Aika paljon kuukausieläke nousee, jos eläkkeellejääntiä myöhäistää. Itellä näytti nousevan 63->65 300€/kk ja 65->68 300 €/kk

Minä aikoinani maksimoin työtuloni, oli erikoisviljelyä, jonka perusteella se onnistui. Eläkettä nyt tulee sitten vähän yli 1200 eur, eihän se suuri ole, mutta päälle vuokra- ja metsätuloja, olen ihan tyytyväinen. Ei niitä Myel-maksuja kannata minimoida vaan maksimoida, maksettuun summaan se eläkkeen taso perustuu.Ei pienyrittäjienkään asema ruusuinen ole, samaa onnetonta tasoa eläkkeet ja sivutulot vähäisemmät.

Juurikin minimimaksulla kertyvä eläkkeen määrä on erilainen
pienyrittäjällä ja pienviljelijällä. Suuremmissa MYEL - tuloluokissa maksut
lähestyvät YEL-eläkemaksuja. Siksi juurikin pieneläkeläisien osalta YEL tasot
käytännössä ovat takuueläkkeen kanssa päällekkäiset eivätkä tuo lisäturvaa,
MYEL on tässä suhteessa parempi.

Vanhojen MYEL-eläkkeiden taso on jopa kaksinkertainen samalla maksulla kuin
YLE:ssä olisi.

Toisaalta vanhimpien ikäluokkien emännät ovat käytännössä olemattomilla
MYEL-eläkkeillä. Vasta viime aikoina eläketasa-arvo alkaa toteutua maanviljelijäperheissä.

-SS-

Minä aikoinani maksimoin työtuloni, oli erikoisviljelyä, jonka perusteella se onnistui. Eläkettä nyt tulee sitten vähän yli 1200 eur, eihän se suuri ole, mutta päälle vuokra- ja metsätuloja, olen ihan tyytyväinen. Ei niitä Myel-maksuja kannata minimoida vaan maksimoida, maksettuun summaan se eläkkeen taso perustuu.Ei pienyrittäjienkään asema ruusuinen ole, samaa onnetonta tasoa eläkkeet ja sivutulot vähäisemmät.

työeläkejärjestelmä on tai pikemminkin oli erinomainen, siinä on muutamia korjattavia kohtia joihin kukaan vakuutusyhtiöissä ei halua muutosta. Ylisuuria eläkkeitä tuetaan veroprogression kautta pienempiä enemmän, jos perheen tulo jää pieneksi ei ole mistä vähentää maksujakaan. Kuitenkin eläke muodostuu isolta osin rahastoon kertyvästä tuotosta. Tilanne pitäisi olla ehkä toisin päin, aiemmin esillä ollut kirurgin myel siitä oiva esimerkki.

Työeläkeyhtiöiden isot rahastot ovat luku sinänsä, eikä niistä haluta luopua. Nykyisin käytössä olevien eläkeindeksien ansiosta myös eläkkeiden reaalitaso laskee. Eläkevakuuttaminen on kannattava bisnes, jossa asiakkaiden hankkimiseen ja edunvalvontaan käytetään runsaasti rahaa....ei pitäisi tarvita kun eläkevakuuttaminen ovat lakisääteisesti pakollista kaikille.

>Myel-maksuja kannata minimoida vaan maksimoida, maksettuun summaan se eläkkeen taso perustuu

20 v päästä vaikuttaa ihan eri tuulet tuon suhteen

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 15.12.16 - klo:10:44

Minä aikoinani maksimoin työtuloni, oli erikoisviljelyä, jonka perusteella se onnistui. Eläkettä nyt tulee sitten vähän yli 1200 eur, eihän se suuri ole, mutta päälle vuokra- ja metsätuloja, olen ihan tyytyväinen. Ei niitä Myel-maksuja kannata minimoida vaan maksimoida, maksettuun summaan se eläkkeen taso perustuu.Ei pienyrittäjienkään asema ruusuinen ole, samaa onnetonta tasoa eläkkeet ja sivutulot vähäisemmät.

työeläkejärjestelmä on tai pikemminkin oli erinomainen, siinä on muutamia korjattavia kohtia joihin kukaan vakuutusyhtiöissä ei halua muutosta. Ylisuuria eläkkeitä tuetaan veroprogression kautta pienempiä enemmän, jos perheen tulo jää pieneksi ei ole mistä vähentää maksujakaan. Kuitenkin eläke muodostuu isolta osin rahastoon kertyvästä tuotosta. Tilanne pitäisi olla ehkä toisin päin, aiemmin esillä ollut kirurgin myel siitä oiva esimerkki.

