Tervehdys!

Pitkään palstaa lukeneena, en voinut vastustaa kiusausta ja liittyä mukaan. Tässä kun olen lueskellut eri ketjuja on esille tulleet tukierot maidontuotannossa ja sikapuolella, mutta emolehmistä ei kait vielä ole ollu puhetta. Etelä-Suomessa A/B alueella 73€/ey., C1 295€/ey. Minkäslaisia perusteluja tähän asiantuntijaraadilta löytyy, enkä välttämättä halua keskustella tuotantosuunnan järkevyydestä vaan tuosta tukierosta.

EU maksaa mielellään tukea mutta Suomi ei . Syyn löydät helposti , kokoomuksen kamppanjalle ei mitään mahda . EU:hun liityttäessä tuottajia kehoitettiin hankkimaan lisää maata , vahinko vain että maan hinta nousi liiaksi . Vertailuja tehdessänne ottakaa huomioon myös peltotuki joka on merkittävä . Nurmi ja viljatuet vaikuttaa paljon tuen kokonais määrään .

Laitan tämän nyt tähänkin ketjuun, eli laskelmaa niistä merkittävistä peltotuista täällä etelässä! Tukiero on ihan käsittämätön! Kansallisessa emolehmien tuessa yli 300 prosenttia enemmän maksetaan jo C1-alueella!!!?!!!!?!!!???

""Huidotaan nyt kuitenkin.
Minulla on nyt(jäähdyttelystä johtuen) vain 92 eläiyksikköä. (Välillä oli siis paljon enemmänkin)
Tukiero 230 per yksikkö = tukieroa 21160 euroa. Etelän pelloistani saan 39 euroa paremman tuen, kuin pohjoisen pelloistani (tosin ympin lisätoimet olen valinnut etelän mukaan, kun siellä enempi peltoa, pelkästään pohjoiseen olisin valinnut paremmat) eli tasoitusta siis 105 x 39 = 4100 euroa plussaa pellolta.
Nettona tuo tukiero on siis yli 17 000 euroa!!!!
Ja vielä jäähdyttelijälle, jos tuo parempi tukitaso olisi säilynyt, niin minulla olisi se 300 nautayksikköä ja peltoa vielä nykyistäkin enemmän, kun olisi vuosittain nettona liki 70 tonnia enemmän rahaa pellon hankintaan!!!!!""

Niin tässähän on takana EU:n linjaus WTO neuvotteluista ....

Eli yksimahaiset on aina ja jokapuolella maailmaa seinien sisällä ja syötetään rehulla, joten on so***** että tuet ajetaan alas kautta maailman tällä puolen.

Märehtijät on taas laitumilla, tai navetoissa, mutta periaatteessa niillä ja tuotantoalueilla on suuriakin eroja, johtuen kasvuolosuhteista.
Tälle on lupa maksaa enempi komensaatioita, joita Suomessa myös maksetaan.

Tilatuen tasaosa.

Tasatuen arvo oli vuonna 2007
A-alueella 246,60 euroa/ha, B-C1 alueella 195,84 euroa/
ha ja C2-C4 -alueella 152,67 euroa/ha.

Eli tuollaisia eroja löysin tukihakuoppaasta. Mikä mielestäni on merkittävää niin esim. B alueella on peltotuet yhtä suuria kuin C1 alueella, ainakaan yhtäkkiä en löytänyt peltotuissa eroa C1 ja B alueella. Korjatkaa jos olen väärässä, ymp. tuen lisätoimen piteissä on vissiin hieman enemmän valinnanvaraa.

Ja jos puhutaan eroista tuotantoolosuhteissa, niin en ymmärrä miten esim. etelä-pohjanmaalla on huonommat tuotantoolosuhteet kuin esim. pohjois-satakunnassa.

Tilatuen tasaosa.

Tasatuen arvo oli vuonna 2007
A-alueella 246,60 euroa/ha, B-C1 alueella 195,84 euroa/
ha ja C2-C4 -alueella 152,67 euroa/ha.

Eli tuollaisia eroja löysin tukihakuoppaasta. Mikä mielestäni on merkittävää niin esim. B alueella on peltotuet yhtä suuria kuin C1 alueella, ainakaan yhtäkkiä en löytänyt peltotuissa eroa C1 ja B alueella. Korjatkaa jos olen väärässä, ymp. tuen lisätoimen piteissä on vissiin hieman enemmän valinnanvaraa.

Ja jos puhutaan eroista tuotantoolosuhteissa, niin en ymmärrä miten esim. etelä-pohjanmaalla on huonommat tuotantoolosuhteet kuin esim. pohjois-satakunnassa.

