Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: antti-x - 03.01.17 - klo:20:58
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalouden-rakennemuutos-vaatii-meijereiden-ja-teurastamoiden-tukea-tiloille-1.174233
Aika kyseenalaista kasvun ihannointia samaan aikaan kun maitokriisi ehkä on hetkeksi hellittämässä.
Siis oikeasti... Jotkut tulevat joka tapauksessa rakentamaan/laajentamaan, mutta sen tekevät loogisesti ne, jotka ilman jonkun Pohjalaisen osuuskunnan ja Pohjalaisen lihatalon tsemppausta tietävät olevansa hommassaan hyviä, ja omaavansa edellytykset menestykseen. Oikeasti ei todellakaan tarvita mitään laajennustsemppausta niille, joille jäähdyttely tai alan vaihto olisi kannattavampi vaihtoehto.
Itse jos olisin maidontuottajana Pohjolan maidon tai Atrian kuvioissa mukana niin hävettäisi vahvasti moinen omiin muroihin kuseminen. Lisämaito meinaan laskee tuottajahintoja (paitsi ehkä nousukauden huipulla, niitä huippuja on pari vuotta kymmenestä) eikä takuulla lehmien lisääminen nosta myöskään lehmänlihan/vasikoiden hintaa, ja kotimainen maito tulee helposti riittämään ilman mitään "maitoakatemiaa".
-
Miten olisi jos tuottajahinnat olisi sellaiset että niillä elää
-
Jotenkin tulee mieleen se Kiuruvesi-maailman suurimmaksi hypetus..ei sekään ihan mennyt putkeen. Mutta Maitoakatemiaan tuli kyllä viestiä päivällä, ei aikonut nuori-isäntä mennä.. Minusta vähän tuntuu, että huoli on ennen aikainen..
-
Eikös "jokaiselle 80 äpyä" ole itse asiassa aika tehoton kokoluokka/tavoite ? Miksi jokaisella jatkamishalukkaalle pitäisi rahoittaa oma navetta ? "Etsitään keinoja kasvavan työmäärän hallintaan." Voi kettu sentään.
-
Eikös "jokaiselle 80 äpyä" ole itse asiassa aika tehoton kokoluokka/tavoite ? Miksi jokaisella jatkamishalukkaalle pitäisi rahoittaa oma navetta ? "Etsitään keinoja kasvavan työmäärän hallintaan." Voi kettu sentään.
Voi kettu sentään. Montakos "äpyä" sinulla on.
-
eikait tuossa mitään jos jotkut on innostuneita kehittämään ja investoimaan. Siitä vaan, kun 1. Eivät mangu tukea raiviolle 2. Pelaavat omalla riskillä. 3. Eivät aja terveisiä pitkin suomea jos on tullut tehtyä virheinvestointi.
-
Odotan vesilahtelaista kommenttia...ai niin täällä ei voi peukuttaa.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalouden-rakennemuutos-vaatii-meijereiden-ja-teurastamoiden-tukea-tiloille-1.174233
Aika kyseenalaista kasvun ihannointia samaan aikaan kun maitokriisi ehkä on hetkeksi hellittämässä.
Siis oikeasti... Jotkut tulevat joka tapauksessa rakentamaan/laajentamaan, mutta sen tekevät loogisesti ne, jotka ilman jonkun Pohjalaisen osuuskunnan ja Pohjalaisen lihatalon tsemppausta tietävät olevansa hommassaan hyviä, ja omaavansa edellytykset menestykseen. Oikeasti ei todellakaan tarvita mitään laajennustsemppausta niille, joille jäähdyttely tai alan vaihto olisi kannattavampi vaihtoehto.
Itse jos olisin maidontuottajana Pohjolan maidon tai Atrian kuvioissa mukana niin hävettäisi vahvasti moinen omiin muroihin kuseminen. Lisämaito meinaan laskee tuottajahintoja (paitsi ehkä nousukauden huipulla, niitä huippuja on pari vuotta kymmenestä) eikä takuulla lehmien lisääminen nosta myöskään lehmänlihan/vasikoiden hintaa, ja kotimainen maito tulee helposti riittämään ilman mitään "maitoakatemiaa".
Hienosti oikoluettu. Jutussa ei puhuttu kokonaistuotantomäärien kasvattamisesta vaan säilyttämisestä nykytasolla myös tulevaisuudessa.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalouden-rakennemuutos-vaatii-meijereiden-ja-teurastamoiden-tukea-tiloille-1.174233
Aika kyseenalaista kasvun ihannointia samaan aikaan kun maitokriisi ehkä on hetkeksi hellittämässä.
Siis oikeasti... Jotkut tulevat joka tapauksessa rakentamaan/laajentamaan, mutta sen tekevät loogisesti ne, jotka ilman jonkun Pohjalaisen osuuskunnan ja Pohjalaisen lihatalon tsemppausta tietävät olevansa hommassaan hyviä, ja omaavansa edellytykset menestykseen. Oikeasti ei todellakaan tarvita mitään laajennustsemppausta niille, joille jäähdyttely tai alan vaihto olisi kannattavampi vaihtoehto.
Itse jos olisin maidontuottajana Pohjolan maidon tai Atrian kuvioissa mukana niin hävettäisi vahvasti moinen omiin muroihin kuseminen. Lisämaito meinaan laskee tuottajahintoja (paitsi ehkä nousukauden huipulla, niitä huippuja on pari vuotta kymmenestä) eikä takuulla lehmien lisääminen nosta myöskään lehmänlihan/vasikoiden hintaa, ja kotimainen maito tulee helposti riittämään ilman mitään "maitoakatemiaa".
Hienosti oikoluettu. Jutussa ei puhuttu kokonaistuotantomäärien kasvattamisesta vaan säilyttämisestä nykytasolla myös tulevaisuudessa.
Kaikki ennusteet puhuvat sen puolesta että maitomäärä ei laske jo nykyisten investointisuunnitelmien puitteissa, kyllä tuo on ihan turhaa kasvuhakuisuutta. Toki tähän liittyy Atrian huoli halvasta vasikasta ja vieläkin halvemmasta lypsylehmän lihasta jolla tehdä tulosta osakkeenomistajille ja "oikeille" lihantuottajille...
Edit:
Jos Valion päässä olisi huolta maidon riittävyydestä, niin tuossa olisi mukana Valio eikä näitten uhoihmisten osuuskunta joka vaan haluaa olla suurin ja kaunein järjestä viis.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalouden-rakennemuutos-vaatii-meijereiden-ja-teurastamoiden-tukea-tiloille-1.174233
Aika kyseenalaista kasvun ihannointia samaan aikaan kun maitokriisi ehkä on hetkeksi hellittämässä.
Siis oikeasti... Jotkut tulevat joka tapauksessa rakentamaan/laajentamaan, mutta sen tekevät loogisesti ne, jotka ilman jonkun Pohjalaisen osuuskunnan ja Pohjalaisen lihatalon tsemppausta tietävät olevansa hommassaan hyviä, ja omaavansa edellytykset menestykseen. Oikeasti ei todellakaan tarvita mitään laajennustsemppausta niille, joille jäähdyttely tai alan vaihto olisi kannattavampi vaihtoehto.
Itse jos olisin maidontuottajana Pohjolan maidon tai Atrian kuvioissa mukana niin hävettäisi vahvasti moinen omiin muroihin kuseminen. Lisämaito meinaan laskee tuottajahintoja (paitsi ehkä nousukauden huipulla, niitä huippuja on pari vuotta kymmenestä) eikä takuulla lehmien lisääminen nosta myöskään lehmänlihan/vasikoiden hintaa, ja kotimainen maito tulee helposti riittämään ilman mitään "maitoakatemiaa".
