Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.10.16 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 25.10.16 - klo:22:42

On valtra nykyään mutta sama ongelma on ollu niin natikalla kuin massikallakin.millä olen enemmän kynänyt. Eikä kyllä kiinnosta keksiä yhtään lisää tekemistä jossain pimeessä ja kurassa koittaa ylläpitää jälkeä sellaisena että sitä viittii aamullakin kattoa.

Tuossa muuten on jonkinlainen pyörä mikä pitää työsyvyyttä vaikka tuossa se taitaa korjata jonkun sylinterihässäkän avulla ehkä.

https://www.youtube.com/watch?v=lRkBnX55BwE

Suosittelisin hajurakoa sihen feissiryhmään. En tiä tarttuuko toi molempiin suuntiin, luultavasti sekä että.

Mää nyt olettasin et avasit tän keskustelun pilke silmäkulmassa ja halolla päähän lyötynä, kun et sää oikeesti varmaan ole noin puupää.

Mun aloituksethan on aina haudan vakavia. Sitä toki tossa pohdin että eikö muka muita ollenkaan häiritse se että noi aurat ei tule oikeassa syvyydessä perässä maalajista riippumatta mutta ei sitten. Itte joudun näillä kyntömäärillä ainakin elämään nyky kaluston kanssa kun ei ole mitään järkeä rakennela auroihin mitään muutamien päivien takia. Mietin vaan niitä jotka kyntää paljon.

Millanen kyntökalusto sulla on, ja miten ne on asennettu ja säädetty? Olisi paljon helpompi pohtia sun ongelmaa jos tietäisi kaikki faktat.

Mulla ainakin aurat kulkee riittävän samalla syvyydellä maalajista riippumatta. Aurat kulkee tukipyörän varassa aina samalla syvyydellä, tunnustelija tekee pientä korjausliikettä vain auran etupäässä, kun työntövarsi on pitkässä reiässä. Päisteeseen tullessa kun traktori nousee pois vaosta, nousee etummainen siipi ekana ylös ja tekee päisteeseen tasaisen lopetuksen, eli eka ja vimppa siipi nousee liki samalla kohtaa ylös. Jos pellossa on kumpuja tai notkoja, aatra myötäilee maata samassa syvyydessa juurikin sen pitkän reijjän ja tukipyörän ansiosta. Ei toi kyntäminen ton kummempaa rakettitiedettä oo 

Mulla oli kovissa kohdissa ongelmana että sarka-auroja ei saanut riittävään syvyyteen millään kun ei ole 2-toimista nostolaitetta.
Eikä ne kovin tylsätkään olleet. Maa sellaista jossa on 10 cm multakerros päällä ja sitten sellaista tosikovaa vihertävää jankkoa loppu. Lähtihän siitä aina välillä sopivasti pieniä lisuja höysteeksi, mikä oli ehkä hyväkin juttu. Ei liikaa raakaa kerralla.

Ongelma melkein poistui ½-hinattavilla paluu-sellaisilla kun painoa on kertaa 3, pikkuisen nekin vielä kuivalla kelillä väistelee. Ja rajuimmat lohkot on siirretty suorakylvöön tai ainakin kevennettyyn, tuntuu toimivan.

Kyntökelikin hiukan vaikuttaa, jos oikein kuivalla tuollasta lintattua savikkoa yrittää kyntää (siis yrittämiseksi se jää) väkisinkin se on kovaa ja vaikeus saada työsyvyys pysymään siedettävänä.Paras on ottaa se fergumiehen systeemi käyttöön,että korjaa syvyydensäätöä aina pehmeämpään kohtaa tullessa.Näin minä olen tehnyt tuollasilla lohkoilla joita myös on, valitettavasti.

On valtra nykyään mutta sama ongelma on ollu niin natikalla kuin massikallakin.millä olen enemmän kynänyt. Eikä kyllä kiinnosta keksiä yhtään lisää tekemistä jossain pimeessä ja kurassa koittaa ylläpitää jälkeä sellaisena että sitä viittii aamullakin kattoa.

