Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus  (Luettu 25163 kertaa)

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Googlen kuvauhaulla näkyi monenmoista feedlotia ja sen mukaisesti monelaista eläintä. Osa oli kintereitään myöten liejussa ja osalla hirmuinen paskapanssari. Kuivissa oloissa sitten pöly pilaa keuhkot ja antibiooteilla pidetään eläimet hengissä teurastamolle saakka. Kun ei ole omakohtaista kokemusta moisista oloista, niin vaikea sanoa, kumpi on pienempi paha, feedlot vai ritilä.

Kananpaskalla (typen lähde? mikrobivalkuaisen tuotantoon) brassit ruokki (en tiedä tekevätkö vieläkin) teuraseläimet. Suomessakin kai Matti Näsi on joskus tutkinut samaista asiaa, mutta jostain syystä ei yleistynyt meillä. En jaksa nyt sen enempää kaivella asiaa. Ehkä joskus toisena päivänä.

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Suomessa toi kananpaska ei ole ollut rehukäytössä. Maailmalla edelleen

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Suomessa toi kananpaska ei ole ollut rehukäytössä. Maailmalla edelleen

Kananpaska on tosiaan se halvin typpilähde naudalle.

Naudan vahvuus on se, että se kykenee ravitsemaan itsensä hyvin monenlaisella ravinnolla. Vihreä linja ei ole välttämättömyys.. olisihan se tietysti hyvä niin.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kuva ei kyllä sovi juttuun....

Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....

Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.


NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.

Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.

Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..

Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..

Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.

Oikein päätelty. Kun kaivetaan ruokintataulukot esiin ja niistä voi laskea millaisella dietillä kannattaa kasvattaa on juurikin pitkä kasvatus rehuilla syy huonoon rehuhyötysuhteeseen.
Rehujen laatu on syytä olla sama kuin huippulehmillä. Se asettaa sonnipuolen rehuntuotannon mielenkiintoiseen valoon, epäonnistuminen kostautuu heti, koska ei ole umpilehmiä tai hiehoja joille voisi kevyemmät rehut syöttää.

Viljan ureasäilöntä voi ollla ratkaisu pötsin happamuuteen, silloin voisi väkirehu% nostaa ihan uusiin lukemiin.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Maxammon.... Eli urea ja se Hankkijan entsyymituote.--

Tärkkelyksen suojaaminen. Tähän on kemikaali olemassa, jopa mukavampi aine kuin vaikkapa AIV-happo...

Totuttaminen.... Vasikalla väkirehuprosentti on siis 100. Maidon kuiva-aine on väkirehua. Juottoajan väkirehuprosentti on 80-90 -> sitten alkaa himmailu ja se säilörehun ahtaminen elukkaan. Emolehmien vasikoilla vr% säilyy parempana pidempään ja se tosiaan näkyy..
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Maxammon.... Eli urea ja se Hankkijan entsyymituote.--

Tärkkelyksen suojaaminen. Tähän on kemikaali olemassa, jopa mukavampi aine kuin vaikkapa AIV-happo...

Totuttaminen.... Vasikalla väkirehuprosentti on siis 100. Maidon kuiva-aine on väkirehua. Juottoajan väkirehuprosentti on 80-90 -> sitten alkaa himmailu ja se säilörehun ahtaminen elukkaan. Emolehmien vasikoilla vr% säilyy parempana pidempään ja se tosiaan näkyy..

Maxammon, kyllä. Viljaa voi säilöä ihan urealiuoksella, määrä on muistaakseni 30-40´L/tn, joten 200L astia on säilönnässä vaatimattoman kokoinen, ei ole niin kranttu viljan kosteusprosentille kuin Maxammon. Pelkkä lannoiteura on myöskin paljon edullisempaa.
Muinoin tehtiin paljonkin ureasäilöntää oljilla, onnistu hyvin.

Guarter

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1882
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Oletteko koskaan kuulleet lihan sisäisestä laadusta tai maidon?  ;D

Heinälihaa, kiitos!

t. Pihvivegaani

Guarter

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1882
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Suomessa toi kananpaska ei ole ollut rehukäytössä. Maailmalla edelleen

Vielä tämä!

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2858
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Oletteko koskaan kuulleet lihan sisäisestä laadusta tai maidon?  ;D

Heinälihaa, kiitos!

t. Pihvivegaani

Maailman arvokkainta kobe-lihaa tuotetaan pelkästään heinällä ja väkirehulla, ei koskaan tuoreella nurmella:

http://www.kobe-niku.jp/en/contents/faq/index.html

What kind of feed do Kobe Beef cows eat?
As well as dried pasture forage and grasses such as rice straw, they are fed a diet of nutrition-rich feed supplements made by blending together soybean, corn, barley, wheat bran, and various other ingredients. They are given no pasture grass at all to eat. Water, too, is very important besides feed. This is the reason why there are many cattle-rearing farms in areas with good, clean water.

Toiset eivät anna ollenkaan heinää, vain riisin olkea ja väkirehua:

https://scandinaviantraveler.com/en/food-drink/the-secrets-behind-kobe-beef

Every farmer has a secret recipe
A few kilometers up the road is the farm of another prize-winning farmer, Katsunori Ohta. He and his brother Tetsuya won the Kobe Beef Association’s Distinction Award in 2011 and 2012. They raise cattle, and also serve it in three restaurants and a retail store.