Hienosti oikoluettu. Jutussa ei puhuttu kokonaistuotantomäärien kasvattamisesta vaan säilyttämisestä nykytasolla myös tulevaisuudessa.
Kaikki ennusteet puhuvat sen puolesta että maitomäärä ei laske jo nykyisten investointisuunnitelmien puitteissa, kyllä tuo on ihan turhaa kasvuhakuisuutta. Toki tähän liittyy Atrian huoli halvasta vasikasta ja vieläkin halvemmasta lypsylehmän lihasta jolla tehdä tulosta osakkeenomistajille ja "oikeille" lihantuottajille...
Edit:
Jos Valion päässä olisi huolta maidon riittävyydestä, niin tuossa olisi mukana Valio eikä näitten uhoihmisten osuuskunta joka vaan haluaa olla suurin ja kaunein järjestä viis.
TNS:n rakennetutkimuksen 2016 mukaan investointisuunnitelmia on niin paljon että maitomäärä säilyy. Olet aivan oikeassa. Lopettajia on myös. Näillä ulostuloilla nyt koitetaan saada ne investointisuunnitelmat toteutumaan. Gallup kyselyyn on helpompi kertoa investointisuunnitelmia, kuin toteuttaa niitä.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalouden-rakennemuutos-vaatii-meijereiden-ja-teurastamoiden-tukea-tiloille-1.174233
Aika kyseenalaista kasvun ihannointia samaan aikaan kun maitokriisi ehkä on hetkeksi hellittämässä.
Siis oikeasti... Jotkut tulevat joka tapauksessa rakentamaan/laajentamaan, mutta sen tekevät loogisesti ne, jotka ilman jonkun Pohjalaisen osuuskunnan ja Pohjalaisen lihatalon tsemppausta tietävät olevansa hommassaan hyviä, ja omaavansa edellytykset menestykseen. Oikeasti ei todellakaan tarvita mitään laajennustsemppausta niille, joille jäähdyttely tai alan vaihto olisi kannattavampi vaihtoehto.
Itse jos olisin maidontuottajana Pohjolan maidon tai Atrian kuvioissa mukana niin hävettäisi vahvasti moinen omiin muroihin kuseminen. Lisämaito meinaan laskee tuottajahintoja (paitsi ehkä nousukauden huipulla, niitä huippuja on pari vuotta kymmenestä) eikä takuulla lehmien lisääminen nosta myöskään lehmänlihan/vasikoiden hintaa, ja kotimainen maito tulee helposti riittämään ilman mitään "maitoakatemiaa".
Hienosti oikoluettu. Jutussa ei puhuttu kokonaistuotantomäärien kasvattamisesta vaan säilyttämisestä nykytasolla myös tulevaisuudessa.
Kaikki ennusteet puhuvat sen puolesta että maitomäärä ei laske jo nykyisten investointisuunnitelmien puitteissa, kyllä tuo on ihan turhaa kasvuhakuisuutta. Toki tähän liittyy Atrian huoli halvasta vasikasta ja vieläkin halvemmasta lypsylehmän lihasta jolla tehdä tulosta osakkeenomistajille ja "oikeille" lihantuottajille...
Edit:
Jos Valion päässä olisi huolta maidon riittävyydestä, niin tuossa olisi mukana Valio eikä näitten uhoihmisten osuuskunta joka vaan haluaa olla suurin ja kaunein järjestä viis.
TNS:n rakennetutkimuksen 2016 mukaan investointisuunnitelmia on niin paljon että maitomäärä säilyy. Olet aivan oikeassa. Lopettajia on myös. Näillä ulostuloilla nyt koitetaan saada ne investointisuunnitelmat toteutumaan. Gallup kyselyyn on helpompi kertoa investointisuunnitelmia, kuin toteuttaa niitä.
Sama juttu lopetussuunnitelmien kanssa. Eli menee tasan jos Pohjolan maito perustaa myös ohjelman joka kannustaa niitä jotka suunnittelevat lopettavansa, myös lopettamaan. Koska sekin päätös on voi olla tosi vaikea panna toteen.
Jos Pohjolan maidolta taas ei ole tulossa mitään vastaavaa kannustusohjelmaa lopettamiseen, niin pysyn siinä kannassa että siellä ollaan tyhmästi kasvuhakuisia.
edit: Pitäisi muuten oikeasti polkaista pystyyn pieni neuvontafirma, jonka idea olisi konsultoida eläimistä luopujia kannattavaan eläimettömään elämään, eikä eläinten lisääjiä kuten osuuskunnilla ja Pro Agrialla yms. tahoilla on tapana. Siihen voisi kanssa saada sitä neuvo 2020 rahaa, ja lisäksi voisi antaa neuvoja jotka eivät jo ole ihan itsestäänselvyyksiä ja Pro Agrian monta kertaa antamia. Perusneuvoni olisi, että selvitä saatko yli 400€ vuokraa, jos et niin pistä pellot luomuun ja hoida miten sattuu, ja kysy naapureilta olisiko jollekin kohtuuhintaiselle avulle tarvetta. :)
Jos tosiaan tuottajat eivät nyt pärjää pienen velattoman navettansa kanssa, niin mikäköhän hieno tyyppinavetta auttaa pärjäämään miljoonan euron lainojen kanssa kun on 40 lehmää lisää?
-
En oikein ymmärrä, miksi lypsylehmiä pitää yrittää lypsättää jäkälän voimalla noin pohjoisessa. Ollaan todella huonolla tiellä kun siirretään tuotantoa sinne missä tuotantokustannukset ovat korkeimmat ja tuotanto edellytykset huonoimmat, kuitenkin pitäisi pystyä kilpailemaan samoilla markkinoilla keskieuroopan kanssa.
Varmasti tarvitaan investointeja, mutta kannattaako niitä tehdä mahdollisimman kauas kulutuksesta? Arla ajaa Ranuan meijeriltä Sipooseen maitoa ja maksaa siitä rahtia 3xnormi keräilyrahdin, lisäksi ostaa kivimaitoa esim. länsimaidolta reilun 40 cent/l hinnalla, vaikka etelän suunnasta saisi hyvin läheltä 23-25 cent/l maitoa. Se että arvostetaanko jatkossa kotimaisuutta näin paljon jää nähtäväksi.
Teurashiehojen kasvatus olisi hyvin järkevää ohjata kohti pohjoista, mutta maitoa ei, se on kuitenkin kerättävä joka toinen päivä ja rahtikustannus vaan nousee ajan myötä.
Se että meijeri- ja lihateollisuus kannustaa investoimaan on ymmärrettävää, mutta niiden ei kuulu olla rahoittamassa/takaamassa investointeja, jos näin käy niin tuottajat ovat sen jälkeen korviaan myöten kusosessa.
-
Se että meijeri- ja lihateollisuus kannustaa investoimaan on ymmärrettävää, mutta niiden ei kuulu olla rahoittamassa/takaamassa investointeja, jos näin käy niin tuottajat ovat sen jälkeen korviaan myöten kusosessa.
[/quote]
Tuottajan kannalta paras tuki tulisi olla tuotteen hinnan muodossa eikä yllyttämällä ja avustamalla jatkossa kriisitukea tarvitsevia investointeja..
-
En oikein ymmärrä, miksi lypsylehmiä pitää yrittää lypsättää jäkälän voimalla noin pohjoisessa. Ollaan todella huonolla tiellä kun siirretään tuotantoa sinne missä tuotantokustannukset ovat korkeimmat ja tuotanto edellytykset huonoimmat, kuitenkin pitäisi pystyä kilpailemaan samoilla markkinoilla keskieuroopan kanssa.
