Parikymppisenä ja alle oppimiskyky olisi huomattavasti parempi kuin vaikkapa nelikymppisenä. Kiinnostuksen kohteet kuitenkin ovat nuorilla hiukan toiset kuin se opiskelu. Eikä ole oikein tartuntapintaa vähänkään teoreettisemman opetuksen liittämiseksi käytäntöön. Tämän takia se opetus tuntuu menevän harakoille ja siitä ei koeta saavan mitään hyötyä.

Lyhyen opettajakokemukseni perusteella nuorison ja aikuisryhmän opettaminen eroaa kuin yö ja päivä. Aikuiset ovat tiedollisesti ja taidollisesti ihan eri vaatimustasolla opettajan/opetuksen suhteen kuin parikymppiset. Lisäksi nuorisoon joutuu uhraamaan sellaista energiaa, jota aikuisiin ei tarttee (lähinnä elämän opetusta ja kurinpitoa). Toisaalta nuorisolla ei ole ne paatuneet tavat ja opit riippakivenä. Lisäksi lamppu syttyy keskimäärin hiukan nopeammin.

Eli nyt kun puhutaan paljon tästä putkituskinnosta, jossa nuoret menevät opintoputkeen ja tulevat sieltä mahdollisimman nopeasti ulos muka valmiina maailmaan, niin pitäisikin kääntä homma silleen, että putki katkaistaisiin vaikka puolivälissä opintoja, minkä jälkeen olisi joitakin vuosia työelämää ja kasvua muutenkin ihmisenä ja sen jälkeen takaisin opiskelun pariin (toki hiukan eri tavalla) ja vasta sitten saisi tutkinnon valmiiksi. Enkä nyt tarkoita tällä nykysysteemiä opintojen keskeyttämisestä ja ännännen vuoden korkeakouluopiskelijoita.

Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.

Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.11.16 - klo:07:02

Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.

Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.

no miten tuo kehitys näkyy? Tilakoko kasvaa, koneet kasvaa, automaatio lisääntyy....kustannukset näiden myötä  kasvaa, tuotteet halpenee. Aikaisempi ennätysvuosi on kannattavuuden minimi seuraavana vuotena. Maataloustuotanto ei ole koskaan tullut hoidetuksi näin pienellä tilojen ja viljelijöiden määrällä, silti tänä vuonna on käyty isolla kirkolla traktoreilla osoittamassa mieltä ja maksettu kriisitukia.

Jos vielä vois tehdä niin kuin isäkin aikoinaan teki, kunnon tiliä viljelyllä

Mä luen täältä, miten -SS- on tehnyt viljelyhommat ja teen vaan perässä samalla tavalla.

Mä luen täältä, miten -SS- on tehnyt viljelyhommat ja teen vaan perässä samalla tavalla.

Höpsismiä tuommoinen. Toisaalta, onhan niinkin, että toisen oppimisprosessin seuraaminen voi antaa uusia ideoita.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.11.16 - klo:07:02

Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.

Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.

Siellä maatalousopistossa just ollan jämähdetty sinne 80-luvulle. Ei siellä vieläkään taida olla kunnon opetusta talouspuolella (koskee kyllä muitakin toisen asteen opintoja).
Noi agronomin opinnot sit on eri asia.

Lainaus käyttäjältä: Make - 29.11.16 - klo:20:50

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.11.16 - klo:07:02

Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.

Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.

Siellä maatalousopistossa just ollan jämähdetty sinne 80-luvulle. Ei siellä vieläkään taida olla kunnon opetusta talouspuolella (koskee kyllä muitakin toisen asteen opintoja).
Noi agronomin opinnot sit on eri asia.

Muutaman perinteisen maamieskoulun käyneen kaverin mukaan siellä oppi lähinnä miten töitä ei kannata tehdä. Ja lisäksi oppi juopottelemaan.

Talouspuolesta pitäs opettaa faktaa, että menot pitää olla pienemmät kuin tulot, jos sen oppii niin jotain mahdollisuutta on menestyä.

Talouspuolesta pitäs opettaa faktaa, että menot pitää olla pienemmät kuin tulot, jos sen oppii niin jotain mahdollisuutta on menestyä.

Täyttä paskaa. Talouspuolella pitäisi opettaa myös riskistä, joskus menot voivat olla tuloja suuremmat mutta silti edessä on menestystä.

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 30.11.16 - klo:11:16

Talouspuolesta pitäs opettaa faktaa, että menot pitää olla pienemmät kuin tulot, jos sen oppii niin jotain mahdollisuutta on menestyä.