Tuossa muuten on jonkinlainen pyörä mikä pitää työsyvyyttä vaikka tuossa se taitaa korjata jonkun sylinterihässäkän avulla ehkä.

https://www.youtube.com/watch?v=lRkBnX55BwE

Näyttää olevan ihan tavallinen nostolaiteauroissa käytetty tukipyörä, joka muuttaa puoltaan käännettäessä. Mahtaisikohan se sopia kääntymään etupäässä ilman maakosketusta nostolaiteauroissa, kun takanakin oleva iso tukipyörä tuottaa vaikeuksia?
Itse olen muuten poistanut lukkoventtilit hydraulisesta työntövarresta. Kyntäessä venttili on kelluvassa asennossa, mutta päisteessä sylinteri lyhyenä. Toimii hyvin, kun maan pinta riittää kantamaan tukipyörän paineen. Märässä paikassa tukipyörä painuu helposti 5 senttiä ja samalla traktorikin. Lisäksi ainakin hietasavella vetovastus on yllättävän suuri märkänä. Kuivalla kelillä samat paikat ovat siten niin kovia, että aura nousee pintaan. Salaojituksen korjaaminen lieneekin ainoa keino, jolla tasaisen kynnön voi taata.

Pitää siirtyä hinattaviin auroihin.

Mulla oli kovissa kohdissa ongelmana että sarka-auroja ei saanut riittävään syvyyteen millään kun ei ole 2-toimista nostolaitetta.
Eikä ne kovin tylsätkään olleet. Maa sellaista jossa on 10 cm multakerros päällä ja sitten sellaista tosikovaa vihertävää jankkoa loppu. Lähtihän siitä aina välillä sopivasti pieniä lisuja höysteeksi, mikä oli ehkä hyväkin juttu. Ei liikaa raakaa kerralla.

Ongelma melkein poistui ½-hinattavilla paluu-sellaisilla kun painoa on kertaa 3, pikkuisen nekin vielä kuivalla kelillä väistelee. Ja rajuimmat lohkot on siirretty suorakylvöön tai ainakin kevennettyyn, tuntuu toimivan.

Just noin. Ja kun saa sen yhden kerran kynnettyä tasan 22 senttiin joka kohdasta, niin seuraavalla kerralla tunnustelu osaa jo pitää sen siinä.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 25.10.16 - klo:23:59

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.10.16 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 25.10.16 - klo:22:42

On valtra nykyään mutta sama ongelma on ollu niin natikalla kuin massikallakin.millä olen enemmän kynänyt. Eikä kyllä kiinnosta keksiä yhtään lisää tekemistä jossain pimeessä ja kurassa koittaa ylläpitää jälkeä sellaisena että sitä viittii aamullakin kattoa.

Tuossa muuten on jonkinlainen pyörä mikä pitää työsyvyyttä vaikka tuossa se taitaa korjata jonkun sylinterihässäkän avulla ehkä.

https://www.youtube.com/watch?v=lRkBnX55BwE

Suosittelisin hajurakoa sihen feissiryhmään. En tiä tarttuuko toi molempiin suuntiin, luultavasti sekä että.

Mää nyt olettasin et avasit tän keskustelun pilke silmäkulmassa ja halolla päähän lyötynä, kun et sää oikeesti varmaan ole noin puupää.

Mun aloituksethan on aina haudan vakavia. Sitä toki tossa pohdin että eikö muka muita ollenkaan häiritse se että noi aurat ei tule oikeassa syvyydessä perässä maalajista riippumatta mutta ei sitten. Itte joudun näillä kyntömäärillä ainakin elämään nyky kaluston kanssa kun ei ole mitään järkeä rakennela auroihin mitään muutamien päivien takia. Mietin vaan niitä jotka kyntää paljon.

Millanen kyntökalusto sulla on, ja miten ne on asennettu ja säädetty? Olisi paljon helpompi pohtia sun ongelmaa jos tietäisi kaikki faktat.