Työeläkeyhtiöiden isot rahastot ovat luku sinänsä, eikä niistä haluta luopua. Nykyisin käytössä olevien eläkeindeksien ansiosta myös eläkkeiden reaalitaso laskee. Eläkevakuuttaminen on kannattava bisnes, jossa asiakkaiden hankkimiseen ja edunvalvontaan käytetään runsaasti rahaa....ei pitäisi tarvita kun eläkevakuuttaminen ovat lakisääteisesti pakollista kaikille.

Tuo lihavoitu kohta ei pidä paikkaansa, muuta kuin silloin, jos palkat reaalisesti laskisivat (20% palkkasidonnaisuus) . Reaalitason pitäisi ennallaan sitominen pelkkään "100 % leikattuun" hintaindeksiin eli ostovoima kompensoidaan inflaatiokorjauksella. Palkkaindeksiin sitoessa myös eläkkeiden reaalinen ostovoima nousisi. Palkkaindeksiin sitomisen kohtuuttomuutta kuvaa se, että kun palkat nousevat, ylitöitä ja pitkiä viikonlioppuja tehdään enemmän ja kokonaisansiotaso työssä käyvillä nousee, mutta samalla jää työttömäksi enenevä osa ihmisiä, eli tosiasiallisesti palkkaindeksi pitäisi laskea työikäisen väestön tulotason mukaan, silloin ei eläkeläisen todellakaan kannattaisi vinkua palkkaindeksin perään.

Eli jos yksi ihminen työkäisistä saisi miljoonan kuukausipalkan, ja muut olisivat työttömiä, nousisi palkkaindeksi eläkkeissä taivaisiin, mutta maksuja ei kertyisi eikä eläkkeiden rahoitus toimisi ollenkaan.

Eläkeläiset siis haluaisivat osille nykytyöväestön tuottavuuden noususta. Tuo "leikattu indeksi" on poliitikojen kansankiihotus-uuskieltä, joka ei perustu mihinkään todellisuuteen.

-SS-

Mielenkiintoinen oli 2015 historiallinen päätös jättää eläkeindeksin kuluttajahintalukuun tehtävä korjaus tekemättä, nyt 2016 tämä "jäädytys" piti tehdä, mutta sitten tästä korjaamatta jättämisestä luovuttiin, valtion kulut olisivatkin suhteellisesti lisääntyneet, ja sitä leikkausta taasen uutisoitiin komukkamediassa, kuin taas hallitus olisi eläkeläisiltä ottamassa jotakin pois. Kas siinä oli se jutska, että kuluttajahintaindeksi meni miinukselle 2016 aikana, joten indeksin jäädyttäminen olisikin parantanut eläkkeiden suhteellista ostovoimaa ! Eli indeksi tuotiin takaisin, ja eläkkeisiin tuli alenema, kuluttajahintaindeksi vastaavasti pieneni. Ja taas köyhältä otettiin.

Joskus asiat ovat vähemmän ihmeellisiä kuin näyttävätkään.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 15.12.16 - klo:11:40

työeläkejärjestelmä on tai pikemminkin oli erinomainen, siinä on muutamia korjattavia kohtia joihin kukaan vakuutusyhtiöissä ei halua muutosta. Ylisuuria eläkkeitä tuetaan veroprogression kautta pienempiä enemmän, jos perheen tulo jää pieneksi ei ole mistä vähentää maksujakaan. Kuitenkin eläke muodostuu isolta osin rahastoon kertyvästä tuotosta. Tilanne pitäisi olla ehkä toisin päin, aiemmin esillä ollut kirurgin myel siitä oiva esimerkki.

Työeläkeyhtiöiden isot rahastot ovat luku sinänsä, eikä niistä haluta luopua. Nykyisin käytössä olevien eläkeindeksien ansiosta myös eläkkeiden reaalitaso laskee. Eläkevakuuttaminen on kannattava bisnes, jossa asiakkaiden hankkimiseen ja edunvalvontaan käytetään runsaasti rahaa....ei pitäisi tarvita kun eläkevakuuttaminen ovat lakisääteisesti pakollista kaikille.

