastella asteittaista porrastusta tuohon tukikattoon isompien kokoluokkien osalta. En tiedä.

En tiedä kepun aputila-virityksistä sen enempää, mutta muutamien tilojen kanssa meillä on varsin toimivia yhteistyökuvioita, enkä koe itse jääväni niissä sivustakatsojan tai riistetyn rooliin. Asioista keskustellaan avoimesti ja haetaan parempaa tasapainoa, jos siihen on aihetta. Ajatellaan myös sitä kaverin etua. Osa hyödyistä on muita kuin ihan suoraan euroissa mitattavia. Esimerkiksi sovitaan milloin vasikat lähetevät loppukasvatukseen, joten voin suunnitella vierotuksen ja siihen liityvät toimet sen mukaan. En tarttee pitää vierotettuja vasikoita viikkoja jossain tilapäistiloissa, jotka eivät täytä kenties jotain tukiehtoja tai tapaturmariski on muuten vaan suurempi.

Antti-x:hän on jo useasti puhunut, että voisi olla monellekin tilalle järkevämpää laittaa karja pois pienen tuoton takia suhteessa sitovuuteen ja toimia kenties isomman tilan voisko sanoa alihankkijana, jos se "aputila" tuntuu liian negatiiviselta termiltä. Kerrankin ollaan antti-x:n kanssa samoilla linjoilla.  Mutta edelleen painotan sitä, että molempien tilojen pitää tietysti hyötyä tilanteesta, enkä kannata mitään pakkososialisointia tai vastaavaa, vaan aitoa taloudellista tai muuta vastaavaa hyötyä tuovaa yhteistyötä.