Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 28.11.16 - klo:21:29

Emme tarvitse tuota varten paria uutta reaktoria  tuottamaan sähköä, erityisestikään kun atomisähkö alkaa olla kalleinta mahdollista sähköä nykyään. Isossa-Britanniassa hallitus joutui lupaamaan ydinsähkölle takuuhinnaksi 11 senttiä/kWh 35 vuodeksi ennenkuin saatiin rahoitusta Hinkley Pointin hankkeelle.
 

No toi nyt on täyttä paskapuhetta, ydinsähkö ei tarvitse tukea ja silti se jotenkuten pysyy vielä elossa tuettuja energiamuotoja vastaan.

Tässä sitä paskapuhetta lisää, lue ja ihastu:

EU:n komissio on hyväksynyt Ison-Britannin Hinkley Pointin uuden ydinvoimalan sähkön takuuhinnan. Alunperin kiistanalainen takuuhinta meni komissiossa läpi lopulta niukalla enemmistöllä.

Peräti 35 vuodeksi ranskalaisen sähköyhtiön EDF:n pyörittämälle voimalalle taattava 120 MWh:n takuuhinta on ainutlaatuinen eurooppalaisen ydinvoimarakentamisen historiassa.

EDF:n saama takuuhinta kohoaa vielä vuosittain ja vuonna 2058 se olisi 360 euroa megawattitunnilta. Tähän saakka takuuhinta eli syöttötariffi on annettu vain tuuli-, aurinko- ja biovoimalle. Asiasta kertoo Financial Times (9.10).

  http://www.kauppalehti.fi/uutiset/brittierikoisuus-ydinvoimasahkolle-takuuhinta/qhwDSsqF

Sähkön riittävyys riippuu lataustehosta. Moerkoen ansiokas laskuesimerkki on tosi, jos kaikki lataavat nätisti 10 tuntia öisin 1kW latausteholla. Todennäköiseti pikalatausten osuus on merkittävä. Silloin voidaan repiä kymmeniä kilovatteja autoa kohti. Tietyskään se ei muuta keskimääräistä kulutusta, mutta jos lataus alkaa syystä tai toisesta kasautua tiettyihin kellonaikoihin, voi kulutuspiikit nousta moninkertaiseksi.

Jep, ja harmittavan harvoin sattuu kulutushuiput ja tuotantohuiput samaan aikaan. Kyllä tuollainen sähköautomäärä jo näkyisi verkon kuormituksessa, etenkin pitkässä pakkasjaksossa.
No eihän siinä mitään niin kauan kun potkua riittää, mutta esim. talven 15-16 kulutushuippu oli 15105 MWh/h ja tästä tuotimme itse 10 874 MWh/h. Tämän kun yhdistää siihen että Suomen tuontikapasiteetti on 5100 MW niin ei tuohon jää paljoa varaa enää. Sitten on vielä varavoimakapasiteetti mutta ei kenelläkään taida olla mielenkiintoa laittaa kattiloita tulille vain sähköautojen takia?
Niin ja ei riittäisi siltikään, Fingridin mukaan talven 15-16  kulutushuipputilanteessa käytettävissä olevan kotimaisen sähkön tuotantokapasiteetin olevan 11 600 MW, siis tehoreservivoimalaitokset mukaanluettuna.

Tuulivoiman varaan ei oikein voi laskea yhtään mitään, tai no Fingrid arvivoi tuulivoiman käytettävyydeksi 6% eli 60 MW. Tuotannon heitot on aika isoja, talven 15-16 minimi oli 26 MW ja maksimi 818 MW.

Kun sitä sähköä kuitenkin menee koko ajan niin kyllä ydinvoimalaitoksia on aika vaikea korvata millään muulla tuotantotavalla. Atomivoimala jauhaa sähköä kesät talvet kellon ympäri, ihan sama mistä tuulee tai ei tuule. Ja etenkin meidän voimalaitokset, esim. vuonna 2015 Loviisan voimalaitoksen käyttökerroin oli 92,9%. Lukema on yksi maailman painevesilaitosten parhaita.