Mulla ainakin aurat kulkee riittävän samalla syvyydellä maalajista riippumatta. Aurat kulkee tukipyörän varassa aina samalla syvyydellä, tunnustelija tekee pientä korjausliikettä vain auran etupäässä, kun työntövarsi on pitkässä reiässä. Päisteeseen tullessa kun traktori nousee pois vaosta, nousee etummainen siipi ekana ylös ja tekee päisteeseen tasaisen lopetuksen, eli eka ja vimppa siipi nousee liki samalla kohtaa ylös. Jos pellossa on kumpuja tai notkoja, aatra myötäilee maata samassa syvyydessa juurikin sen pitkän reijjän ja tukipyörän ansiosta. Ei toi kyntäminen ton kummempaa rakettitiedettä oo 

Tällähetkellä kyseessä lainakvernet ja työntövarsi on pitkässä reijässä. Joskus vaan pohtinut että Kannattaisiko investoida auroihin ja kyntää vähän enemmänkin. Noissa on hieman säätöongelmaa sikäli että ei tahdo saada työntövartta riittävän pitkäksi ja sitten ei tahdo nostaa tarpeeksi ylös jotta mahtuu kääntymään. En kuitenkaan jaksa ruveta vetokarttua siirtämään.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 25.10.16 - klo:22:42

On valtra nykyään mutta sama ongelma on ollu niin natikalla kuin massikallakin.millä olen enemmän kynänyt. Eikä kyllä kiinnosta keksiä yhtään lisää tekemistä jossain pimeessä ja kurassa koittaa ylläpitää jälkeä sellaisena että sitä viittii aamullakin kattoa.

Tuossa muuten on jonkinlainen pyörä mikä pitää työsyvyyttä vaikka tuossa se taitaa korjata jonkun sylinterihässäkän avulla ehkä.

https://www.youtube.com/watch?v=lRkBnX55BwE

Näyttää olevan ihan tavallinen nostolaiteauroissa käytetty tukipyörä, joka muuttaa puoltaan käännettäessä. Mahtaisikohan se sopia kääntymään etupäässä ilman maakosketusta nostolaiteauroissa, kun takanakin oleva iso tukipyörä tuottaa vaikeuksia?
Itse olen muuten poistanut lukkoventtilit hydraulisesta työntövarresta. Kyntäessä venttili on kelluvassa asennossa, mutta päisteessä sylinteri lyhyenä. Toimii hyvin, kun maan pinta riittää kantamaan tukipyörän paineen. Märässä paikassa tukipyörä painuu helposti 5 senttiä ja samalla traktorikin. Lisäksi ainakin hietasavella vetovastus on yllättävän suuri märkänä. Kuivalla kelillä samat paikat ovat siten niin kovia, että aura nousee pintaan. Salaojituksen korjaaminen lieneekin ainoa keino, jolla tasaisen kynnön voi taata.

itseasiassa jos pyörä olisi vetolaitteen alla niin sen ei tarvitsisi kääntyä. Toki joku järjestelmä ehkä pehmeällä tarvittaisi että se pyörä nousisi ilmaan sitten kun raktori sukeltaa ja pitää pakilla päästä pois.
Itseasiassa vetovastuu tunnusteli ei oikein taida olla tätäpäivää kun veturissa riittää voimaa. Ainakaan se ei pidä auraa halutussa syvyydessä maalajien vaihtuessa.

Pitää siirtyä hinattaviin auroihin.

Noissa taitaa olla muovisiivetkin vakiona...

Tällähetkellä kyseessä lainakvernet ja työntövarsi on pitkässä reijässä. Joskus vaan pohtinut että Kannattaisiko investoida auroihin ja kyntää vähän enemmänkin. Noissa on hieman säätöongelmaa sikäli että ei tahdo saada työntövartta riittävän pitkäksi ja sitten ei tahdo nostaa tarpeeksi ylös jotta mahtuu kääntymään. En kuitenkaan jaksa ruveta vetokarttua siirtämään.

Hohhoijaa.

Ootko nyt ihan varma että karjatilan kannattaisi kyntää paljon? Ihan olet kuitenkin pohtinut asiaa!

Sulla menee se vältti todennäköisesti keula liian ylhäällä. Kyl valmeteissa pitäs nostokorkeuden riittää.

Onlandit isoilla tukirenkailla pitäis varmaan parhaiten työsyvyyden tasaisena.

