Kertokaas aloittelijalle. Paljon puhutaan, että suomalaisessa jalostuksessa on runsaasti kritisoitavaa. Mikä jalostuksessa sitten mättää? Liian puutteellinen kriteeristö, vai kriteerien valintaperusteet? onko jalostuksen tavoite vain korkeat indeksit? Korreloiko jalostuksen tavoite siis huonosti sen kanssa, mikä on loppuviimein "hyvä lehmä"? Esimerkiksi utarekudoksen rakennetta ei ilmeisesti arvostella ollenkaan?

Älkää viisaammat turhautuko, aloittelijoita varmasti kiinnostaa. Kunnollista yhteenvetokeskustelua en ole missään nähnyt, ja ikänsä eläinten kanssa tekemisissä olleiden juttuihin on vähän vaikea päästä sisälle.. 

Samaa minäkin ihmettelen.
Onkos tuotoksella liian suuri arvo, jolloin kestävyys ja rakenne kärsii ?
Aperuokinta uutta Suomessa --> ei vielä sopivia lehmiä ?
Arvovalta kysymys ?

Minusta kyse on viimeisestä, kaikki haluaa olla äänessä hiekkalaatikolla. Ei siellä niin kauheasti vikaa ole, kehitettävää kyllä. Kuhan itse tietää mitä karjalta haluaa ni kaikki OK

Kaikkien rotujen jalostustavoitteena taloudellinen, tuotos-ja terveysominaisuuksiltaan hyvä ja kestävä lehmä. Tärkeimmät ominaisuudet ovat valkuiaistutos, solupitoisuus, hedelmällisyys, utareterveys, utarerakenne. Nykyisin on tajuttu jalkojenkin rooli.

Suomalaisessa jalostuksessa on ongelmana populaatioiden pienuus. Joudutaan seuramaan tarkkaan ettei tapahdu sukusiitosta. Näin ollen myös parhaiden sonniemien löytäminen on vaikeaa ( vain 0,5%lehmistä) ja sille laadukusta sonnia--> hyviä nuor-ja valiosonneja. Alkuperäisroduilla tämä on jo todellinen ongelma

suomen friisiläiset ovat kohta kokonaan amerikkalaista holsteinia, eikä friisiläisiä. Holsteinhan on kyllä alkujaan ollut friisiläistä, mutta amerikkalaiset ovat jalostaneet sitä kauan isokokoiseksi, omaksi rodukseen.....

Välillä tuntuu, että jalostuksessa mättää kaikki, tai oikeastaan faba. Eläinaines huononee ja käsittämättömiä mokia tulee koko ajan ja hinnasto on ainoa mikä nousee. Ei hyvä. Kannattaako jalostussuunnitelmaa enää tehdäkään, kun eläinaines on mitä on. Seminologin tullessa, ei suunnitelman mukaista sonnia sitten olekaan.

Faban on vallannut jo koko Suomen paitsi pohjanmaalla on kaksi,pientä sitkeää aluetta, jotka eivät ole antaneet Faballe periksi.

Välillä tuntuu, että jalostuksessa mättää kaikki, tai oikeastaan faba. Eläinaines huononee ja käsittämättömiä mokia tulee koko ajan ja hinnasto on ainoa mikä nousee. Ei hyvä. Kannattaako jalostussuunnitelmaa enää tehdäkään, kun eläinaines on mitä on. Seminologin tullessa, ei suunnitelman mukaista sonnia sitten olekaan.

 Miten niin eläinaines on huonoa? Karjassamme on kolmea eri rotua enkä koe, että jalostus olisi mennyt koko ajan taaksepäin. Kyllä nykylehmien utarerakenne on jokaisella rodulla kunnossa. Tuotostasotkin ovat aivan toista luokkaa kuin takavuosina. Tietysti ruokinta vaikuttaa tuotoksiin, mutta myös lehmien rakenne, myös utarerakenne.

 Miksei sitten jalostussuunnittelua kannatta tehdä? Onko osaaminen jokapojalla parempaa kuin siihen koulutuksen saaneet? Itse kannatan palvelun ostamista, vaikka kokemusta on myös omatoimisuudesta. Karjakoon kasvaessa ei vain ole oikein aikaa istua ja miettiä, millä sonnilla siemennetään.

 

tosiaan populaation pienuus on iso tekijä. pitäs enemmän tuoda ainesta ulkoa. tossa ruotsin puolella on pari isoa maitotilaa tuotos tais olla jotan 14000 ja eläimet huomattan isoja,  mutta he toivat siemenet itse australiasta.