Varmasti tarvitaan investointeja, mutta kannattaako niitä tehdä mahdollisimman kauas kulutuksesta? Arla ajaa Ranuan meijeriltä Sipooseen maitoa ja maksaa siitä rahtia 3xnormi keräilyrahdin, lisäksi ostaa kivimaitoa esim. länsimaidolta reilun 40 cent/l hinnalla, vaikka etelän suunnasta saisi hyvin läheltä 23-25 cent/l maitoa. Se että arvostetaanko jatkossa kotimaisuutta näin paljon jää nähtäväksi.
Teurashiehojen kasvatus olisi hyvin järkevää ohjata kohti pohjoista, mutta maitoa ei, se on kuitenkin kerättävä joka toinen päivä ja rahtikustannus vaan nousee ajan myötä.
Se että meijeri- ja lihateollisuus kannustaa investoimaan on ymmärrettävää, mutta niiden ei kuulu olla rahoittamassa/takaamassa investointeja, jos näin käy niin tuottajat ovat sen jälkeen korviaan myöten kusosessa.
Tuota..sulla taitaa olla hiukan hakusessa tuo Pohjolan Meijerin alue? Kyllä pääpaino tuollakin on aika hyvillä nurmiseuduilla. Ei täällä kantturan tartte pelkällä Raision ylivoimalla lypsää, miksi muuten Raision rehutehdas on tuon alueen melkein keskellä?
-
80äpyä/perhekokoluokka on tarpeeton välivaihe. Naapurin arlamaasta: Tuottajat muodostavat rehuyhtiön, joka myy eväät perustamalleen navettayhtiölle. Konesäästöä, jos/kun jossain vaiheessa aletaan tehdä pelloilla yhteistyötä, rakennussäästöä, mahdollisesti lisää vapaa-aikaa. Helpottaa myös palkollisten käyttöä.
Täällä on hyviä kommentteja. Antille peukkua aloituksesta !
-
En oikein ymmärrä, miksi lypsylehmiä pitää yrittää lypsättää jäkälän voimalla noin pohjoisessa. Ollaan todella huonolla tiellä kun siirretään tuotantoa sinne missä tuotantokustannukset ovat korkeimmat ja tuotanto edellytykset huonoimmat, kuitenkin pitäisi pystyä kilpailemaan samoilla markkinoilla keskieuroopan kanssa.
Varmasti tarvitaan investointeja, mutta kannattaako niitä tehdä mahdollisimman kauas kulutuksesta? Arla ajaa Ranuan meijeriltä Sipooseen maitoa ja maksaa siitä rahtia 3xnormi keräilyrahdin, lisäksi ostaa kivimaitoa esim. länsimaidolta reilun 40 cent/l hinnalla, vaikka etelän suunnasta saisi hyvin läheltä 23-25 cent/l maitoa. Se että arvostetaanko jatkossa kotimaisuutta näin paljon jää nähtäväksi.
Teurashiehojen kasvatus olisi hyvin järkevää ohjata kohti pohjoista, mutta maitoa ei, se on kuitenkin kerättävä joka toinen päivä ja rahtikustannus vaan nousee ajan myötä.
Se että meijeri- ja lihateollisuus kannustaa investoimaan on ymmärrettävää, mutta niiden ei kuulu olla rahoittamassa/takaamassa investointeja, jos näin käy niin tuottajat ovat sen jälkeen korviaan myöten kusosessa.
Nyt kait on joitain jo muutanut lehmineen Savukoskelle lypsämään. Saat 5-10 hehtaaria peltoa sillä etelän hehtaari hinnalla.
-
Teurashiehojen kasvatus olisi hyvin järkevää ohjata kohti pohjoista, mutta maitoa ei, se on kuitenkin kerättävä joka toinen päivä ja rahtikustannus vaan nousee ajan myötä.
Mistäs näitä teurashiehoja hankitaan tänne pohjoisen tiloille? Meillekin pian se parisataa päätä mahtuisi, mutta jos tänään tilaan niin ehkä ensi vuonna on kaikki toimitettu.. Ei niitä tule kuin tonttuja Korvatunturille..
-
Teurashiehojen kasvatus olisi hyvin järkevää ohjata kohti pohjoista, mutta maitoa ei, se on kuitenkin kerättävä joka toinen päivä ja rahtikustannus vaan nousee ajan myötä.
Mistäs näitä teurashiehoja hankitaan tänne pohjoisen tiloille? Meillekin pian se parisataa päätä mahtuisi, mutta jos tänään tilaan niin ehkä ensi vuonna on kaikki toimitettu.. Ei niitä tule kuin tonttuja Korvatunturille..
Ennen täältä etelästä trokarit veivät pohjoiseen lypsyyn tulevia hiehoja, niitä ei kannattanut siellä kasvattaa kun häntärahoja sai vasta poikineesta lehmästä,, saivat tuplahinnan niistä siellä maksamaansa hintaan nähden.. Ja tarpeeks hyvät paperitkin mukaan, varmaan joku iäkkäämpi pohjanmaalainen muistaa jonkun nimenkin, voisin kyllä muutaman mainitakin noista välttäjistä mut olkoon..
-
80äpyä/perhekokoluokka on tarpeeton välivaihe. Naapurin arlamaasta: Tuottajat muodostavat rehuyhtiön, joka myy eväät perustamalleen navettayhtiölle. Konesäästöä, jos/kun jossain vaiheessa aletaan tehdä pelloilla yhteistyötä, rakennussäästöä, mahdollisesti lisää vapaa-aikaa. Helpottaa myös palkollisten käyttöä.
Täällä on hyviä kommentteja. Antille peukkua aloituksesta !
Tuollainen olisikin hyvä systeemi..
Täällä kun navetat on rakennettu monasti pihapiiriin niin naapurin on rakennettava itselleen oma vaikka se naapurin täydessä iskussa oleva olisikin jo tyhjennyt. Näitä tapauksia tiedän muutaman, ja miten nykyään, saako investointitukea valmiin navetan ostoon, joskus ei ainakaan saanut.
-
juuri moni tuollanen järetön sääntö romuttaa monta hyvää ideaa... liikaa tyhjiä neliöitä tyhjän panttina kun ei saa laittaa jotain muuta noihin... joku pikkuvirkamiäs kun saa kiksit siitä kiellosta. ja moni nuori luopuu hyvästä ideastaan ja ... syrjäytyy pahimmillaan...
-
Taas näitä "älkää tehkö niinkuin minä teen vaan tehkää niinkuin minä sanon". Miksei antti-x sitten ala luomutuottajaksi vaan jatkaa omaa puuhasteluaan?
Proagrian tilastojen mukaan pohjosessa tuotantokustannukset ei juurikaan ole etelää korkeampia. Rahdit etelään tietysti lisää kustannuksia. Nurmen satotasotkin on varmaan oulun korkeudelle asti esim. Lounais-suomea korkeammat.
-
Taas näitä "älkää tehkö niinkuin minä teen vaan tehkää niinkuin minä sanon". Miksei antti-x sitten ala luomutuottajaksi vaan jatkaa omaa puuhasteluaan?
Proagrian tilastojen mukaan pohjosessa tuotantokustannukset ei juurikaan ole etelää korkeampia. Rahdit etelään tietysti lisää kustannuksia. Nurmen satotasotkin on varmaan oulun korkeudelle asti esim. Lounais-suomea korkeammat.
Jos tontilla on miljoonan euron navetta niin on vähän myöhäistä alkaa johonkin muuhun ainakaan 10-15 vuoteen. Paitsi konkurssin kautta. Se jos taas pistää pellot matalan intensiteetin luomuun, ei okeastaan pitkällä aikavälillä sido yhtään mihinkään.
