Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: antti-x - 10.10.16 - klo:23:00
-
Pakko sanoa että kyllä silmä lepää kun katsoo pihvikarjaa monimuotoisen luonnon keskellä esim. tämän uutisen kuvassa. :)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-asiantuntija-wwf-n-pihvilihakommentista-hyv%C3%A4-ett%C3%A4-ollaan-sen-verran-emolehm%C3%A4tuotannon-puolesta-1.164542
(onneksi on ollut kuiva syksy, muuten kuvan eläimet olisivat varmaan kaulaansa asti "monimuotoisuudessa")
-
Pakko sanoa että kyllä silmä lepää kun katsoo pihvikarjaa monimuotoisen luonnon keskellä esim. tämän uutisen kuvassa. :)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-asiantuntija-wwf-n-pihvilihakommentista-hyv%C3%A4-ett%C3%A4-ollaan-sen-verran-emolehm%C3%A4tuotannon-puolesta-1.164542
(onneksi on ollut kuiva syksy, muuten kuvan eläimet olisivat varmaan kaulaansa asti "monimuotoisuudessa")
Voi kauheeta....
-
Voi kauheeta....
No ei se mitenkään kauheeta ole sen puoleen että kyllä noilla charolaisilla taitaa joku kuivempi makuupaikka olla, ja tuskin olostaan kärsivät. Mutta tuo kuvan "perinnebiotooppi" näyttää siltä että ei siinä kovin moni niittykasvi tai villieläin menesty.
-
Voi kauheeta....
No ei se mitenkään kauheeta ole sen puoleen että kyllä noilla charolaisilla taitaa joku kuivempi makuupaikka olla, ja tuskin olostaan kärsivät. Mutta tuo kuvan "perinnebiotooppi" näyttää siltä että ei siinä kovin moni niittykasvi tai villieläin menesty.
Vesistöön paskovat, pohjakasvillisuuden ja kaiken mahdollisen tallaavat ja syövät märehtijät ovat muotia.
Se on takatukka, villapaita ja vapaa seksi in.
-
3000 neliön tontilla pidettävät 4 kopottia on kans oikeen ekoteko. ::)
-
Pakko sanoa että kyllä silmä lepää kun katsoo pihvikarjaa monimuotoisen luonnon keskellä esim. tämän uutisen kuvassa. :)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-asiantuntija-wwf-n-pihvilihakommentista-hyv%C3%A4-ett%C3%A4-ollaan-sen-verran-emolehm%C3%A4tuotannon-puolesta-1.164542
(onneksi on ollut kuiva syksy, muuten kuvan eläimet olisivat varmaan kaulaansa asti "monimuotoisuudessa")
Hyvä huomio...
Toi sontakasoissa seisottaminen pitäisi kieltää. Usein kyl näkee lypsyrotuisia hiehojakin seisomassa vähän samanlaisessa "olkikummussa".
Haikkuloissa ulkokasvatus tuntuu olevan aina tuota.. Ikävää katsella ylvästä nautaa tilanteessa johon se ei luontaisesti alistuisi koskaan.. nautahan lepää ja makaa luonnossa aika kovillakin alustoilla. Rantakallioilla, kivikovilla tienpohjilla, tai jyrätyllä pellolla. Mut märķään se ei koskaan mene makuulle vapaaehtoisesti.. Lumihankikin voittaa märkyyden..
-
Pakko sanoa että kyllä silmä lepää kun katsoo pihvikarjaa monimuotoisen luonnon keskellä esim. tämän uutisen kuvassa. :)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-asiantuntija-wwf-n-pihvilihakommentista-hyv%C3%A4-ett%C3%A4-ollaan-sen-verran-emolehm%C3%A4tuotannon-puolesta-1.164542
(onneksi on ollut kuiva syksy, muuten kuvan eläimet olisivat varmaan kaulaansa asti "monimuotoisuudessa")
Hyvä huomio...
Toi sontakasoissa seisottaminen pitäisi kieltää. Usein kyl näkee lypsyrotuisia hiehojakin seisomassa vähän samanlaisessa "olkikummussa".