Välillä tuntuu, että jalostuksessa mättää kaikki, tai oikeastaan faba. Eläinaines huononee ja käsittämättömiä mokia tulee koko ajan ja hinnasto on ainoa mikä nousee. Ei hyvä. Kannattaako jalostussuunnitelmaa enää tehdäkään, kun eläinaines on mitä on. Seminologin tullessa, ei suunnitelman mukaista sonnia sitten olekaan.

Jalostusuunnitelma ei kannata ainakaan  tehdä faban linjausten mukaisesti. Seminoloogeilla erittäin harvoin yhtään käyttökelpoista sonnia. Muutama hyvä holsteinsonni  kyllä tällähetkellä listoilla.

 Faban ainoa hyvä ja käyttökelpoinen tuote on omatoimijasu (www jasu)joka sit taas hinnoteltu aivan käsittämättömän kalliiksi ja sen käyttöä hakaloitettu tahallaan mikä on aivan käsittämätöntä . Faban konsulenteissa toki löytyy hyviäkin yksilöitä mutta heidän kädet melko sidotut  faban jalostuslinjauksiin.

 

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 22.01.09 - klo:22:04

Välillä tuntuu, että jalostuksessa mättää kaikki, tai oikeastaan faba. Eläinaines huononee ja käsittämättömiä mokia tulee koko ajan ja hinnasto on ainoa mikä nousee. Ei hyvä. Kannattaako jalostussuunnitelmaa enää tehdäkään, kun eläinaines on mitä on. Seminologin tullessa, ei suunnitelman mukaista sonnia sitten olekaan.

 Miten niin eläinaines on huonoa? Karjassamme on kolmea eri rotua enkä koe, että jalostus olisi mennyt koko ajan taaksepäin. Kyllä nykylehmien utarerakenne on jokaisella rodulla kunnossa. Tuotostasotkin ovat aivan toista luokkaa kuin takavuosina. Tietysti ruokinta vaikuttaa tuotoksiin, mutta myös lehmien rakenne, myös utarerakenne.

 Miksei sitten jalostussuunnittelua kannatta tehdä? Onko osaaminen jokapojalla parempaa kuin siihen koulutuksen saaneet? Itse kannatan palvelun ostamista, vaikka kokemusta on myös omatoimisuudesta. Karjakoon kasvaessa ei vain ole oikein aikaa istua ja miettiä, millä sonnilla siemennetään.

 

Meilläkin oli mielestäni huippulehmät ennekuin kiinnostuin jalostuksesta ja aloin käymään tiloilla joissa jalostukseen panostetaan ihan tosissaan . Karjareissuilla ruotsissa karu totuus valkeni lopullisesti. Suomalainen eläinaines on keskimäärin todella huonolla tasolla.

 Ulkoistaminen kyllä kannattavaa jos itse ole ei ole jalostuksesta kiinnostunut tai aika ei riitä . Mut harvassa ne konsulentit jotka osaavat hommansa.

 Mitä sonneja teillä käytössä tällähetkellä?

 Mutta pääasiahan että itse tyytyväinen lehmiinsä:)

Samaa minäkin ihmettelen.
Onkos tuotoksella liian suuri arvo, jolloin kestävyys ja rakenne kärsii ?
Aperuokinta uutta Suomessa --> ei vielä sopivia lehmiä ?
Arvovalta kysymys ?

Juuri näin   kun lehmän rakenne ja tuotosominaisuudet tasapainossa uskosin homman toimivan parhaiten.

 Jalostuslinjauksista vastaavat tuskin paljoa tietävät aperuokinnasta ja miten tulis jalostaa että homma toimii myös käytänössä . Tulevaisuudessa yhä suurempi osa maidosta tuotetaan pihatoissa jossa aperuokinta ja myös luultavimmin robotit jatkavat lisääntymistään.

 

Minusta kyse on viimeisestä, kaikki haluaa olla äänessä hiekkalaatikolla. Ei siellä niin kauheasti vikaa ole, kehitettävää kyllä. Kuhan itse tietää mitä karjalta haluaa ni kaikki OK

Mitä hyvää löydät suomijalostuksessa tällähetkellä? Minulla kovin vaikea löytää mitään kovin positiivistä. Ehkä vaadin liikka kun haluan helppohoitosen hyvin tuottavan lehmän  jolla myös hyvä olla . Nykyaines ei vaan sitä ole. Näitä kauppakasseja  paksujalkoja läskipalleroita suomalaiset navetat  valitettavasti tupaten täynnä.

