Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus  (Luettu 25167 kertaa)

milkboi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4541
  • Kiima ja kateus.Ne maailmaa pyörittää.
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kuva ei kyllä sovi juttuun....

Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....

Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
Unohtamatta antibiootteja ja kasvuhormoneja. Senkohan takia Ameriikas on niin paljon läskejä.
On se hienoo...lehmät lypsää yötä päivää,pyhät arjet,,,ja kustannukset laukkaaa!Pessimisti ei pety.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kuva ei kyllä sovi juttuun....

Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....

Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
Unohtamatta antibiootteja ja kasvuhormoneja. Senkohan takia Ameriikas on niin paljon läskejä.
Ehec on melkoinen ongelma amerikassa tuo julmetun maissin tunkemisen seurauksena. Pötsi on koko ajan hapan, vaikka soodalla koitetaan tasapainottaa. Ehec viihtyy happamassa pötsissä ja teurastuksen yhteydessä sotkeutuu lihaan. Ei ihme, että rapakon takana käytetään mitä ihmeellisimpiä konsteja ruhon "desinfioimiseksi" klooraamalla tai säteilyttämällä. Mutta pääasiahan ruuassa on, että on halpaa ja paljon.

Joskus yksi isäntä tuumaili, että onpa lehmä tyhmä, kun paskoo omat rehunsa ja juomavetensä. Sanoin, että eipä ole ihminen sen viisaampi. Tekee just samalla tavalla.

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kuva ei kyllä sovi juttuun....

Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....

Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.


NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.

Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kuva ei kyllä sovi juttuun....

Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....

Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.


NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.

Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.

Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..

Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..

Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.

On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2858
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kuva ei kyllä sovi juttuun....

Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....

Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.


NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.

Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.

Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..

Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..

Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.

Sonneille pitäisi pistää 200 kiloon teuraspalkkio ja lopettaa muut palkkiot (paitsi ehkä hyvinvointituet), markkinat saisi sitten määrätä minkä painoiseksi niitä lopulta kasvatetaan.

milkboi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4541
  • Kiima ja kateus.Ne maailmaa pyörittää.
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kuva ei kyllä sovi juttuun....

Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....

Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.


NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.

Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.

Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..

Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..

Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Apekonsulentti yrittää väkisin tehdä naudasta yksimahaista.
On se hienoo...lehmät lypsää yötä päivää,pyhät arjet,,,ja kustannukset laukkaaa!Pessimisti ei pety.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2858
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus

Apekonsulentti yrittää väkisin tehdä naudasta yksimahaista.

Jos on halpaa peltoa jolla naudat voivat laiduntaa ympäri vuoden, niin toki ruoho on ihan hyvä väline lihantuotantoon. :)  Sitten jos elukat kuitenkin ovat suurimman osan vuodesta sisällä ja sekä lanta että ruoka pitää rahdata edestakaisin, niin maksimaalisesta ruhon käytöstä se suurin logiikka katoaa...

Ja tietysti sonnien/lihahiehojen kasvatuksessa ja emolehmillä on vähän eri tavoitteet ja tarpeet ruokinnan energiasisällössä.

Viimeksi muokattu: 12.10.16 - klo:14:56 kirjoittanut antti-x

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kuva ei kyllä sovi juttuun....

Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....

Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.


NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.

Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.

Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..

Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..

Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Apekonsulentti yrittää väkisin tehdä naudasta yksimahaista.

Katos... näin se maailmalla menee. Niissä maissa jotka dumppaavat lihaansa tänne ja joissa tehokkuus perustuu halpaan väkirehuun.

Eikä se mikään ape oikeastaan ole jos vr% on 93  ;D ;D ;D Mun mielestäni siinä ei paljoa laskelmia tarvita. Siinä tarvitaan kun yritetään minimoida vahinkoa kun se hyvälaatuinen säilörehu on D-arvoltaan 640 ja sonnit syövät sitä 50% yli normien  ;D ;D
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

milkboi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4541
  • Kiima ja kateus.Ne maailmaa pyörittää.
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kuva ei kyllä sovi juttuun....

Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....

Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.


NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.

Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.

Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..

Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..

Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Apekonsulentti yrittää väkisin tehdä naudasta yksimahaista.

Katos... näin se maailmalla menee. Niissä maissa jotka dumppaavat lihaansa tänne ja joissa tehokkuus perustuu halpaan väkirehuun.