Ihan oikeasti siitä ei tarjota kovinkaan aktiivisesti laskelmia tuottajille, että miten tehdä nykyistä 15-40 lehmän navettaa parempaa tulosta pienemmällä työmäärällä ja ilman lehmiä. Vaikka olisi nykyolosuhteissa ihan tehtävissä. Pitäisi vain laskea vähän ja sitten tehdä kuten laskelmat osoittaa. Mutta Pro Agria, Pohjolan maito ja Atria laskevat vain sitä, miten lehmiä lisätään...
2011 kun itse löin navettaprojektia lukkoon, oli näkymät aika erilaiset. Ei ollut sen enempää Venäjän ongelmia, maitokriisiä kuin Valio-sakkojakaan näköpiirissä. En todellakaan ole rakentamassa velattomalle tilalle uutta navettaa 2017, se olisi luultavimmin tosi tyhmää.
edit: Jos olen väärässä niin tähän ketjuun saa ilmoittaa viimeisen 5 vuoden aikana lehmistä luopuneita, joita se päätös kaduttaa sen sijaan että olisivat tyytyväisiä. Sellaisia luopuneita tiloja on kuitenkin pari tuhatta.
-
- - -
Varmasti tarvitaan investointeja, mutta kannattaako niitä tehdä mahdollisimman kauas kulutuksesta? Arla ajaa Ranuan meijeriltä Sipooseen maitoa ja maksaa siitä rahtia 3xnormi keräilyrahdin, lisäksi ostaa kivimaitoa esim. länsimaidolta reilun 40 cent/l hinnalla, vaikka etelän suunnasta saisi hyvin läheltä 23-25 cent/l maitoa. Se että arvostetaanko jatkossa kotimaisuutta näin paljon?
- - -
http://www.esaimaa.fi/Online/2017/01/01/Maitojunat%20kulkevat%20Riihim%C3%A4elle,%20Jyv%C3%A4skyl%C3%A4%C3%A4n,%20Joensuuhun,%20Kouvolaan%20ja%20Sipooseen/2016121717653/4
Kiteeltä Sipooseen menevä rekka tekee 200 km koukkauksen yhden tilan maitojen takia?
-
Hyvin kelpasi 141-tukien imurointi tiloilta LSOlle.
Niin että haistakaa v.ittu siellä vaan.
-
Proagrian tilastojen mukaan pohjosessa tuotantokustannukset ei juurikaan ole etelää korkeampia. Rahdit etelään tietysti lisää kustannuksia. Nurmen satotasotkin on varmaan oulun korkeudelle asti esim. Lounais-suomea korkeammat.
[/quote]
Jos tontilla on miljoonan euron navetta niin on vähän myöhäistä alkaa johonkin muuhun ainakaan 10-15 vuoteen. Paitsi konkurssin kautta. Se jos taas pistää pellot matalan intensiteetin luomuun, ei okeastaan pitkällä aikavälillä sido yhtään mihinkään.
[/quote]
En ymmärrä sellaisia karjankasvattajia jotka eivät ole siirtyneet luomuun, Täälläpäin ovat monet luomussa vaikka on ongelmana lannan vähyys kun ei ole elukoita, rehua kyllä riittäisi, apila kasvaa näillä savikoillakin paremmin kuin lannoitteen kanssa pintajuuriseksi kiusattu heinä jonka sänki juhannuksen jälkeisen rehunteon perästä kuivan kauden sattuessa on syyskuuhun saakka valkoinen,,
Tietystihän se maahan murskattu viherlannoituskin auttaa kasvukuntoon, ainakin vaivattomammin jää peltoon kuin navetan kautta kierrättäen
En ole perillä pykälistä nykyään, voivatko eläimet olla tavanomaisia vaikka pellot olisivatkin luomussa, siinä ainakin säästyisi jonkinverran byrokratiastakin..
-
- - -
Varmasti tarvitaan investointeja, mutta kannattaako niitä tehdä mahdollisimman kauas kulutuksesta? Arla ajaa Ranuan meijeriltä Sipooseen maitoa ja maksaa siitä rahtia 3xnormi keräilyrahdin, lisäksi ostaa kivimaitoa esim. länsimaidolta reilun 40 cent/l hinnalla, vaikka etelän suunnasta saisi hyvin läheltä 23-25 cent/l maitoa. Se että arvostetaanko jatkossa kotimaisuutta näin paljon?
- - -
http://www.esaimaa.fi/Online/2017/01/01/Maitojunat%20kulkevat%20Riihim%C3%A4elle,%20Jyv%C3%A4skyl%C3%A4%C3%A4n,%20Joensuuhun,%20Kouvolaan%20ja%20Sipooseen/2016121717653/4
Kiteeltä Sipooseen menevä rekka tekee 200 km koukkauksen yhden tilan maitojen takia?
Täälläkin lasketaan Valion kilometrejä,todellisuudessa pikkumeijerit Arla ajaa näilläkinmain paljon lisäkilometrejä,kun on haalittu joka tila joka on saatu tuottajaksi.Niin ja Antti-x:lle,ei minusta siinä ole kovinkaan paljon tanskalaista meininkiä tällä rakentamisvauhdilla mitä nyt on eli laajentamista on jonkin verran,uudisrakentamista ei juuri ollenkaan ja lopettamista on paljon,ne lopettaa jotka pystyy isot ja pienet.
-
Maito vähenee ainakin..se on varmaa, nimittäin kävi tuossa teurasauto aamutuimaan ja nuori-isäntä saatteli lehmän matkaan ja tuli takaisin navettaan, rekka oli täynnä lehmiä. Ei ainuttakaan sonnia, vaan lehmiä.. Pureeko se vähentämissopimus nyt, saa nähdä.
-
Maito vähenee ainakin..se on varmaa, nimittäin kävi tuossa teurasauto aamutuimaan ja nuori-isäntä saatteli lehmän matkaan ja tuli takaisin navettaan, rekka oli täynnä lehmiä. Ei ainuttakaan sonnia, vaan lehmiä.. Pureeko se vähentämissopimus nyt, saa nähdä.
kait tuo on osittain ihan luonnollista poistumaa, kukaan loputtomiin jaksa ja harvalla on jatkajat. ja nyt vielä saa lopettaja hyvän bonuksen.
-
Maito vähenee ainakin..se on varmaa, nimittäin kävi tuossa teurasauto aamutuimaan ja nuori-isäntä saatteli lehmän matkaan ja tuli takaisin navettaan, rekka oli täynnä lehmiä. Ei ainuttakaan sonnia, vaan lehmiä.. Pureeko se vähentämissopimus nyt, saa nähdä.
kait tuo on osittain ihan luonnollista poistumaa, kukaan loputtomiin jaksa ja harvalla on jatkajat. ja nyt vielä saa lopettaja hyvän bonuksen.
No jos ei ole velkaa, niin kohtuu liikevaihto kun nyt laittaa ammulit autoon. Normaalit peltotuet juoksee. Ei ole korjuu velvoitetta. Saa vielä vähentämistuet kaupan päälle.
-
Teurashiehojen kasvatus olisi hyvin järkevää ohjata kohti pohjoista, mutta maitoa ei, se on kuitenkin kerättävä joka toinen päivä ja rahtikustannus vaan nousee ajan myötä.
Mistäs näitä teurashiehoja hankitaan tänne pohjoisen tiloille? Meillekin pian se parisataa päätä mahtuisi, mutta jos tänään tilaan niin ehkä ensi vuonna on kaikki toimitettu.. Ei niitä tule kuin tonttuja Korvatunturille..