Ei sitä ymmärrä moni muukaan, mutta miten se tähän asiaan liittyy ?

Lainaus käyttäjältä: Tuleva jemmari - 21.01.09 - klo:17:21

Tilatuen tasaosa.

Tasatuen arvo oli vuonna 2007
A-alueella 246,60 euroa/ha, B-C1 alueella 195,84 euroa/
ha ja C2-C4 -alueella 152,67 euroa/ha.

Eli tuollaisia eroja löysin tukihakuoppaasta. Mikä mielestäni on merkittävää niin esim. B alueella on peltotuet yhtä suuria kuin C1 alueella, ainakaan yhtäkkiä en löytänyt peltotuissa eroa C1 ja B alueella. Korjatkaa jos olen väärässä, ymp. tuen lisätoimen piteissä on vissiin hieman enemmän valinnanvaraa.

Ja jos puhutaan eroista tuotantoolosuhteissa, niin en ymmärrä miten esim. etelä-pohjanmaalla on huonommat tuotantoolosuhteet kuin esim. pohjois-satakunnassa.

Ei sitä ymmärrä moni muukaan, mutta miten se tähän asiaan liittyy ?

Raja siinä harmittaa tietenkin se on luonnollista . B-alueelle lisää tukea niin asia korjaantuu , mutta ongelma siirtyy alemmas .

Niin tässähän on takana EU:n linjaus WTO neuvotteluista ....

Eli yksimahaiset on aina ja jokapuolella maailmaa seinien sisällä ja syötetään rehulla, joten on so***** että tuet ajetaan alas kautta maailman tällä puolen.

Märehtijät on taas laitumilla, tai navetoissa, mutta periaatteessa niillä ja tuotantoalueilla on suuriakin eroja, johtuen kasvuolosuhteista.
Tälle on lupa maksaa enempi komensaatioita, joita Suomessa myös maksetaan.

Liittyy se siten että jos tuolla erolla mikä tuessa on 230€/ey kompensoidaan eroja kasvuolosuhteissa. Se mitä ajan takaa, että onko oikein että tuessa on noin suuria hyppäyksiä.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 21.01.09 - klo:17:17

Niin tässähän on takana EU:n linjaus WTO neuvotteluista ....

Eli yksimahaiset on aina ja jokapuolella maailmaa seinien sisällä ja syötetään rehulla, joten on so***** että tuet ajetaan alas kautta maailman tällä puolen.

Märehtijät on taas laitumilla, tai navetoissa, mutta periaatteessa niillä ja tuotantoalueilla on suuriakin eroja, johtuen kasvuolosuhteista.
Tälle on lupa maksaa enempi komensaatioita, joita Suomessa myös maksetaan.

Liittyy se siten että jos tuolla erolla mikä tuessa on 230€/ey kompensoidaan eroja kasvuolosuhteissa. Se mitä ajan takaa, että onko oikein että tuessa on noin suuria hyppäyksiä.

Ei, mutta tuet on kokonaispaketti, joka aikanaan tehtiin useasta eri esityksestä, yksittäisten tukien vertailu sinänsä vääristää tulosta, pitää verrata alkuperäistä esitystä kokonaisuudessaan ja niitä muutoksia mitä siihen on tehty, ennenkuin voi tehdä johtopäätöksiä.

Tila saa pinta-alatukia, eläintukia, investointitukia ja muita tukia, kokonaisuus ratkaisee.

Olen tietoinen että tila saa myös muitakin tukia, mutta edelleen itse en löydä eroja peltotuissa B ja C1 alueen välillä, joten jos joku voisi ystävällisesti kertoa mitä ne erot peltotuissa näiden kahden tukialueen välillä ovat, niin olisin kiitollinen tiedoista.

Ei, mutta tuet on kokonaispaketti, joka aikanaan tehtiin useasta eri esityksestä, yksittäisten tukien vertailu sinänsä vääristää tulosta, pitää verrata alkuperäistä esitystä kokonaisuudessaan ja niitä muutoksia mitä siihen on tehty, ennenkuin voi tehdä johtopäätöksiä.

Tila saa pinta-alatukia, eläintukia, investointitukia ja muita tukia, kokonaisuus ratkaisee.
[/quote]

Lue tekemäni laskelma, siinä on laskettu mukaan eläintuet, peltotuet ja hallini on tehty vuosina, jolloin INV-tuet oli sentilleen samat koko maassa ja kuten tiedät en ole ostanut emoilleni edes kalliita maitokiintiöitä, mutta joidenkin vaatimuksesta voidaan tietysti lisätä korkea maanhinta kustannuksiini?