Kertokaas aloittelijalle. Paljon puhutaan, että suomalaisessa jalostuksessa on runsaasti kritisoitavaa. Mikä jalostuksessa sitten mättää? Liian puutteellinen kriteeristö, vai kriteerien valintaperusteet? onko jalostuksen tavoite vain korkeat indeksit? Korreloiko jalostuksen tavoite siis huonosti sen kanssa, mikä on loppuviimein "hyvä lehmä"? Esimerkiksi utarekudoksen rakennetta ei ilmeisesti arvostella ollenkaan?

Älkää viisaammat turhautuko, aloittelijoita varmasti kiinnostaa. Kunnollista yhteenvetokeskustelua en ole missään nähnyt, ja ikänsä eläinten kanssa tekemisissä olleiden juttuihin on vähän vaikea päästä sisälle.. 

Rotuyhdistyksien sivuilta saa hyvää informaatiota .

Kertokaas aloittelijalle. Paljon puhutaan, että suomalaisessa jalostuksessa on runsaasti kritisoitavaa. Mikä jalostuksessa sitten mättää? Liian puutteellinen kriteeristö, vai kriteerien valintaperusteet? onko jalostuksen tavoite vain korkeat indeksit? Korreloiko jalostuksen tavoite siis huonosti sen kanssa, mikä on loppuviimein "hyvä lehmä"? Esimerkiksi utarekudoksen rakennetta ei ilmeisesti arvostella ollenkaan?

Älkää viisaammat turhautuko, aloittelijoita varmasti kiinnostaa. Kunnollista yhteenvetokeskustelua en ole missään nähnyt, ja ikänsä eläinten kanssa tekemisissä olleiden juttuihin on vähän vaikea päästä sisälle.. 

Mun mielestä tässä on päässyt käymään niin, että tuotoshuumassa on onnistuttu valtarodusta jalostamaan keskimäärin tosi huonosti tulevaisuuden navetoihin (aperuokinta, robotit, isot asemat, isot ryhmät, jne) soveltuva lehmä. Ja nyt kun viljelijöistä monet ovat sen huomanneet´ja osasta jo onnistuneetkin saavuttamaan kestävämpiä eläimiä toisenlaisella jalostusstrategialla, niin valtakunnan jalostus pitää sitä "kilpailuna".  Eihän niiden lehmien mitään näyttelymissejä tarvitse olla, mutta olis jo näin pitkällä jalostusajalla kohtuullista, että keskipoikimakerta alkais lähestyä kolmea eikä kahta ja käyttöominaisuudetkin olla edes keskitasoa. Mielikuva terveestä, hedelmällisestä ja kestävästä lehmästä Suomessa ei saa tilastoista mitään tukea. Keskipoikimakerta 2,5 , elinikäistuotos ei taida alkaa kolmosella, hedelmällisyysluvut junnaa paikoillaan ja utaretulehduspoistoja tehdään edelleenkin liikaa. Rakenteestahan lauletaan, mutta rakenne vaikuttaa noihin kaikkiin - tuotoskin muka huippuluokkaa - eihän se koko maan mittakaavassa taida keskimäärin olla lähelläkään 9000.... Eikä tuolla keskituotoksella pitäisi vielä rakenneongelmia tulla, aika naurettavaa, jos niin väitetään... Mitä useampi karjanomistaja huomaa, että kestävä lehmä ei välttämättä ole se ensikkovuonna 10000 ylittänyt makkaranpätkä, sitä nopeammin voidaan tuloksiin päästä.... Tilakohtaisesti tuloksia voidaan saavuttaa melko nopeastikin, siitä on monia esimerkkejä, mutta jatkon kannalta olis kai hyvä, että keskimääräisestikin karja-aines kehittyis ja voitais ihan lukuinakin tuoda julki kilpailukykyistä karja-ainesta. Ugh.

Ok, jotain tämän suuntaista olen ajatellutkin. Biologina ymmärrän hyvin tuon pienen populaation merkityksen.. 

Olen itse yrittänyt ostoissa painottaa kestäviä sukuja. Mutta mikä sitten olisi järkevin tie ruveta parantamaan omaa eläinainesta? Geenivirtaa tietysti, taidetaan jonkin verran tuoda tuontialkioita ja -eläimiä, mutta asiaan täytyy sitten perehtyä kunnolla, eli ei sovi jokaiselle. Onko näissä jalostuksen ulkolaisissa siemenissä samaa rasitetta kuin kotimaisissa?

Kiitti vinkistä, täytyy perehtyä noihin rotujärjestöihin.

p.s ei ole vielä jalostussuunnitelmaa, eikä taida tullakaan..