Haikkuloissa ulkokasvatus tuntuu olevan aina tuota.. Ikävää katsella ylvästä nautaa tilanteessa johon se ei luontaisesti alistuisi koskaan.. nautahan lepää ja makaa luonnossa aika kovillakin alustoilla. Rantakallioilla, kivikovilla tienpohjilla, tai jyrätyllä pellolla. Mut märķään se ei koskaan mene makuulle vapaaehtoisesti.. Lumihankikin voittaa märkyyden..
Mulla on kokemusta ympärivuotisesta laiduntamisesta ja kunnon talvi on siihen parasta aikaa. Tuommoset tarhat jos on niin tuet pois.
-
Pakko sanoa että kyllä silmä lepää kun katsoo pihvikarjaa monimuotoisen luonnon keskellä esim. tämän uutisen kuvassa. :)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-asiantuntija-wwf-n-pihvilihakommentista-hyv%C3%A4-ett%C3%A4-ollaan-sen-verran-emolehm%C3%A4tuotannon-puolesta-1.164542
(onneksi on ollut kuiva syksy, muuten kuvan eläimet olisivat varmaan kaulaansa asti "monimuotoisuudessa")
Hyvä huomio...
Toi sontakasoissa seisottaminen pitäisi kieltää. Usein kyl näkee lypsyrotuisia hiehojakin seisomassa vähän samanlaisessa "olkikummussa".
Haikkuloissa ulkokasvatus tuntuu olevan aina tuota.. Ikävää katsella ylvästä nautaa tilanteessa johon se ei luontaisesti alistuisi koskaan.. nautahan lepää ja makaa luonnossa aika kovillakin alustoilla. Rantakallioilla, kivikovilla tienpohjilla, tai jyrätyllä pellolla. Mut märķään se ei koskaan mene makuulle vapaaehtoisesti.. Lumihankikin voittaa märkyyden..
Mulla on kokemusta ympärivuotisesta laiduntamisesta ja kunnon talvi on siihen parasta aikaa. Tuommoset tarhat jos on niin tuet pois.
Tai sitten lihamainoksiin pitäisi laittaa kuva noista "tuotanto-olosuhteista", eikä aina niitä onnellisia lehmiä rantalaitumella.
-
Nyt ei varmaan teksti ja kuvat oikein osuneet yhteen. Jossain laidun "syöttämössä" noi kait seisoskeli. Eikö siellä ylempänä maanneet kuivitetulla alustalla ja noi kuvan mannekiinitkaan tuskin olivat tuossa vellissä maanneet. Mutta ittekkin ihmetellyt miten nyt kuivana syksynäkin paalitelineen ympäristö 9 siementämättömän jäljiltä on kura läntti. Tietysti siinä syödään , kustaan ja paskataan ja piruuttaan vielä maataankin, että aremmat eivät saa tulla telineelle syömään. Eikä paljon auttanut sekään että siirsin telineen tyhjään lantalaan. Nyt ainakin maataan sen paalin vieressä siinä paskassa. Toki tuon voi putsata ja sen teinkin, mutta taitaa olla aika siirtyä sisätiloihin.
-
Nyt ei varmaan teksti ja kuvat oikein osuneet yhteen. Jossain laidun "syöttämössä" noi kait seisoskeli. Eikö siellä ylempänä maanneet kuivitetulla alustalla ja noi kuvan mannekiinitkaan tuskin olivat tuossa vellissä maanneet. Mutta ittekkin ihmetellyt miten nyt kuivana syksynäkin paalitelineen ympäristö 9 siementämättömän jäljiltä on kura läntti. Tietysti siinä syödään , kustaan ja paskataan ja piruuttaan vielä maataankin, että aremmat eivät saa tulla telineelle syömään. Eikä paljon auttanut sekään että siirsin telineen tyhjään lantalaan. Nyt ainakin maataan sen paalin vieressä siinä paskassa. Toki tuon voi putsata ja sen teinkin, mutta taitaa olla aika siirtyä sisätiloihin.
Justiinsa samat havainnot täälläkin.
-
Ei ole oikein osunut kuva ja teksti yksiin eli aikamoinen moka jutun tekijältä.