Jaa, vielä tuosta Hinkley Pointista:
"Hinkley Pointin kahden reaktorin rakennuskustannusarvio on paisunut hurjasti. Vielä vuosi sitten laitosten arvioitiin maksavan 19 miljardia euroa, mutta nyt hinta on jo 31 miljardia euroa. Alun perin japanilaisten piti rakentaa voimala, mutta heidän peräännyttä asialle lähtivät Areva ja EDF."
Reippaasti yli budjetin.... Areva hoitaa

Tässä sitä paskapuhetta lisää, lue ja ihastu:

Lainaus

EU:n komissio on hyväksynyt Ison-Britannin Hinkley Pointin uuden ydinvoimalan sähkön takuuhinnan. Alunperin kiistanalainen takuuhinta meni komissiossa läpi lopulta niukalla enemmistöllä.

Peräti 35 vuodeksi ranskalaisen sähköyhtiön EDF:n pyörittämälle voimalalle taattava 120 MWh:n takuuhinta on ainutlaatuinen eurooppalaisen ydinvoimarakentamisen historiassa.

EDF:n saama takuuhinta kohoaa vielä vuosittain ja vuonna 2058 se olisi 360 euroa megawattitunnilta. Tähän saakka takuuhinta eli syöttötariffi on annettu vain tuuli-, aurinko- ja biovoimalle. Asiasta kertoo Financial Times (9.10).

  http://www.kauppalehti.fi/uutiset/brittierikoisuus-ydinvoimasahkolle-takuuhinta/qhwDSsqF

Miten tuo edelleenkään vaikuttaa suomen ydinvoimatuotantoon? Täällä ei makseta mitään tukea ydinvoimaloille, tuuli ja biovoimalle senkin edestä.
Vanhoissa polttolaitoksissa kattilat kylmenee melkoista tahtia. Tämän aukon paikkaamiseen tarvitaan tulevaisuudessa korvaavaa tuotantoa, jonka perusosa kannattaa hoitaa ydinvoimalla ja piikkien aikana täydentää vesivoimalla. Tarvittaisiin siis kollajan altaat ja muutenkin lisää valjastusta jokiin. Ja sit tietenkin se uus kaapeli ruotsista.

E: Ja tuo nissanin akun kokoluokka tuskin tulee vastaamaan tulevaisuuden normaalia sähköautoa. Teslan 100kwh alkaa olla lähempänä, ja voisin veikata että se tulee kasvamaankin tuosta. Yli 100kwh akkuja kun ladataan 16kw teholla (teslan tehokkaampi kotilaturi tekee jo tuon) niin kyllä siinä sähköä tarvitaan.

Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 28.11.16 - klo:21:29

Emme tarvitse tuota varten paria uutta reaktoria  tuottamaan sähköä, erityisestikään kun atomisähkö alkaa olla kalleinta mahdollista sähköä nykyään. Isossa-Britanniassa hallitus joutui lupaamaan ydinsähkölle takuuhinnaksi 11 senttiä/kWh 35 vuodeksi ennenkuin saatiin rahoitusta Hinkley Pointin hankkeelle.
 

No toi nyt on täyttä paskapuhetta, ydinsähkö ei tarvitse tukea ja silti se jotenkuten pysyy vielä elossa tuettuja energiamuotoja vastaan.
Muualla euroopassa sähkö on muutenkin kalliimpaa kuin pohjoismaissa.
Tuulimyllyt muuten tuskin pyörivät sinä talven kylmimpänä pakkasyönä.