Mää en yhtään enää ihmettele jos maitokriisiä pukkaa päällensä......

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 26.10.16 - klo:07:00

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 25.10.16 - klo:23:59

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.10.16 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 25.10.16 - klo:22:42

On valtra nykyään mutta sama ongelma on ollu niin natikalla kuin massikallakin.millä olen enemmän kynänyt. Eikä kyllä kiinnosta keksiä yhtään lisää tekemistä jossain pimeessä ja kurassa koittaa ylläpitää jälkeä sellaisena että sitä viittii aamullakin kattoa.

Tuossa muuten on jonkinlainen pyörä mikä pitää työsyvyyttä vaikka tuossa se taitaa korjata jonkun sylinterihässäkän avulla ehkä.

https://www.youtube.com/watch?v=lRkBnX55BwE

Suosittelisin hajurakoa sihen feissiryhmään. En tiä tarttuuko toi molempiin suuntiin, luultavasti sekä että.

Mää nyt olettasin et avasit tän keskustelun pilke silmäkulmassa ja halolla päähän lyötynä, kun et sää oikeesti varmaan ole noin puupää.

Mun aloituksethan on aina haudan vakavia. Sitä toki tossa pohdin että eikö muka muita ollenkaan häiritse se että noi aurat ei tule oikeassa syvyydessä perässä maalajista riippumatta mutta ei sitten. Itte joudun näillä kyntömäärillä ainakin elämään nyky kaluston kanssa kun ei ole mitään järkeä rakennela auroihin mitään muutamien päivien takia. Mietin vaan niitä jotka kyntää paljon.

Millanen kyntökalusto sulla on, ja miten ne on asennettu ja säädetty? Olisi paljon helpompi pohtia sun ongelmaa jos tietäisi kaikki faktat.

Mulla ainakin aurat kulkee riittävän samalla syvyydellä maalajista riippumatta. Aurat kulkee tukipyörän varassa aina samalla syvyydellä, tunnustelija tekee pientä korjausliikettä vain auran etupäässä, kun työntövarsi on pitkässä reiässä. Päisteeseen tullessa kun traktori nousee pois vaosta, nousee etummainen siipi ekana ylös ja tekee päisteeseen tasaisen lopetuksen, eli eka ja vimppa siipi nousee liki samalla kohtaa ylös. Jos pellossa on kumpuja tai notkoja, aatra myötäilee maata samassa syvyydessa juurikin sen pitkän reijjän ja tukipyörän ansiosta. Ei toi kyntäminen ton kummempaa rakettitiedettä oo 

Tällähetkellä kyseessä lainakvernet ja työntövarsi on pitkässä reijässä. Joskus vaan pohtinut että Kannattaisiko investoida auroihin ja kyntää vähän enemmänkin. Noissa on hieman säätöongelmaa sikäli että ei tahdo saada työntövartta riittävän pitkäksi ja sitten ei tahdo nostaa tarpeeksi ylös jotta mahtuu kääntymään. En kuitenkaan jaksa ruveta vetokarttua siirtämään.

On sentään hytissä penkki päin persettä ja peilit näyttää taaksepäin?

Kyllä paluuaurat pysyy maassa, mutta sarka-auroissa painoa pitäis olla enemmän tiukoissa kohdissa. Kyllä ne savellakin pysyy normaalisti maassa, mutta jos on pahasti poljettuja kohtia niin joutuu nostolaitetta laskea hieman. Ei siinä mitkään tukipyörät auta jos painoa ei ole tarpeeksi aurassa. Tai sitten kärkipalat on kehnossa kunnossa.

Tällähetkellä kyseessä lainakvernet ja työntövarsi on pitkässä reijässä.

No siinähän se syy vihdoin tuli ;- )

Meillä aiemmin olleet 4-teräiset Kvernet jostain 70-luvun puolelta eivät aina halunneet
upota maahan näissä hiesutöyryissä. Nykyiset Agroluxin kääntöaurat toimivat hyvin, vaikka
tuskin näissä on painoa terää kohti paljon enempää. Varmaan nurmikasvien lajivalikoiman runsaus on osasyynä
parempaan kyntötulokseen myös.