Eikä se mikään ape oikeastaan ole jos vr% on 93  ;D ;D ;D Mun mielestäni siinä ei paljoa laskelmia tarvita. Siinä tarvitaan kun yritetään minimoida vahinkoa kun se hyvälaatuinen säilörehu on D-arvoltaan 640 ja sonnit syövät sitä 50% yli normien  ;D ;D
https://www.google.fi/search?q=feedlot&rlz=1C5CHFA_enFI704FI704&tbm=isch&imgil=t5nJ6lyuAwAg3M%253A%253BSD2vU-qQ1P_YAM%253Bhttp%25253A%25252F%25252Fwww.keyword-suggestions.com%25252FZmVlZCAgbG90%25252F&source=iu&pf=m&fir=t5nJ6lyuAwAg3M%253A%252CSD2vU-qQ1P_YAM%252C_&usg=__Au__HfGnoRUQwoTX6oJiAsPZX-8%3D&biw=1280&bih=634&ved=0ahUKEwipgMGQm9XPAhWBnBoKHeJOAaMQyjcIOw&ei=ISX-V-nrFYG5auKdhZgK#imgrc=t5nJ6lyuAwAg3M%3A
On se hienoo...lehmät lypsää yötä päivää,pyhät arjet,,,ja kustannukset laukkaaa!Pessimisti ei pety.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2858
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kuva ei kyllä sovi juttuun....

Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....

Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.


NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.

Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.

Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..

Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..

Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Apekonsulentti yrittää väkisin tehdä naudasta yksimahaista.

Katos... näin se maailmalla menee. Niissä maissa jotka dumppaavat lihaansa tänne ja joissa tehokkuus perustuu halpaan väkirehuun.

Eikä se mikään ape oikeastaan ole jos vr% on 93  ;D ;D ;D Mun mielestäni siinä ei paljoa laskelmia tarvita. Siinä tarvitaan kun yritetään minimoida vahinkoa kun se hyvälaatuinen säilörehu on D-arvoltaan 640 ja sonnit syövät sitä 50% yli normien  ;D ;D
https://www.google.fi/search?q=feedlot&rlz=1C5CHFA_enFI704FI704&tbm=isch&imgil=t5nJ6lyuAwAg3M%253A%253BSD2vU-qQ1P_YAM%253Bhttp%25253A%25252F%25252Fwww.keyword-suggestions.com%25252FZmVlZCAgbG90%25252F&source=iu&pf=m&fir=t5nJ6lyuAwAg3M%253A%252CSD2vU-qQ1P_YAM%252C_&usg=__Au__HfGnoRUQwoTX6oJiAsPZX-8%3D&biw=1280&bih=634&ved=0ahUKEwipgMGQm9XPAhWBnBoKHeJOAaMQyjcIOw&ei=ISX-V-nrFYG5auKdhZgK#imgrc=t5nJ6lyuAwAg3M%3A

Jos eläintiloista haettaisiin kuvia suomen kannattavimmilta sonnikasvattamoilta (oli sitten rotu mikä tahansa), niin aika samalta tai ahtaammalta näyttäsi, paitsi että harvemmin näkevät taivaan ja keskimäärin enemmän ritilää jalkojen alla. Maissia Suomen sonnit eivät saa kun se ei täällä tarpeeksi hyvin kasva. Jos sitä halvalla saisi kasvatettua, takuulla sitä sonneille syötettäisiin.

Jos haet kuvia lihavasikoiden tuotannosta USA:ssa, niin eihän se feedloteissa tapahdu vaan yleensä on laidunvaltaisempaa (ainakin koko vuodelle jaettuna) kuin suomen emolehmätuotanto.

Suomen eettisempi naudanlihantuotanto: puolen vuoden ikäiset sonnit pistetään suht ahtaaseen ryhmäkarsinaan jossa viettävät lopun ikänsä. Keskimäärin kyseessä on ritiläpohjainen karsina ja navetassa on aina aika hämärää. Ja sama on kohtalo riippumatta siitä, onko kyseessä lypsy- vai liharotuinen sonnipoika.

Viimeksi muokattu: 12.10.16 - klo:15:41 kirjoittanut antti-x

Muujussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1685
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.


NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.

Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.

Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..

Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..

Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.

Tosiasia kyllä on että moni tila saisi halvemmat rehuyksiköt ostoviljalla kuin sillä "halvalla" säilörehulla. Jos kaikki kustannukset lasketaan. Harva osaa ja / tai uskaltaa laskea.

Ja tuo että nauta on märehtijä niin se ei ole este. On tehty ruokintakokeita joissa nautoja on kasvatettu selluloosallakin eli paperisilpulla. Ihan ilman säilörehua. Paperisilppua ja ureaa. Nyt jos puhutaan lihantuotannosta eli ei niin pitkäaikaisista eläimistä niin ei tarvii kovin kauaksi mennä niin on paljon menestyksellisesti käytetty ns keltaista linjaa eli olkea ja viljaa. Siihen ei-proteiini typpi valkuaislähteeksi niin saatetaan viljan hinnasta riippuen tehdä taloudellisesti parasta tulosta. Väkirehuprosentti on silloin se 90+. Tuet sitten saattavat vääristää mutta jos ilman tukia tuotetaan niin tuolla ruokinnalla.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19966
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
ei tarvii kovin kauaksi mennä niin on paljon menestyksellisesti käytetty ns keltaista linjaa eli olkea ja viljaa. Siihen ei-proteiini typpi valkuaislähteeksi niin saatetaan viljan hinnasta riippuen tehdä taloudellisesti parasta tulosta. Väkirehuprosentti on silloin se 90+. Tuet sitten saattavat vääristää mutta jos ilman tukia tuotetaan niin tuolla ruokinnalla.