Tuo lihavoitu kohta ei pidä paikkaansa, muuta kuin silloin, jos palkat reaalisesti laskisivat (20% palkkasidonnaisuus) . Reaalitason pitäisi ennallaan sitominen pelkkään "100 % leikattuun" hintaindeksiin eli ostovoima kompensoidaan inflaatiokorjauksella. Palkkaindeksiin sitoessa myös eläkkeiden reaalinen ostovoima nousisi. Palkkaindeksiin sitomisen kohtuuttomuutta kuvaa se, että kun palkat nousevat, ylitöitä ja pitkiä viikonlioppuja tehdään enemmän ja kokonaisansiotaso työssä käyvillä nousee, mutta samalla jää työttömäksi enenevä osa ihmisiä, eli tosiasiallisesti palkkaindeksi pitäisi laskea työikäisen väestön tulotason mukaan, silloin ei eläkeläisen todellakaan kannattaisi vinkua palkkaindeksin perään.

Eli jos yksi ihminen työkäisistä saisi miljoonan kuukausipalkan, ja muut olisivat työttömiä, nousisi palkkaindeksi eläkkeissä taivaisiin, mutta maksuja ei kertyisi eikä eläkkeiden rahoitus toimisi ollenkaan.

Eläkeläiset siis haluaisivat osille nykytyöväestön tuottavuuden noususta. Tuo "leikattu indeksi" on poliitikojen kansankiihotus-uuskieltä, joka ei perustu mihinkään todellisuuteen.

-SS-

totuuksia tässä on monenlaisia, telan sivuilta löytyy omansa, mutta surullisin fakta tuleekin siitä, että pienempien työeläkkeiden tasot laskee niin alas, että niiden saajille tulee takuu- ja kansaneläke todelliseksi vaihtoehdoksi. Koko hommaan ratkaisu löytyisi juuri työllisyysasteen noususta, kuten sanoit.

http://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/ennustelaskelmat/pitkan-aikavalin-ennustelaskelmat/uusimmat-laskelmatulokset/

Keskieläke, prosenttia keskipalkasta

Se kelan proffahan sano, että kun valtion takuueläke on joka tapauksessa se 750 €,niin moni on maksanut turhaan myel-maksuja, koska tuo 750 tulee kuitenkin sit jokatapauksessa tilille.

totuuksia tässä on monenlaisia

Ei välttämättä voi noin sanoa. Ei 20%:n säästöllä 40 työvuoden aikana saa millään laskukaavalla 55% eläketasoa nykypalkkaan verrattuna ylikin 20 vuoden ajaksi. 40% palkasta voisi ehkä saada, jos sijoitukset tuottavat inflaation veroisesti, eikä tuottavuuden lisäystä palkoissa tapahdu.

Liäsksi 60 - ja 70-luvuilla säästettiin eläkkeitä vain 7 - 15% palkasta ! Nyttemmin on noustu jo 23 %:iin, (paitsi ei edelleenkään MYEL kokonaisuudessaan).

Todella merkittävä osa eläkeläisistä pääsee tulevaisuudessa tuon 20 v eläkeajan yli. Kyseessä ei ole nykyinen elinajanodote vaan jäljellä olevan eliniän ajan odote nykyisillä 65 - vuotiailla ja 20 v päästä olevilla 65 - vuotiailla, ja saman kehityksen on voitu havaita jatkuvan, yli 85-vuotiaiden määrä jo kasvaa ennusteitakin suurempaa vauhtia.



-SS-

Se kelan proffahan sano, että kun valtion takuueläke on joka tapauksessa se 750 €,niin moni on maksanut turhaan myel-maksuja, koska tuo 750 tulee kuitenkin sit jokatapauksessa tilille.

Kuinkahan moni. Takuueläkehän on sen kansaneläkkeen ja työeläkkeen summan yli maksettava osa, jotta päästään siihen 750 euroon. Merkitsee  vain noin 200 euron MYEL eläkettä. Miten pienellä MYEL maksulla tai lyhyellä säästöajalla päästään noin pieneen MYEL eläkkeeseen. Käytännössä takuueläke tulee paljon työttömänä olleelle ja vajaakuntoiselle, joka ei ole päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Äitiyslomilla ja opiskellessa kertyy nykyään eläkettäkin.