Omalla navetalla joskus tullut pohdittua tuota naudan ajatusmaailman erilaisuutta omaani verraten. Tuo kurassa seisominen tai paskakasan päälle kiipeäminen on joskus ollut mietinnässä. Tarhaa kolatessa ihmetellyt, että miksi se nauta haluaa seistä siellä karsinan alareunassa, jossa kuraa on eniten, kun toisessa reunassa olisi jo puhdasta lattiaa, jossa seistä. Ja sama silloin, kun tavara on kuivaa eli kolatessa syntyy kasa, niin aika moni haluaa olla kukkulan kuningatar.
Sitäkään en osaa sanoa, onko lehmän kannalta merkitystä kuran syvyydellä eli onko esim ritilän päällä alle sentin märkä kerros vai uppoaako sorkka kymmenen senttiä mutaan. Sorkanpohja on jokatapauksessa märkä ja altis vaurioille.
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
Tuoko on sellaista sikanautaa? :-X
-
Pakko sanoa että kyllä silmä lepää kun katsoo pihvikarjaa monimuotoisen luonnon keskellä esim. tämän uutisen kuvassa. :)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-asiantuntija-wwf-n-pihvilihakommentista-hyv%C3%A4-ett%C3%A4-ollaan-sen-verran-emolehm%C3%A4tuotannon-puolesta-1.164542
(onneksi on ollut kuiva syksy, muuten kuvan eläimet olisivat varmaan kaulaansa asti "monimuotoisuudessa")
Hyvä huomio...
Toi sontakasoissa seisottaminen pitäisi kieltää. Usein kyl näkee lypsyrotuisia hiehojakin seisomassa vähän samanlaisessa "olkikummussa".
Haikkuloissa ulkokasvatus tuntuu olevan aina tuota.. Ikävää katsella ylvästä nautaa tilanteessa johon se ei luontaisesti alistuisi koskaan.. nautahan lepää ja makaa luonnossa aika kovillakin alustoilla. Rantakallioilla, kivikovilla tienpohjilla, tai jyrätyllä pellolla. Mut märķään se ei koskaan mene makuulle vapaaehtoisesti.. Lumihankikin voittaa märkyyden..
On tuota aluetta sen verran aidattuna,varmuudella voin sanoa,nauta valitsee kuivimman ja korkeimman paikan maatakseen ja pehmeimmän kantavan kohdan kävelläkseen.Se jos nauta nukkuu rehuhäkin vieressä,johtuu kuivikkeiden puutteesta,ne varisseet rehut houkuttelee makaamaan siihen.Tuo lantaraapan paskaläjässä seisominen johtunee taas siitä,joitakin lehmiä vaan kiinnostaa tämmöinen,kun ei ole muutakaan tekemistä.Aituuksen toisessa reunassa seisominen johtuu taas siitä,sinne mennään missä on mielenkiintoista seurattavaa,sillä ei ole väliä onko se pohja liejua vai ei.
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
Unohtamatta antibiootteja ja kasvuhormoneja. Senkohan takia Ameriikas on niin paljon läskejä.
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
Unohtamatta antibiootteja ja kasvuhormoneja. Senkohan takia Ameriikas on niin paljon läskejä.
Ehec on melkoinen ongelma amerikassa tuo julmetun maissin tunkemisen seurauksena. Pötsi on koko ajan hapan, vaikka soodalla koitetaan tasapainottaa. Ehec viihtyy happamassa pötsissä ja teurastuksen yhteydessä sotkeutuu lihaan. Ei ihme, että rapakon takana käytetään mitä ihmeellisimpiä konsteja ruhon "desinfioimiseksi" klooraamalla tai säteilyttämällä. Mutta pääasiahan ruuassa on, että on halpaa ja paljon.
Joskus yksi isäntä tuumaili, että onpa lehmä tyhmä, kun paskoo omat rehunsa ja juomavetensä. Sanoin, että eipä ole ihminen sen viisaampi. Tekee just samalla tavalla.
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..
Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..
Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..
Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..
Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Sonneille pitäisi pistää 200 kiloon teuraspalkkio ja lopettaa muut palkkiot (paitsi ehkä hyvinvointituet), markkinat saisi sitten määrätä minkä painoiseksi niitä lopulta kasvatetaan.
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..
Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..
Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Apekonsulentti yrittää väkisin tehdä naudasta yksimahaista.
-
Apekonsulentti yrittää väkisin tehdä naudasta yksimahaista.