Syksyn aikana muistaakseni neljä liharoturisteytys lehmävasikkaa olen Atrialle ilmoittanut. Kyllästyin hakuaikoihin ja laitoin myös LSO:lle ilmoituksen, ei kuulunut sieltäkään mitään. Sonneja molemmat ovat hakeneet välillä. Nyt kaikki lihalehmäton jo vieroitettu, vedin ilmoitukset pois ja kasvatan teuraaksi asti itse.
-
Teurashiehojen kasvatus olisi hyvin järkevää ohjata kohti pohjoista, mutta maitoa ei, se on kuitenkin kerättävä joka toinen päivä ja rahtikustannus vaan nousee ajan myötä.
Mistäs näitä teurashiehoja hankitaan tänne pohjoisen tiloille? Meillekin pian se parisataa päätä mahtuisi, mutta jos tänään tilaan niin ehkä ensi vuonna on kaikki toimitettu.. Ei niitä tule kuin tonttuja Korvatunturille..
Syksyn aikana muistaakseni neljä liharoturisteytys lehmävasikkaa olen Atrialle ilmoittanut. Kyllästyin hakuaikoihin ja laitoin myös LSO:lle ilmoituksen, ei kuulunut sieltäkään mitään. Sonneja molemmat ovat hakeneet välillä. Nyt kaikki lihalehmäton jo vieroitettu, vedin ilmoitukset pois ja kasvatan teuraaksi asti itse.
Ei noilla neljällä kyllä täyty edes meidän lihakarsina..
-
Minne ne joutuvat ne monisatapäisten navetoitten vasikat..?
-
Kyseessä vain visio jonka perusteella saadaan kupattua taas uutta tukirahaa.
Niinhän se koko EU-aika on mennyt. Koko ajan kriisiä tai uhkaa. Niitä jo monen monta korvattu, vaikka vasta nyt ottavat ensiaskeleitaan markkinataloudessa.
-
Kyseessä vain visio jonka perusteella saadaan kupattua taas uutta tukirahaa.
Niinhän se koko EU-aika on mennyt. Koko ajan kriisiä tai uhkaa. Niitä jo monen monta korvattu, vaikka vasta nyt ottavat ensiaskeleitaan markkinataloudessa.
Mikähän kriisi sinulla on, kun koko ajan turpa levällään..että jaksaa mies nalkuttaa.
-
Aika monessa maatullissa on ollut tässä syksyn ja alkutalven aikana avointen ovien -ilmoituksia, joten kai ne investoi, jotka siihen kykenevät luonnostaan, kuten antti-x totesi. Esa Tuura mainitsi tän päivän pellervon eläin-liitteessä, että tukikatto rajoittaa laajentamista heidän emolehmätilallaan ja sama pätee varmaan joillakin muillakin lihanautatiloilla. Annettaisi niiden laajentaa, joilla siihen luontaisesti on mahdollisuuksia. Ei tarvitisi kaikenmaailman hankkeita ja turhia tukivirityksiä keksiä.
Toiset tilat voisivat toimia "aputiloina" työvoiman, rehuntuotannon, laiduntamisen, lannan vastaanoton yms tiimoilta tälle kotieläintilalle. Hyvät sopparit puolin ja toisin, win-win. Tässä olisi paljon kehittämisen varaa, mutta hyytyykö ajatus jo heti siihen, että jospa toinen hyötyykin kuitenkin enemmän. Kymmen mullifarmaria voisi hallita koko Suomen lihanaudat ja kilpailuttaa teurastamot paremmin kuin nykyisellä jakaumalla. Eikä ne eläimet tarvitisi olla yhdessä navetassa tai yhdellä tontilla. Sopivasti hajasijoitettuna liikenteellisesti hyviin paikkoihin, mutta sopivan matkan päässä pelloista tehokkaassa kokoluokassa hoidon kannalta. Appeenajoa 2*8 h vuorokaudessa, yö jää vara-ajaksi. Lastauskone joka tilalla vain sekoitin siirtyy. Kunnolliset apesekoittimet kuorma-autojen päälle, joten varakalustokin tulee nopsaan pitkänkin matkan päästä. Siinäpä noin alkuun.
-
Eikös tuollainen laajentamiskielto ole ainoastaan tukipolittinen lisätukien maksatuksen lopetus, jostakin kokoluokasta alkaen ? Eihän laajentamista ole kielletty ? Jos jotakin 100000-päistä karjaa ajattelee investoida, muualla maailmassa menevät pikemminkin markkinahinnalla vientiin lihat ja maidot, ja omistajat tienaavat siltikin.
-SS-
-
Aika monessa maatullissa on ollut tässä syksyn ja alkutalven aikana avointen ovien -ilmoituksia, joten kai ne investoi, jotka siihen kykenevät luonnostaan, kuten antti-x totesi. Esa Tuura mainitsi tän päivän pellervon eläin-liitteessä, että tukikatto rajoittaa laajentamista heidän emolehmätilallaan ja sama pätee varmaan joillakin muillakin lihanautatiloilla. Annettaisi niiden laajentaa, joilla siihen luontaisesti on mahdollisuuksia. Ei tarvitisi kaikenmaailman hankkeita ja turhia tukivirityksiä keksiä.
Toiset tilat voisivat toimia "aputiloina" työvoiman, rehuntuotannon, laiduntamisen, lannan vastaanoton yms tiimoilta tälle kotieläintilalle. Hyvät sopparit puolin ja toisin, win-win. Tässä olisi paljon kehittämisen varaa, mutta hyytyykö ajatus jo heti siihen, että jospa toinen hyötyykin kuitenkin enemmän. Kymmen mullifarmaria voisi hallita koko Suomen lihanaudat ja kilpailuttaa teurastamot paremmin kuin nykyisellä jakaumalla. Eikä ne eläimet tarvitisi olla yhdessä navetassa tai yhdellä tontilla. Sopivasti hajasijoitettuna liikenteellisesti hyviin paikkoihin, mutta sopivan matkan päässä pelloista tehokkaassa kokoluokassa hoidon kannalta. Appeenajoa 2*8 h vuorokaudessa, yö jää vara-ajaksi. Lastauskone joka tilalla vain sekoitin siirtyy. Kunnolliset apesekoittimet kuorma-autojen päälle, joten varakalustokin tulee nopsaan pitkänkin matkan päästä. Siinäpä noin alkuun.
Niin kauan kun huomattava osa tuloksesta tulee tuista niin onhan se jotenkin ymmärrettävää että maksaja voi rajoittaa tuettavaa määrää.
Eihän se tuotantoa rajoita, jos on kerran laajentanut jo siihen"kannattavaan"kokoluokkaan(valtion investointituen avulla) , niin pitäisikö sitten vielä saada tukea siihen tuotannon edelleen laajentamiseen..
Tuollainen "aputila"systeemihän oli kepun ohjelmassa joskus 70- luvun alussa, niinsanotussa perustilasuunnitelmassa, kylässä olisi tuettu yhtä taloa laajenemaan ja muut olisivat olleet sitten avuksi tarvittaessa niin töissä kuin rehuntuotannossakin,
Sen vuodettua julki sai Vennamo aikoinaan myös oman jytkynsä..
Hyvä systeemihän se olisi, mutta jos ajatellaan etä kyläyhteisöllä ei olisi muita tuloja kuin tämän yhden paronin myyntitulot+tuet, niin jäisikö näille aputiloille paljoakaan jaettavaa.
Minun mielestäni koko investointitukihomma pitäisi lopettaa, jokainen saisi investoida ja tuottaa niinpaljon kun takamus kestää, eikä niinkuin nyt, investointituen avulla höynäytetään isännät haukkaamaan liian isoa palaa, ja vuoden parin päästä huudetaan kriisitukia oiken pääkaupunkireissun kanssa..