Kaikkea sitä julistetaan ja yritetään esittää jonkun vievän nyt jotakin pois joltakin ? Väärin täytyy olla, koska hallitus on syyllinen ?

10000 MYEL työtulolla eläke nousee jo yli 600:n. Minimillä eli 3700 euron työtulollakaan ei vielä tule kompensointia. Ejhkä sitten juurikin MYEL systeemi ja sukupolvien tiheys merkitsevät, että maataloudessa ei työura olisi juurikaan yli 20 vuotta ennen seuraavan sukupolven tuloa viljelijäksi ?

Oheisessa taulukossa on työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhdistäminen esitetty, perheellinen, 65v eläkeikä.


Lähde: www.tyoelake.fi

-SS-

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 15.12.16 - klo:20:22

totuuksia tässä on monenlaisia

Ei välttämättä voi noin sanoa. Ei 20%:n säästöllä 40 työvuoden aikana saa millään laskukaavalla 55% eläketasoa nykypalkkaan verrattuna ylikin 20 vuoden ajaksi. 40% palkasta voisi ehkä saada, jos sijoitukset tuottavat inflaation veroisesti, eikä tuottavuuden lisäystä palkoissa tapahdu.

Liäsksi 60 - ja 70-luvuilla säästettiin eläkkeitä vain 7 - 15% palkasta ! Nyttemmin on noustu jo 23 %:iin, (paitsi ei edelleenkään MYEL kokonaisuudessaan).

työeläkemaksu on nyt 24,4% palkasta, jos sitä kokeilee laittaa alla olevaan laskuriin, arvioi vuosittaisen koron, näkee paljonko rahastoon kertyy 40 vuoden aikana.
http://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html

Työeläkejärjestelmä on vähän yli 50 vuotta ollut käytössä, rahastoihin on kerätty jo lähes 200 miljardia. Joskus eläteltiin toivoa että rahastot toimisivat suhdannepuskureina, tästä ei enää pieneen aikaan ole puhuttu mitään. Eläkeläisiä tulee siirtymään tulevina vuosina aina vaan enemmän työeläkejärjestelmästä verorahoilla maksettaviin kela-eläkkeisiin tai tukieläteiksi, kun eläkkeet laskevat. Tätä rahastoihin koskemista vältetään aina maksua korottamalla tai eläkkeitä leikkaamalla.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.12.16 - klo:14:32

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 15.12.16 - klo:20:22

totuuksia tässä on monenlaisia

Ei välttämättä voi noin sanoa. Ei 20%:n säästöllä 40 työvuoden aikana saa millään laskukaavalla 55% eläketasoa nykypalkkaan verrattuna ylikin 20 vuoden ajaksi. 40% palkasta voisi ehkä saada, jos sijoitukset tuottavat inflaation veroisesti, eikä tuottavuuden lisäystä palkoissa tapahdu.

Liäsksi 60 - ja 70-luvuilla säästettiin eläkkeitä vain 7 - 15% palkasta ! Nyttemmin on noustu jo 23 %:iin, (paitsi ei edelleenkään MYEL kokonaisuudessaan).

työeläkemaksu on nyt 24,4% palkasta, jos sitä kokeilee laittaa alla olevaan laskuriin, arvioi vuosittaisen koron, näkee paljonko rahastoon kertyy 40 vuoden aikana.
http://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html

Työeläkejärjestelmä on vähän yli 50 vuotta ollut käytössä, rahastoihin on kerätty jo lähes 200 miljardia. Joskus eläteltiin toivoa että rahastot toimisivat suhdannepuskureina, tästä ei enää pieneen aikaan ole puhuttu mitään. Eläkeläisiä tulee siirtymään tulevina vuosina aina vaan enemmän työeläkejärjestelmästä verorahoilla maksettaviin kela-eläkkeisiin tai tukieläteiksi, kun eläkkeet laskevat. Tätä rahastoihin koskemista vältetään aina maksua korottamalla tai eläkkeitä leikkaamalla.

Laskepa kuitenkin 70-luvun 5%, 80-luvun 10% ja 90-luvun 15-17% säästösummalla.
Yli miljoona työeläkeläistä tarvitsevat tuon rahaston varoja ilman palkkaindeksikorotusta.