Mä kyllä laskin että 200 000 autoa vetää 2 miljoonaa kilowattituntia (200 000 * 10, 10 on oletettu latausteho kw/h) kun niitä ladataan yhtäaikaa, eihän se toki ole kuin 10 kertainen määrä tuohon sun laskemaan verrattuna ja muuttaa pilkun paikkaa kaikissa kohdissa pykälän oikealle. Siis jos kaikki laitetaan roikkaan samaan aikaan.
Sit vielä se, että akkujen koko ja laturien teho tulee kasvamaan suuresti kuten sähkön kulutus oletettavasti muutenkin.

Ydinsähkön kannattavuus riippuu täysin miten se lasketaan. Jos sille asetetaan vakuutusvaatimus pahimman mahdollisen katastrofin varalle (parin kaupungin autioksi hylkääminen) ja 1000 vuoden jäteongelmavaraus niin varmasti se saadaan näyttämään kannattamattomalta. Jostain syystä vaan esim hiilivoiman terveyshaittojen suhteen ei olla ollenkaan yhtä ärhäköitä vaikka se ilmeisesti tappaa koko ajan ihan merkittävänkin määrän ihmisiä.

Kilowateista ja tunneista sen verran että jos energian määrä on 10 kWh per vuorokausi, niin se saadaan jos ladataan 10 h yhden kilowatin teholla. Tai 1 h 10 kW:n teholla. Tai 2 x 5 tms.
Eli sen puoleen alkuperäinen laskelma oli kai oikein. Se 20 kWh/100 km kuulostaa aika vähältä, toteutunee kyllä kesällä taajama-ajossa ja myötätuulessa, mutta lienee niukka kun rynnitään 10 cm:n loskassa, kelirikon savivellissä tai huonosti auratulla tiellä, täällä minne asfaltti ei ole vielä eksynyt... ei taida riittää moottoritielläkään ellei ilmanvastuslukemia viilata uusille desimaaleille. Ainakin polttomoottoriautonkin kulutusmittarin lukemat saa uudelle alueelle noissa olosuhteissa. Jaksoiko 2CV  (rättäri) mennä 120 km/h? Siinä taisi olla alussa joku 23-26 hv jos oikein muistan.

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 27.11.16 - klo:17:26

Että kova vouhotus sähköautoista näyttää vähän oudolta.

Mutta se ajaminen on sähköautolla silti halvinta. Ja mistään muusta voimanlähteestä et vielä ainakaan saa maksimivääntöä käyttöön koko "kierrosalueelle". Ei tarvi meinaan kummoinen sähkövatkain olla, että jätättää +200hv autot.

Se on niin kauan halpaa kun poliitikot antavat sen olla halpaa.
Ei se bensakaan kovin kallista ole siellä jalostamon putkessa, ennen veroja muita rasitteita.

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 28.11.16 - klo:22:59

Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 28.11.16 - klo:21:29

Tuota tuota. Suomessa ajetaan autolla keskimäärin noin 18 000 km vuodessa ja laitetaan sähköauton kulutus yläkanttiin 20kWh/100km. Tästä tulee 10 kWh/vrk kulutukseksi.

Sähköautolla ei ajeta 18 tkm vuodessa, nissan leaf sähköautoja on nettiautossa sen verran että pystyy laskemaan jotain keskiarvoa. 2012-2013 vuosimallin autoilla on ajettu (35+17+19+60+39+13)/6 = 30.5 kolmessa-neljässä vuodessa. Eli alle puolet tavallisten autojen keskiarvosta.

Vaikka sähkö olisi halpaa, niin kovin halpaa ei sähköautoilu ole ollut; leafin hinta on uutena ollut 41800 eur, niin nyt pyydetään keskimäärin.
(21900+24900+25980+21900+19800+21800)/6= 22713. Arvonalenema siis 19086 euroa. Pelkkä arvonalema siis 62.6 snt/km.