-
eikait tuossa mitään jos jotkut on innostuneita kehittämään ja investoimaan. Siitä vaan, kun 1. Eivät mangu tukea raiviolle 2. Pelaavat omalla riskillä. 3. Eivät aja terveisiä pitkin suomea jos on tullut tehtyä virheinvestointi.
Aika hyvin tiivistetty.
Olen joskus istunut teurastamon masinoimalla talouskurssilla, alamäki alalla alkoi hei seuraavana vuotena.
-
Aika monessa maatullissa on ollut tässä syksyn ja alkutalven aikana avointen ovien -ilmoituksia, joten kai ne investoi, jotka siihen kykenevät luonnostaan, kuten antti-x totesi. Esa Tuura mainitsi tän päivän pellervon eläin-liitteessä, että tukikatto rajoittaa laajentamista heidän emolehmätilallaan ja sama pätee varmaan joillakin muillakin lihanautatiloilla. Annettaisi niiden laajentaa, joilla siihen luontaisesti on mahdollisuuksia. Ei tarvitisi kaikenmaailman hankkeita ja turhia tukivirityksiä keksiä.
Toiset tilat voisivat toimia "aputiloina" työvoiman, rehuntuotannon, laiduntamisen, lannan vastaanoton yms tiimoilta tälle kotieläintilalle. Hyvät sopparit puolin ja toisin, win-win. Tässä olisi paljon kehittämisen varaa, mutta hyytyykö ajatus jo heti siihen, että jospa toinen hyötyykin kuitenkin enemmän. Kymmen mullifarmaria voisi hallita koko Suomen lihanaudat ja kilpailuttaa teurastamot paremmin kuin nykyisellä jakaumalla. Eikä ne eläimet tarvitisi olla yhdessä navetassa tai yhdellä tontilla. Sopivasti hajasijoitettuna liikenteellisesti hyviin paikkoihin, mutta sopivan matkan päässä pelloista tehokkaassa kokoluokassa hoidon kannalta. Appeenajoa 2*8 h vuorokaudessa, yö jää vara-ajaksi. Lastauskone joka tilalla vain sekoitin siirtyy. Kunnolliset apesekoittimet kuorma-autojen päälle, joten varakalustokin tulee nopsaan pitkänkin matkan päästä. Siinäpä noin alkuun.
Niin kauan kun huomattava osa tuloksesta tulee tuista niin onhan se jotenkin ymmärrettävää että maksaja voi rajoittaa tuettavaa määrää.
Eihän se tuotantoa rajoita, jos on kerran laajentanut jo siihen"kannattavaan"kokoluokkaan(valtion investointituen avulla) , niin pitäisikö sitten vielä saada tukea siihen tuotannon edelleen laajentamiseen..
Tuollainen "aputila"systeemihän oli kepun ohjelmassa joskus 70- luvun alussa, niinsanotussa perustilasuunnitelmassa, kylässä olisi tuettu yhtä taloa laajenemaan ja muut olisivat olleet sitten avuksi tarvittaessa niin töissä kuin rehuntuotannossakin,
Sen vuodettua julki sai Vennamo aikoinaan myös oman jytkynsä..
Hyvä systeemihän se olisi, mutta jos ajatellaan etä kyläyhteisöllä ei olisi muita tuloja kuin tämän yhden paronin myyntitulot+tuet, niin jäisikö näille aputiloille paljoakaan jaettavaa.
Minun mielestäni koko investointitukihomma pitäisi lopettaa, jokainen saisi investoida ja tuottaa niinpaljon kun takamus kestää, eikä niinkuin nyt, investointituen avulla höynäytetään isännät haukkaamaan liian isoa palaa, ja vuoden parin päästä huudetaan kriisitukia oiken pääkaupunkireissun kanssa..
Investointituilla taataan teollisuudelle puoli-ilmainen raaka-aine, ylläpidetään konekauppaa. Jossain vaiheessa apteekkien verenpaine lääkkeiden valikoimaa.
-
Vaikka en tiedä ratkaisun maailmanpoliittisia tai edes suomen poliittista vaikutusta niin pidän erittäin tervetulleena että maitoihmisille tulee ulkoista apua ja tästä katson että meijerillä on se aidoin apu jossa tavoitteet on lähes samat maitotilallisen kanssa. Kun katsoo tiloja jotka ei ole menestyneet niin niissä on kaksi yhteistä piirrettä. Ensiksi maitotuotos ei ole ollut kohdallaan. Tässä valion neuvonta ei ole ajantasalla mutta perjaateessa pitäisi valion osuuskuntineen ottaa tällaiset siipien alle ja käydä läpi millä toimenpiteillä päästään yli 10000 tonnin parsipaikkakohtaiseen tuotokseen. Toinen iso asia olisi tulla mukaan neuvottelemaan talousasioista ihan pankin kanssa niin että olisi selkeät sävelet mitä ollaan tekemässä ja mitä tehdään kun kaikki ei mene niin kuin strömsöössä. Nykyään isännillä on vallalla ajatus että myydään kiinteetä omaisuutta jos ei rahat riitä. Pankille tämä on kuin punaainen vaate koska samalla myydään vakuuksia vähemmäksi. Rahavaikeuksissa pitäisi keskittyä halvempiin tuotantovälineisiin ja maksujärjestelyihin mutta pitää vakuudet ja tuotantomäärät ylhäällä.
Joku nykyinen proagrian neuvonta menee enemmän siihen että neuvoja keakittyy miten saa tilalta rahat pois.
-
Ei ongelma ole alle kymppitonnin tuotos vaan miten se tehdään. Navetat on maksanut joissain tapauksissa liikaa, samoin pelto ja koneet. Joskus voi tulla joku odottamaton juttu, mutta noin yleensä liian kallilla liian vähän kassavirtaa. Halvalla riitää vähemminkin. Ehkä ihan kaikissa tapauksissa ei ole tunnistettu, onko itsessä riittävää kapasiteettia, kaikista ei vaan ole, eikä silloin voi vierittää syitä muille.
-
Kaikki tietää, miten lehmän saa lypsämään 10 000, mutta jos sen vielä tietäs, miten pidät sen hengissä ja vielä poikimaan sen viisi kertaa ainakin. Tässä olisi onnen ja autuuden eväät melko monelle tilalle, meillekin. Ja vielä, että tuosta 10 000 menisi tankkiin se 9500, eikä vain se 500..
-
Kaikki tietää, miten lehmän saa lypsämään 10 000, mutta jos sen vielä tietäs, miten pidät sen hengissä ja vielä poikimaan sen viisi kertaa ainakin. Tässä olisi onnen ja autuuden eväät melko monelle tilalle, meillekin. Ja vielä, että tuosta 10 000 menisi tankkiin se 9500, eikä vain se 500..
tuosta poikimakerroista ei aina niin tiedä, mutta ammattimaisesti johdetuissa navetoissa, joissa myös ympäristöolosuhteet on moitteettomat nähdään jo nyt miten huikea potentiaali nykylehmillä on. Lehmä tykkää tasaisesta hoidosta ja hyvästä rehusta. Kaikki tarvittava tieto on jo olemassa ja jotkut osaa käyttää myös sitä.
-
Kaikki tietää, miten lehmän saa lypsämään 10 000, mutta jos sen vielä tietäs, miten pidät sen hengissä ja vielä poikimaan sen viisi kertaa ainakin. Tässä olisi onnen ja autuuden eväät melko monelle tilalle, meillekin. Ja vielä, että tuosta 10 000 menisi tankkiin se 9500, eikä vain se 500..
tuosta poikimakerroista ei aina niin tiedä, mutta ammattimaisesti johdetuissa navetoissa, joissa myös ympäristöolosuhteet on moitteettomat nähdään jo nyt miten huikea potentiaali nykylehmillä on. Lehmä tykkää tasaisesta hoidosta ja hyvästä rehusta. Kaikki tarvittava tieto on jo olemassa ja jotkut osaa käyttää myös sitä.