Kimmo Kiljusella on varmastikin seniorikavereita. Tässä Kiljusen komukkakollegat, nuoremmasta
ikäluokasta, antavat palautetta.

http://demarinuoret.fi/2016/04/18/nuorisojarjestot-kimmo-kiljuselle-nyt-riittaa-faktojen-vaaristely/

-SS-

Tuntuu että ei kuitenkaan kannata vanhuutta turvata yhtään liikaa. Äkkiäkös tulevaisuudessa harvesterikin suuntaa perämettään sosiaalisihteerin opastamana.


"Kun vanhuspalvelujen sosiaaliohjaaja katsoo maksuja, siinä otetaan huomioon myös asukkaan säästöt. Niitä käytetään ensin, ennen kuin ruvetaan maksuja alentamaan. Mutta metsää ei hakata ensin, vaan katsotaan sitä pankkitiliä."

http://yle.fi/uutiset/3-9348205

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 16.12.16 - klo:18:22

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.12.16 - klo:14:32

Ei välttämättä voi noin sanoa. Ei 20%:n säästöllä 40 työvuoden aikana saa millään laskukaavalla 55% eläketasoa nykypalkkaan verrattuna ylikin 20 vuoden ajaksi. 40% palkasta voisi ehkä saada, jos sijoitukset tuottavat inflaation veroisesti, eikä tuottavuuden lisäystä palkoissa tapahdu.

Liäsksi 60 - ja 70-luvuilla säästettiin eläkkeitä vain 7 - 15% palkasta ! Nyttemmin on noustu jo 23 %:iin, (paitsi ei edelleenkään MYEL kokonaisuudessaan).

työeläkemaksu on nyt 24,4% palkasta, jos sitä kokeilee laittaa alla olevaan laskuriin, arvioi vuosittaisen koron, näkee paljonko rahastoon kertyy 40 vuoden aikana.
http://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html

Työeläkejärjestelmä on vähän yli 50 vuotta ollut käytössä, rahastoihin on kerätty jo lähes 200 miljardia. Joskus eläteltiin toivoa että rahastot toimisivat suhdannepuskureina, tästä ei enää pieneen aikaan ole puhuttu mitään. Eläkeläisiä tulee siirtymään tulevina vuosina aina vaan enemmän työeläkejärjestelmästä verorahoilla maksettaviin kela-eläkkeisiin tai tukieläteiksi, kun eläkkeet laskevat. Tätä rahastoihin koskemista vältetään aina maksua korottamalla tai eläkkeitä leikkaamalla.

Laskepa kuitenkin 70-luvun 5%, 80-luvun 10% ja 90-luvun 15-17% säästösummalla.
Yli miljoona työeläkeläistä tarvitsevat tuon rahaston varoja ilman palkkaindeksikorotusta.

Kimmo Kiljusella on varmastikin seniorikavereita. Tässä Kiljusen komukkakollegat, nuoremmasta
ikäluokasta, antavat palautetta.

http://demarinuoret.fi/2016/04/18/nuorisojarjestot-kimmo-kiljuselle-nyt-riittaa-faktojen-vaaristely/

-SS-

kumma juttu että rahastoihin on tullut tuo 200 miljardia, vaikka maksetut prosentit ovat noin pieniä?

Tänään Antti Palola tuli samassa asiassa julkisuuteen....heitin läpällä että varma vai ilmarinen? No googlettamalla löytyi, varman hallituksessa 2013 alkaen vpj. Löytyykö muita tuttuja?

https://www.varma.fi/muut/yhtiotietoa/hallinto/hallitus/

demarinuorten teksti on tyypillistä tekstiä ihmisiltä, jotka eivät ole vielä lanttiakaan omaan eläkkeeseensä maksaneet.... meidän rahat on loppuu, joudutaanks me muka itse maksamaan omat eläkkeemme
•Rahastot kasvaisivat kyllä ennusteen mukaan vuoteen 2050 asti – mutta kääntyisivät sen jälkeen nopeaan laskuun ja loppuisivat 2060-luvulla. Nykyisen parikymppisen tavoite-eläkeikä on vuonna 2067. Jos indeksialoite hyväksyttäisiin, eläkerahastot olisi ennusteen mukaan syöty siihen mennessä viimeistä lanttia myöten.