Täyttä paskaa. Talouspuolella pitäisi opettaa myös riskistä, joskus menot voivat olla tuloja suuremmat mutta silti edessä on menestystä.

Nii..ja: ...miksi reuhtoa markkinoilta tuloja, kun voi saada julkisena avustuksenakin sen helpommalla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 30.11.16 - klo:11:16

Talouspuolesta pitäs opettaa faktaa, että menot pitää olla pienemmät kuin tulot, jos sen oppii niin jotain mahdollisuutta on menestyä.

Täyttä paskaa. Talouspuolella pitäisi opettaa myös riskistä, joskus menot voivat olla tuloja suuremmat mutta silti edessä on menestystä.

aikoinaan ihmettelin, miksi maatalouden talouslaskenta poikkeaa yleisestä kauppatieteellisten opusten malleista. Juuri nämä kannattavuutta kuvaavat numerot, niiden seuranta ja investointien laskentamallit ym. Tuntuu että tässä koitetaan pyörää keksiä uudestaan tai sitten erilaiset laskentamallit antaa työtä vaan jollekin.

Yritin aikoinaan helpottaa silloisen proagrian työtä ja tarjosin vaihtoehtoista kannattavuuslaskelmaa spv-lainaa hakiessa, sitä ei edes katsottu.... no likwi sitten tehtiin. Yhtään kertaa ei ole avattu sen jälkeen.

.. ei kait nyt likviä tarkoitettukaan avata sen jälkeen kun se hyväksytty!   itellä heitti jo ekana vuonna ihan saakelisti..                ja silti on virma vielä pystyssä ja palkkaa tuottaa mulle...

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 30.11.16 - klo:00:30

Lainaus käyttäjältä: Make - 29.11.16 - klo:20:50

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.11.16 - klo:07:02

Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.

Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.

Siellä maatalousopistossa just ollan jämähdetty sinne 80-luvulle. Ei siellä vieläkään taida olla kunnon opetusta talouspuolella (koskee kyllä muitakin toisen asteen opintoja).
Noi agronomin opinnot sit on eri asia.

Muutaman perinteisen maamieskoulun käyneen kaverin mukaan siellä oppi lähinnä miten töitä ei kannata tehdä. Ja lisäksi oppi juopottelemaan.

Lukuvuoden jälkeen onkin edessä pakollinen maatalousharjoittelu. Se suoritetaan jonkun Agronomin vetämällä tilalla. Tämä kaveri on ollut kurssillaan jonkinlainen priimus, varsinkin maatilataloudessa. Omalla tilalla on luonnollisesti suoritettu lukemattomia laskutoimituksia ja kaikki on todettu kannattamattomaksi, varsinkin työn tuottavuutta lisäävät investoinnit, koska ne eivät tuota tarpeeksi hyvin. Jonkun ne hommat on kuitenkin tehtävä, sillä herra Agronomin on keskityttävä laskelmiinsa. Niinpä ilmoittaudutaan harjoittelutilaksi, sen jälkeen onkin halpaa ja kuuliaista työvoimaa saamakkeilla niin paljon kuin tarvitaan. Luonnollisesti herra Agronomi on käytännön hommissa aivan uuvelo ja työnjohtaminen/järkeistäminen sujuukin lähinnä reserviupseerikoulusta saadun kokemuksen pohjalta. Tärkeintä on siis jatkuva liike ja pieni kiireen poikanen, silloin hommat sujuu parhaiten. Ressukka maatalousharjoittelijalle ei jää paljon muuta käteen kuin muistoja niistä pölvästeistä hommista joita tehtiin harjoittelutilalla. Niitä onkin sitten mukava muistella vanhana miehenä kiikkustuolissa tai vaikkapa luokkakokouksissa sitten joskus....

Minä opin pölvästiopistossa kaikkia tarpellisia taitoja. Kuten sen mikä rikkaruoho kuolee MCPA:lla ja millainen on vehnän epigeeninen itäminen. Siitä piirrettiin ihan kuvakin.

Sitten opin sorvaamaan.

Muuta en oppinut

Minä opin pölvästiopistossa kaikkia tarpellisia taitoja. Kuten sen mikä rikkaruoho kuolee MCPA:lla ja millainen on vehnän epigeeninen itäminen. Siitä piirrettiin ihan kuvakin.

Sitten opin sorvaamaan.

Muuta en oppinut

Kieltämättä koulutilalla olisi kätevä tehdä kaikenlaisia kokeita, joista sitten olisi hyötyä omallakin tilalla. Laittaisin esim. 7 litraa MCPA:ta ruiskuun ja tekisin tarkkaan havaintoja tapahtumista.