Leafin ajokilometreistä on tietoa:

Lainaus

Täysin sähkökäyttöisen Nissan Leafin omistajat ajavat Euroopassa keskimäärin 16 588 kilometriä vuodessa ja perinteisten polttomoottoriautojen omistajat 11 539 kilometriä. Leafilla ajetaan siis keskimäärin yli 40 % enemmän polttomoottoriautoihin verrattuna.

https://www.uusisuomi.fi/autot/76859-nissanin-sahkoautoilla-ajetaan-yllattavan-paljon

Ei niillä euroopassa ajeta yhtään sen enempää, mobile.de:stä kun järjesti 2012-2013 vuosimallin leafit (94 kpl) kilometrien mukaan järjestykeen, niin suunnilleen keskimmäisillä oli ajettu kolmessa vuodessa noin 26 tkm.

Kun kaikki nissanit järjesti samalla tavalla, niillä oli ajettu noin 31 tkm. Eli polttomoottorisilla ajaetaan selvästi enemmän.

Jaksoiko 2CV  (rättäri) mennä 120 km/h? Siinä taisi olla alussa joku 23-26 hv jos oikein muistan.

Viimeisimmät 602 cm3 koneella varustetuista löytyi muhkeat 26 hevosvoimaa ja tasamaalla tyynessä kulki satasta. Ensimmäisissä oli vissiin 13 hv ja kulkivat kahdeksaakymppiä. Aerodynamiikaltaan parempia autoja on rakennettu, vanhana sätkäkuskina voisin uskoa.

Ei liikenteen eko-ongelmia ratkota pelkällä "energiankantajalla" (saksalaiset erottelevat osuvasti energianlähteen [Energiequelle] ja energiankantaja [Energieträger]). Eli bensan tai sähkön voi tehdä sekä uusiutuvasta että uusiutumattomasta energianlähteestä. Olennaista on saada se lähde mahdollisimman nopeasti vähäpäästöiseksi ja uusiutuvaksi. Ja mikä tärkeintä: energiankulutusta rajusti alaspäin. Älytöntä, että ihmisen kuljettamiseen tarvitaan puolitoista tonnia terästä ympärille. Ei mahdottomia tarvitse tinkiä suorituskyvystä ja passiivisesta turvallisuudesta, niin päästään ihan erilaisiin kulutuslukemiin. Egon ja munan jatke pitää hoitaa jollain muulla kuin autolla.

kolapoikien teslalla ajeluista tarinata

https://www.vincit.fi/blog/vuosi-teslan-kyydissa/

kolapoikien teslalla ajeluista tarinata

https://www.vincit.fi/blog/vuosi-teslan-kyydissa/

Mulla olis vähän liian lyhyt pinna ajaa tuollaisella. Tai siis ei ajaa; kun ei sitä saa ladattua tai kun se lähtee hinurilla.
Ja Ruotsiin korjattavaksi? Hei hei...

Noh, uusi konseptihan toi on niin ekat ostajat on varmaan varautunu ettei ihan vaan perushuolloilla mennä?

Itse voisin ihan huoletta tuommoisen ostaa, rahoitus vain on ongelma. Ja tietenkin isoimmalla akustolla, nelivedolla ja ludicrous viritettynä.

Teslan taloushallinnossa näkyy kirstun pohja. Halpismalli on tulossa pelastamaan. Rahoittajilla riittää uskoa.
http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/teknologiamiljardoori-elon-musk-rahoittaa-elamaansa-lainarahalla-nosti-uutta-lainaa-100-miljoonaa-6633751

Mielenkiintoista...

Kiinalainen akkutekniikkavalmistaja CATL osti Uudenkaupungin autotehtaasta osan. Seuraavaksi pelitalo Supercellin kiinalainen omistaja Tencent Holdings on ostanut palan sähköautoyhtiö Teslasta. Teslan akkutehdasta himotaan Suomeen. Kiinan presidentti Xi Jinping ja hänen puolisonsa Peng Liyuan saapuvat vierailulle Suomeen 5. huhtikuuta, kera korkean tason valtuuskunnan. Suomesta he jatkavat USAan tapaamaan Trumpia (ja kuka tietää vaikka Muskia?).