Kyllä..olen nähnyt ja myös hoitanut. Mutta edelleen, minun mielestä se ei ole lehmä eikä mikään, jos ei viittä kertaa poi`i. Kertakäyttösiä lehmiä en todellakaan kadehdi, mutta jos navetasta löytyy useampia satatonnareita niin nostan hattua mennen tulle palatessa.
-
Aika monessa maatullissa on ollut tässä syksyn ja alkutalven aikana avointen ovien -ilmoituksia, joten kai ne investoi, jotka siihen kykenevät luonnostaan, kuten antti-x totesi. Esa Tuura mainitsi tän päivän pellervon eläin-liitteessä, että tukikatto rajoittaa laajentamista heidän emolehmätilallaan ja sama pätee varmaan joillakin muillakin lihanautatiloilla. Annettaisi niiden laajentaa, joilla siihen luontaisesti on mahdollisuuksia. Ei tarvitisi kaikenmaailman hankkeita ja turhia tukivirityksiä keksiä.
Toiset tilat voisivat toimia "aputiloina" työvoiman, rehuntuotannon, laiduntamisen, lannan vastaanoton yms tiimoilta tälle kotieläintilalle. Hyvät sopparit puolin ja toisin, win-win. Tässä olisi paljon kehittämisen varaa, mutta hyytyykö ajatus jo heti siihen, että jospa toinen hyötyykin kuitenkin enemmän. Kymmen mullifarmaria voisi hallita koko Suomen lihanaudat ja kilpailuttaa teurastamot paremmin kuin nykyisellä jakaumalla. Eikä ne eläimet tarvitisi olla yhdessä navetassa tai yhdellä tontilla. Sopivasti hajasijoitettuna liikenteellisesti hyviin paikkoihin, mutta sopivan matkan päässä pelloista tehokkaassa kokoluokassa hoidon kannalta. Appeenajoa 2*8 h vuorokaudessa, yö jää vara-ajaksi. Lastauskone joka tilalla vain sekoitin siirtyy. Kunnolliset apesekoittimet kuorma-autojen päälle, joten varakalustokin tulee nopsaan pitkänkin matkan päästä. Siinäpä noin alkuun.
Niin kauan kun huomattava osa tuloksesta tulee tuista niin onhan se jotenkin ymmärrettävää että maksaja voi rajoittaa tuettavaa määrää.
Eihän se tuotantoa rajoita, jos on kerran laajentanut jo siihen"kannattavaan"kokoluokkaan(valtion investointituen avulla) , niin pitäisikö sitten vielä saada tukea siihen tuotannon edelleen laajentamiseen..
Tuollainen "aputila"systeemihän oli kepun ohjelmassa joskus 70- luvun alussa, niinsanotussa perustilasuunnitelmassa, kylässä olisi tuettu yhtä taloa laajenemaan ja muut olisivat olleet sitten avuksi tarvittaessa niin töissä kuin rehuntuotannossakin,
Sen vuodettua julki sai Vennamo aikoinaan myös oman jytkynsä..
Hyvä systeemihän se olisi, mutta jos ajatellaan etä kyläyhteisöllä ei olisi muita tuloja kuin tämän yhden paronin myyntitulot+tuet, niin jäisikö näille aputiloille paljoakaan jaettavaa.
Minun mielestäni koko investointitukihomma pitäisi lopettaa, jokainen saisi investoida ja tuottaa niinpaljon kun takamus kestää, eikä niinkuin nyt, investointituen avulla höynäytetään isännät haukkaamaan liian isoa palaa, ja vuoden parin päästä huudetaan kriisitukia oiken pääkaupunkireissun kanssa..
Sen verran vielä täsemennän, että Esa Tuura ei ole ilmeisesti juuri investointitukia hakenut, enkä itsekään tarkoittanut investointitukiin liittyvää tukikattoa. En nyt ihan tarkkoja lukuja tiedä, mutta jossain eläinyksikkömäärässä on raja, jonka ylittävälle osalle ei saa eläintukia. Enkä ole varma, että koskeeko vain C-alueen tukia. Tukikatto taisi tulla jossain vaiheessa, kun vasikoita kärrättiin etelästä lappiin nostamaan parempia tukia, vaikka tuen alkuperäinen tarkoitus oli vaan ylläpitää tuotantoa. Nykyisessä uhkaavassa alituotantotilanteessa voisi olla järkevä tarkastella asteittaista porrastusta tuohon tukikattoon isompien kokoluokkien osalta. En tiedä.
En tiedä kepun aputila-virityksistä sen enempää, mutta muutamien tilojen kanssa meillä on varsin toimivia yhteistyökuvioita, enkä koe itse jääväni niissä sivustakatsojan tai riistetyn rooliin. Asioista keskustellaan avoimesti ja haetaan parempaa tasapainoa, jos siihen on aihetta. Ajatellaan myös sitä kaverin etua. Osa hyödyistä on muita kuin ihan suoraan euroissa mitattavia. Esimerkiksi sovitaan milloin vasikat lähetevät loppukasvatukseen, joten voin suunnitella vierotuksen ja siihen liityvät toimet sen mukaan. En tarttee pitää vierotettuja vasikoita viikkoja jossain tilapäistiloissa, jotka eivät täytä kenties jotain tukiehtoja tai tapaturmariski on muuten vaan suurempi.
Antti-x:hän on jo useasti puhunut, että voisi olla monellekin tilalle järkevämpää laittaa karja pois pienen tuoton takia suhteessa sitovuuteen ja toimia kenties isomman tilan voisko sanoa alihankkijana, jos se "aputila" tuntuu liian negatiiviselta termiltä. Kerrankin ollaan antti-x:n kanssa samoilla linjoilla. ;) Mutta edelleen painotan sitä, että molempien tilojen pitää tietysti hyötyä tilanteesta, enkä kannata mitään pakkososialisointia tai vastaavaa, vaan aitoa taloudellista tai muuta vastaavaa hyötyä tuovaa yhteistyötä.
-
Vaikka en tiedä ratkaisun maailmanpoliittisia tai edes suomen poliittista vaikutusta niin pidän erittäin tervetulleena että maitoihmisille tulee ulkoista apua ja tästä katson että meijerillä on se aidoin apu jossa tavoitteet on lähes samat maitotilallisen kanssa. Kun katsoo tiloja jotka ei ole menestyneet niin niissä on kaksi yhteistä piirrettä. Ensiksi maitotuotos ei ole ollut kohdallaan. Tässä valion neuvonta ei ole ajantasalla mutta perjaateessa pitäisi valion osuuskuntineen ottaa tällaiset siipien alle ja käydä läpi millä toimenpiteillä päästään yli 10000 tonnin parsipaikkakohtaiseen tuotokseen. Toinen iso asia olisi tulla mukaan neuvottelemaan talousasioista ihan pankin kanssa niin että olisi selkeät sävelet mitä ollaan tekemässä ja mitä tehdään kun kaikki ei mene niin kuin strömsöössä. Nykyään isännillä on vallalla ajatus että myydään kiinteetä omaisuutta jos ei rahat riitä. Pankille tämä on kuin punaainen vaate koska samalla myydään vakuuksia vähemmäksi. Rahavaikeuksissa pitäisi keskittyä halvempiin tuotantovälineisiin ja maksujärjestelyihin mutta pitää vakuudet ja tuotantomäärät ylhäällä.
Joku nykyinen proagrian neuvonta menee enemmän siihen että neuvoja keakittyy miten saa tilalta rahat pois.