Ei, mutta tuet on kokonaispaketti, joka aikanaan tehtiin useasta eri esityksestä, yksittäisten tukien vertailu sinänsä vääristää tulosta, pitää verrata alkuperäistä esitystä kokonaisuudessaan ja niitä muutoksia mitä siihen on tehty, ennenkuin voi tehdä johtopäätöksiä.

Tila saa pinta-alatukia, eläintukia, investointitukia ja muita tukia, kokonaisuus ratkaisee.

Lue tekemäni laskelma, siinä on laskettu mukaan eläintuet, peltotuet ja hallini on tehty vuosina, jolloin INV-tuet oli sentilleen samat koko maassa ja kuten tiedät en ole ostanut emoilleni edes kalliita maitokiintiöitä, mutta joidenkin vaatimuksesta voidaan tietysti lisätä korkea maanhinta kustannuksiini?
[/quote]

Vääristymäähän ei alunperin ollut näin paljon, emolehmäpalkkio oli 200 euroa molemmilla, nyt se on 113 euroa ( muistaakseni ), kansalliset tuet oli jo silloin suuremmat pohjoisessa, mutta etelällä oli omat kompensaationsa, kuten esim. investointituet, paremmat pinta-alatuet jne ....
Sekä muita sinne räätälöityjä tukia, kuten viime keväänäkin tuli neljä uutta tukimuotoa, joista vain yhden voi ottaa käyttöön täällä pohjoisessa.

Jossakin vaiheessa vain, kehitys ei enää ole kulkenut yhtäjalkaa ...

B ja c peltotuet omalla tilallani

LFA         200     210
lisäosa       95     100
ymp         180      125
tilatuki      186      145
Kans          24        65

YHT         685     645


Tukiero siis 40 euroa!

Kotieläilisiä en laskenu mukaan, koska ne on samat kaikilla 2006 pelloillani.
Ero olisi pienempi, jos olisin valinnut Ympin lisätoimet vaan C-alueelle, jolloin olisin voinut valita paremman, nyt ongelmana oli se että kaikki toimet ei sovi molemmille alueille. Keväällä haen luomusopparin ja C-alueen pelloille vielä erityistukisopparin pitkäaikaisesta nurmiviljelystä, jolloin saan C-alueen pelloistani ISOMMAN tuen kuin täällä etelässä, koska ympin 450 kattoon mahtuu vielä toi erityisymppituki!

B ja c peltotuet omalla tilallani

LFA         200     210
lisäosa       95     100
ymp         180      125
tilatuki      186      145
Kans          24        65

YHT         685     645


Tukiero siis 40 euroa!

Kotieläilisiä en laskenu mukaan, koska ne on samat kaikilla 2006 pelloillani.
Ero olisi pienempi, jos olisin valinnut Ympin lisätoimet vaan C-alueelle, jolloin olisin voinut valita paremman, nyt ongelmana oli se että kaikki toimet ei sovi molemmille alueille. Keväällä haen luomusopparin ja C-alueen pelloille vielä erityistukisopparin pitkäaikaisesta nurmiviljelystä, jolloin saan C-alueen pelloistani ISOMMAN tuen kuin täällä etelässä, koska ympin 450 kattoon mahtuu vielä toi erityisymppituki!

Jooo, mutta eikö ole mielenkiintoinen tämä logiikka, etelässä maksetaan parempia pinta-alatukia, koska siellä on pitempi kasvukausi, eläimethän kasvaa samaan tahtiin oli sitten etelässä tai pohjoisessa, joten niiden tuet täytyy nousta kohti pohjoista ....

Ei, mutta tuet on kokonaispaketti, joka aikanaan tehtiin useasta eri esityksestä, yksittäisten tukien vertailu sinänsä vääristää tulosta, pitää verrata alkuperäistä esitystä kokonaisuudessaan ja niitä muutoksia mitä siihen on tehty, ennenkuin voi tehdä johtopäätöksiä.

Tila saa pinta-alatukia, eläintukia, investointitukia ja muita tukia, kokonaisuus ratkaisee.

Investointituen kanssa vertailu ei ole ihan "oikein", mutta huomioitava sekin on. Kaikilla tiloilla ei ole inv.tarvetta tai -halua.

Olet oikeassa, että tukien perustakin on huomioitava. Etelässä tilatuki, joka aiemmin oli CAP-tuki, on alunperin korvausta alentuneesta viljan hinnasta. Suuremman sadon alueella korvaus oli suurempi. Keskustella sitten voidaan, onko viitesato ollut oikein tai onko tilatuen erot nykyään edes tarpeellisia/perusteltuja. Pitäisikö kaikki peltotuet pyrkiä niputtamaan yhteen ilman toisen puutteiden korvaamista toisen lisäyksillä. Eipä taida onnistua. Olisi liian helppoa.