Joo noin vajaat 30 v sitten meillä lihasonnit elivät lähinnä kauranpahnalla ja jauholla, vitamiini ja kivennäinen kousalla sekaan. Mytty heinää silloin tällöin. Hyvin kasvoivat ja eeplussaa tai superia oli lihalaatu parivuotisissa sonneissa.

-SS-

Koeman

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 196
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..

Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.


NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.

Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.

Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..

Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..

Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.

Tosiasia kyllä on että moni tila saisi halvemmat rehuyksiköt ostoviljalla kuin sillä "halvalla" säilörehulla. Jos kaikki kustannukset lasketaan. Harva osaa ja / tai uskaltaa laskea.

Ja tuo että nauta on märehtijä niin se ei ole este. On tehty ruokintakokeita joissa nautoja on kasvatettu selluloosallakin eli paperisilpulla. Ihan ilman säilörehua. Paperisilppua ja ureaa. Nyt jos puhutaan lihantuotannosta eli ei niin pitkäaikaisista eläimistä niin ei tarvii kovin kauaksi mennä niin on paljon menestyksellisesti käytetty ns keltaista linjaa eli olkea ja viljaa. Siihen ei-proteiini typpi valkuaislähteeksi niin saatetaan viljan hinnasta riippuen tehdä taloudellisesti parasta tulosta. Väkirehuprosentti on silloin se 90+. Tuet sitten saattavat vääristää mutta jos ilman tukia tuotetaan niin tuolla ruokinnalla.

Jos rehuviljaa saa 100 €/tn pihaan tuotuna, ei Suomessa kukaan tuota nurmisäilörehulla MJ siihen hintaan. Kun vaan muistaa laskea kaikki säilörehun kustannukset mukaan, eikä ala vähentämään niistä peltotukia.  Säilörehu taitaa useimmiten olla se kaikista kallein rehu, mitä naudalle voi syöttää.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Kaikki kun lasketaan, niin säilis maksaa tuplat. Ainakin näillä alueilla joissa pellolla on arvoa.

Mut... naudanliha-ala on aina kriisissä. Eikö se osoita, että jotain tehdään väärin? Syyllistä haetaan lihanostajista, mutta eivätpä he taida hintojaan korottaa pyytämällä. Siksi pitää ajatella oman toiminnan kehittämistä.

Mut jutut ovat pikkuisen provosoivia. Mutta heräättepä ajattelemaan 😅😅😅 Ajatusten herättyä kannattaa perehtyä sonnien ruokinnan matemaattisiin perusteisiin ja iän vaikutukseen päiväkasvuissa. Näistä tiedoista voi sitten laskea sen, että lihasonni kadottaa 40% syömästään energiasta jonnekkin, kasvuun se ei mene eikä elatukseen tarvita.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus



Sonneille pitäisi pistää 200 kiloon teuraspalkkio ja lopettaa muut palkkiot (paitsi ehkä hyvinvointituet), markkinat saisi sitten määrätä minkä painoiseksi niitä lopulta kasvatetaan.
[/quote]

Tuossa onkin oikeasti idea, teurastamon ja leikkuun kannalta optimi teuraspaino on 300. Naudalla  yli 400 kilon teuraspainot on monelta kannalta aivan järjetön idea. Rehu hyötysuhde romahtaa, leikkuu ja teurastus hidastuu, fileet ja paistit ovat kaupan ja ravintolan kannalta liian suuria.

Mä olen ollut tässä naudaliha bisneksesä 40 vuotta mukana, ollaan aloitettu sillä keltaisella linjalla ja kokeiltu monenmoista matkan varrella. Kehiteltiinhän aikanaan sellainen rehunsäilöntä menetelmä kuin Somex, siinä kerättiin lehtipuu vesakkoa tai nuoria havupuiden vuosikasvaimia ja ne säilöttiin urealla. Silläkin kasvoi sonnit, tosin ei kovin hyvin. Mutta nyt mennään näillä hinnoilla ja systeemeillä.


Millainen avaus Lidlillä on tuorreliha markkinaan? Virikemunien myynti loppui, oma veikkaus on että eläimille vaaditaan kiinteäpohjaiset kuivitetut karsinat joissa kasvaneiden lihaa siellä myydään.