Ei 10000 tuotos ole mikään takuu taloudellisesta kannattavuudesta. Jos esimerkiksi karjassa pidetään useampaa korkeatuottoista vanhaa riipputissi-lehmää jota pitää lypsää asemalla 2-vedintä kerrallaan tai robotilla kiinnittää käsin, niin keskituotos kyllä nousee mutta aikaa palaa. Ei siinä muuten mitään, mutta helposti vastaaviin käytetään jatkuvasti niin paljon aikaa että yhden ihmisen sijasta päivittäiseen työhön tarvitaan kaksi. Kannattavuus usein paranisi teurastamalla nuo, vaikka tuotos heikkenisikin nostamalla hiehoja tilalle.
Siitä olen ihan samaa mieltä että meijerin neuvonta ei ole oikein ajan tasalla. Robottiin siirtyessä toimintatapojen alkuneuvonta ja rakennussuunnittelu olivat erinomaista, mutta säännöllisempi ja ennakoivampi yhteydenotto olisi hyvä. Siis jos osuuskunnat aikovat jatkossakin pitää yllä nykyistä neuvojaverkostoa vähenevällä tilamäärällä. Luulisi pitävän riittää neuvojilla aikaa katsoa tilastoja ja poimia esille tiloja joihin ottaa yhteyttä vaikka mitään kriisiä ei olekaan päällä. Siinä voi sitten alkaa käydä läpi lähdetäänkö ratkomaan soluongelmia, maitomääriä, investointia vai tuotannon hallittua alasajoa.
-
On kyllä paljon legendoja liikeellä. Se että olisi päivänselvää miten koko karja saadaan kymppitonnin luokkaan on jo yksi iso myytti. Sanoisin että se on yllättävän monelle isännälle viellä aika iso kysymysmerkki ja harva sen talousmielessä jättää varsinkaan tahallaan ja menestykekäästi. Samoin on kyllä tietty myytti sen pitkäikäisen eläimen ympärillä. Toki hiehotilat ja kasvatus maksaa jotain mutta paras lehmä on kuitenkin se varsin huomaamaton eläin joka tuottaa reilusti elinikänään ja lähtee tilalta päivää ennen kuolemaa hyvin vähillä lääkehoidoilla. Toki 3-5 kausi on yleensä hyviä mutta monesti hoito kulut nousee varsin isoiksi kanssa.
-
Sitten viellä yksi juttu kokonaisuudessa eli salliiko isäntäväki että meijeri ottaa yhteyttä jos tila ei ole tuotannoltaan asiallinen vai koetanko asia tunkeilemiseksi. Yleensähän tässäkin pätee se yleinen totuus että menestyjät hakevat apua ja kehittyy viellä paremmiksi mutta ongelmatilat tekee hampaat irvessä ja menevät viellä kohti huonompaa.
Sekin kun esim meijerin neuvoja tulisi toteamaan että me rahoitetaan ja asennetaan nyt halutessa kennolevyt ikkunaan ja apevaunu rehustukseen ja te maksatte investoinnit takaisin 5 vuodessa ja kaikki on tyytyväisiä kun olosuhteet paranee ja tuotanto lisääntyy ja mitä tärkein neuvojalla on riski mukana vaikka käyttääkin yrityksensä rahoja ja pankkiin ei tartte mennä ollenkaan.
-
Sitten viellä yksi juttu kokonaisuudessa eli salliiko isäntäväki että meijeri ottaa yhteyttä jos tila ei ole tuotannoltaan asiallinen vai koetanko asia tunkeilemiseksi. Yleensähän tässäkin pätee se yleinen totuus että menestyjät hakevat apua ja kehittyy viellä paremmiksi mutta ongelmatilat tekee hampaat irvessä ja menevät viellä kohti huonompaa.
Sekin kun esim meijerin neuvoja tulisi toteamaan että me rahoitetaan ja asennetaan nyt halutessa kennolevyt ikkunaan ja apevaunu rehustukseen ja te maksatte investoinnit takaisin 5 vuodessa ja kaikki on tyytyväisiä kun olosuhteet paranee ja tuotanto lisääntyy ja mitä tärkein neuvojalla on riski mukana vaikka käyttääkin yrityksensä rahoja ja pankkiin ei tartte mennä ollenkaan.
Kyllä pitäisi olla osuuskuntien säännöissä että neuvoja pitää vastaanottaa ja neuvojan osuuskunnan elimissä hyväksyttämä toimintasuunnitelma toteuttaa maidontoimituksen ehtona.
Mutta pakotettavat korjaukset pitää olla jotain muuta kuin kennoikkunat tai apevaunu. Ennemmin rikkinäisten parsien, ritilöiden, lypsykoneen tai juomakaukalon korjaus tai vaihto. Nythän jo soittamalla meijeriin saa lainaa pienehköihin investointeihin mitä itse on päättänyt tehdä.
-
Tämänkin homman taustalta taitaa löytyä sellainen hienous kuin "Maakunta-strategia"
Joskus 10-15 vuotta sitten maakunnissa huomattiin, että maidontuotanto tuottaa hillittömästi työpaikkoja, jalostavaa teollisuutta ja eteenkin verotuloja. Sitten jokainen maakunta loi strategian siitä miten se maito sitten tuotetaankin juuri siinä omassa maakunnassa :D Rahoituskuviot sovittiin sen mukaan ja sillä tiellä ollaan edelleen. Rahaa budjetoitiin ja korvamerkittiin ELY:n holveihin ja siellä sitä edelleen piisaa ja sieltä sitä jaetaan kehityshankkeille ja rakentamiseen..
Pohjois-Savossa maidontuotanto lienee jotain 300 miljoonaa litraa vuodessa. Siis parhaillaan.. lähivuosien alenemaksi on kait oletettu 30 -40 miljoonaa? Maakunta-strategiassa maitomääräksi edelleen halutaan kuitenkin 340 miljoonaa
-> 12 000 uutta lehmäpaikkaa tulossa lähimpien 5 vuoden aikana :D
LOL :D
-
Tämänkin homman taustalta taitaa löytyä sellainen hienous kuin "Maakunta-strategia"
Joskus 10-15 vuotta sitten maakunnissa huomattiin, että maidontuotanto tuottaa hillittömästi työpaikkoja, jalostavaa teollisuutta ja eteenkin verotuloja. Sitten jokainen maakunta loi strategian siitä miten se maito sitten tuotetaankin juuri siinä omassa maakunnassa :D Rahoituskuviot sovittiin sen mukaan ja sillä tiellä ollaan edelleen. Rahaa budjetoitiin ja korvamerkittiin ELY:n holveihin ja siellä sitä edelleen piisaa ja sieltä sitä jaetaan kehityshankkeille ja rakentamiseen..
Pohjois-Savossa maidontuotanto lienee jotain 300 miljoonaa litraa vuodessa. Siis parhaillaan.. lähivuosien alenemaksi on kait oletettu 30 -40 miljoonaa? Maakunta-strategiassa maitomääräksi edelleen halutaan kuitenkin 340 miljoonaa
-> 12 000 uutta lehmäpaikkaa tulossa lähimpien 5 vuoden aikana :D
LOL :D
Niinhän se menee, että isoista maatalousinvestoinneista ei luultavasti hyödy tuottaja, eikä takuulla hyödy julkinen talous noin kokonaisuutena (tukia menee yhteensä valtavia määriä). Mutta kuntatasolla (tai maakuntatasolla) iso kannattamaton navetta tuo kyllä paljon enemmän iloa (kiinteistöverot, investoinnin aikaiset tulot alueelle, pysyviä työpaikkoja ehkä jne.) verrattuna siihen että yrittäjä tekisi saman tuloksen ilman investointeja (eli vähemmällä työllä ja paljon pienemmällä riskillä).