Luulenpa, että kyse on jostain muustakin kuin tervehdyskäynnistä. Jäämme odottamaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9431105
http://yle.fi/uutiset/3-9535220?origin=rss
http://yle.fi/uutiset/3-9536552?origin=rss

Sähköauto on yksinkertaisempi ja ehkä turvallisempi. Huono puoli sähköautossa on latausajat, ja puolikuntoinen akku, jolla suurimman osan ajasta joutunee ajamaan. Tämän lisäksi tuota romuakkua tulee aivan tuhottomasti, kun autojen määrä kasvaa. Vetyauton käyttö on ketterää, kuten bensa-auton. Mikäli jakelupisteet olisi kattavat, voisi vaaka kallistua kuitenkin vedyn puolelle.
Vedyllä voisi ajaa myös työkoneet ja raskas liikenne joskus tulevaisuudessa.

Sähköauto on yksinkertaisempi ja ehkä turvallisempi. Huono puoli sähköautossa on latausajat, ja puolikuntoinen akku, jolla suurimman osan ajasta joutunee ajamaan. Tämän lisäksi tuota romuakkua tulee aivan tuhottomasti, kun autojen määrä kasvaa. Vetyauton käyttö on ketterää, kuten bensa-auton. Mikäli jakelupisteet olisi kattavat, voisi vaaka kallistua kuitenkin vedyn puolelle.
Vedyllä voisi ajaa myös työkoneet ja raskas liikenne joskus tulevaisuudessa.

Karmeeta ajatella pommin varmaa Oooppelia käytettävän vedyllä!

Iskulauseeksi voisi ajatella sitten: Isis ajaa myös ooppelilla

Sähköauto on yksinkertaisempi ja ehkä turvallisempi. Huono puoli sähköautossa on latausajat, ja puolikuntoinen akku, jolla suurimman osan ajasta joutunee ajamaan. Tämän lisäksi tuota romuakkua tulee aivan tuhottomasti, kun autojen määrä kasvaa. Vetyauton käyttö on ketterää, kuten bensa-auton. Mikäli jakelupisteet olisi kattavat, voisi vaaka kallistua kuitenkin vedyn puolelle.
Vedyllä voisi ajaa myös työkoneet ja raskas liikenne joskus tulevaisuudessa.

Vetyä ei käytetä polttomoottorin polttoaineena, siitä tehdään sähköä polttokennossa. Vetyauto on siis sähköauto - pienemmällä akulla ja polttokennolla ja vetysäiliöllä.

Sähköä on lähes kaikkialla saatavilla, vetyä ei. Akut halpenevat koko ajan ja tulevat tehokkaammiksi, kehitys on todella nopeaa. Johtopäätöksiä tehdään:

Vielä vuosi sitten Daimlerin tekniikkapäivillä puhuttiin vuolaasti polttokennoautojen tulevaisuudesta, mutta nyt tuuli on kääntynyt.

Daimler ilmoitti viime kesäkuussa, että se haluaa kulkea kaikkia teitä kehittäen niin hybridejä, sähköautoja kuin polttokennoautoja. Nyt yhtiön kanta on muuttunut niin, että polttokennoautot eivät ole enää kovin suuri kiinnostuksen aihe. Investointeja suunnataan niistä sähköautoihin.

Syyksi tähän äskettäin autoalan kongressissa puhunut Daimlerin pääjohtaja Dieter Zetsche ilmoitti akkutekniikan kehittymisen: ”Akkujen hinnat ovat pudonneet nopeasti, kun taas polttokennotekniikka ja niiden valmistaminen on edelleen hyvin kallista.”

  https://tekniikanmaailma.fi/autot/daimlerin-innostus-polttokennoautoille-loppumassa/