The Ohta farm is a big operation. The brothers have 700 regular Wagyu cattle in addition to the 500 that will become Kobe beef.

“We started around 25 years ago with 100 cows,” he says. “The key to raising top-quality Kobe beef is balance and proportion. Pedigree is important, but it is the feeding that produces champion cattle. Every farmer has his own ‘secret’ recipe, but we feed our cattle a blend of rice straw, soybean, maize, barley, and other cereals.”



Eli nurmea ei tarvita laadultaan parhaan naudanlihan tuotannossa, eikä sitä tarvita mahdollisimman kustannustehokkaassa länsimaisessa naudanlihantuotannossa.  Tukioptimoidussa lihan tuotannossa sille ehkä on paikkansa jatkossakin. :)

Viimeksi muokattu: 13.10.16 - klo:10:08 kirjoittanut antti-x

milkboi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4541
  • Kiima ja kateus.Ne maailmaa pyörittää.
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
No ei sitten kun ajosilppurilla kokoviljaa säilöön.
On se hienoo...lehmät lypsää yötä päivää,pyhät arjet,,,ja kustannukset laukkaaa!Pessimisti ei pety.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
No ei sitten kun ajosilppurilla kokoviljaa säilöön.

Energia ei riitä. Paitsi jo ajaa tuolla vain latvat, tähkät ja 10 senttiä kortta.

Tai jos pui Sammolla. Sampo jättää viljaan aina 7-10% roskia, eli laarissa on valmista apetta  ;D ;D ;D

Paras maito (=parhaan makuinen) tulee jos ruokinnassa ei ole yhtää säilörehua (=voihappoa). Pelkkää heinää ja väkirehua siis. Myöskään se rasva ei klimppiydy.. Sama pätee varmaan myös lihaan? Hyvinsäilynyt säilörehu on tietysti tosi lähellä kuivaheinää, mutta se huono säilis on järkyttävä biojäte.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19965
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Ei meillä säilötty olkea urealla, toisaalta kuulemma se olisi parantanut ruokinnallista arvoa. Kun ei käytetty korrenvahvistajia (silloin uskottiin, että ne korrenlyhentäjät heikentävät karjan terveyttä) , niin pahnaa tuli ryhtikaurasta luvattoman paljon. Heinämaahan kylvetystä kauranoljesta tietenkin löytyi heinän ja juolankin korsia jos jonkin verran.

Vehnänolkeakin paalattiin. Kaura maistui parhaiten. Kun sonnille laittoi pari ämpärillistä ohra- ja kaurajauhoja, ja pahnalla loput, nin sontakin oli semmoista kuivaa kikkaretta, ei ollut kuraisia sonnien turkit, kun virtsa painui kourulle ja tortut sai kieriteltyä erilleen.

-SS-

Muujussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1685
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Vuosien mittaan on sekä suomessa että ulkomailla kokeiltu ruokinnassa yhtä jos toistakin. Myös yksimahaisilla mutta varsinkin märehtijöillä. Molemmat saadaan pysymään hengissä varsin monella eri tavalla ja jopa tuottamaan jopa hyvin monella eri tavalla. Nyt jos taloudellisuutta haetaan niin kuin monissa extreme-luokan kokeissa on ollut tavoite niin on sitten kokeiltava kaikkea. On kokeiltu lipeöityä olkea ja ureoitua olkea. On suojattua valkuaista. On sitä ja tätä. Osa ideoista on jäänyt osa kuollut.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Vuosien mittaan on sekä suomessa että ulkomailla kokeiltu ruokinnassa yhtä jos toistakin. Myös yksimahaisilla mutta varsinkin märehtijöillä. Molemmat saadaan pysymään hengissä varsin monella eri tavalla ja jopa tuottamaan jopa hyvin monella eri tavalla. Nyt jos taloudellisuutta haetaan niin kuin monissa extreme-luokan kokeissa on ollut tavoite niin on sitten kokeiltava kaikkea. On kokeiltu lipeöityä olkea ja ureoitua olkea. On suojattua valkuaista. On sitä ja tätä. Osa ideoista on jäänyt osa kuollut.

Parhaiten tuettu jää 😅😅
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Muujussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1685
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Vuosien mittaan on sekä suomessa että ulkomailla kokeiltu ruokinnassa yhtä jos toistakin. Myös yksimahaisilla mutta varsinkin märehtijöillä. Molemmat saadaan pysymään hengissä varsin monella eri tavalla ja jopa tuottamaan jopa hyvin monella eri tavalla. Nyt jos taloudellisuutta haetaan niin kuin monissa extreme-luokan kokeissa on ollut tavoite niin on sitten kokeiltava kaikkea. On kokeiltu lipeöityä olkea ja ureoitua olkea. On suojattua valkuaista. On sitä ja tätä. Osa ideoista on jäänyt osa kuollut.

Parhaiten tuettu jää 😅😅

Niin... Kun katseli tuon

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=72521.0

ketjun sekä muiden siellä olleiden videoiden maissinkorjuun koneketjuja jotka kaikki taisivat olla c-alueelta.

Niin taidatpa pahus vieköön olla oikeassa...

Niin ja c-aluehan on niin kurjaa ja olosuhteet niin vaativat että nostaahan noita tukia vielä pitäisi... Maissikaan kasva kunnolla...

Viimeksi muokattu: 13.10.16 - klo:17:52 kirjoittanut Muujussi