Jos on halpaa peltoa jolla naudat voivat laiduntaa ympäri vuoden, niin toki ruoho on ihan hyvä väline lihantuotantoon. :) Sitten jos elukat kuitenkin ovat suurimman osan vuodesta sisällä ja sekä lanta että ruoka pitää rahdata edestakaisin, niin maksimaalisesta ruhon käytöstä se suurin logiikka katoaa...
Ja tietysti sonnien/lihahiehojen kasvatuksessa ja emolehmillä on vähän eri tavoitteet ja tarpeet ruokinnan energiasisällössä.
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..
Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..
Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Apekonsulentti yrittää väkisin tehdä naudasta yksimahaista.
Katos... näin se maailmalla menee. Niissä maissa jotka dumppaavat lihaansa tänne ja joissa tehokkuus perustuu halpaan väkirehuun.
Eikä se mikään ape oikeastaan ole jos vr% on 93 ;D ;D ;D Mun mielestäni siinä ei paljoa laskelmia tarvita. Siinä tarvitaan kun yritetään minimoida vahinkoa kun se hyvälaatuinen säilörehu on D-arvoltaan 640 ja sonnit syövät sitä 50% yli normien ;D ;D
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..
Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..
Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Apekonsulentti yrittää väkisin tehdä naudasta yksimahaista.
Katos... näin se maailmalla menee. Niissä maissa jotka dumppaavat lihaansa tänne ja joissa tehokkuus perustuu halpaan väkirehuun.
Eikä se mikään ape oikeastaan ole jos vr% on 93 ;D ;D ;D Mun mielestäni siinä ei paljoa laskelmia tarvita. Siinä tarvitaan kun yritetään minimoida vahinkoa kun se hyvälaatuinen säilörehu on D-arvoltaan 640 ja sonnit syövät sitä 50% yli normien ;D ;D
https://www.google.fi/search?q=feedlot&rlz=1C5CHFA_enFI704FI704&tbm=isch&imgil=t5nJ6lyuAwAg3M%253A%253BSD2vU-qQ1P_YAM%253Bhttp%25253A%25252F%25252Fwww.keyword-suggestions.com%25252FZmVlZCAgbG90%25252F&source=iu&pf=m&fir=t5nJ6lyuAwAg3M%253A%252CSD2vU-qQ1P_YAM%252C_&usg=__Au__HfGnoRUQwoTX6oJiAsPZX-8%3D&biw=1280&bih=634&ved=0ahUKEwipgMGQm9XPAhWBnBoKHeJOAaMQyjcIOw&ei=ISX-V-nrFYG5auKdhZgK#imgrc=t5nJ6lyuAwAg3M%3A
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..
Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..
Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Apekonsulentti yrittää väkisin tehdä naudasta yksimahaista.
Katos... näin se maailmalla menee. Niissä maissa jotka dumppaavat lihaansa tänne ja joissa tehokkuus perustuu halpaan väkirehuun.
Eikä se mikään ape oikeastaan ole jos vr% on 93 ;D ;D ;D Mun mielestäni siinä ei paljoa laskelmia tarvita. Siinä tarvitaan kun yritetään minimoida vahinkoa kun se hyvälaatuinen säilörehu on D-arvoltaan 640 ja sonnit syövät sitä 50% yli normien ;D ;D
https://www.google.fi/search?q=feedlot&rlz=1C5CHFA_enFI704FI704&tbm=isch&imgil=t5nJ6lyuAwAg3M%253A%253BSD2vU-qQ1P_YAM%253Bhttp%25253A%25252F%25252Fwww.keyword-suggestions.com%25252FZmVlZCAgbG90%25252F&source=iu&pf=m&fir=t5nJ6lyuAwAg3M%253A%252CSD2vU-qQ1P_YAM%252C_&usg=__Au__HfGnoRUQwoTX6oJiAsPZX-8%3D&biw=1280&bih=634&ved=0ahUKEwipgMGQm9XPAhWBnBoKHeJOAaMQyjcIOw&ei=ISX-V-nrFYG5auKdhZgK#imgrc=t5nJ6lyuAwAg3M%3A
Jos eläintiloista haettaisiin kuvia suomen kannattavimmilta sonnikasvattamoilta (oli sitten rotu mikä tahansa), niin aika samalta tai ahtaammalta näyttäsi, paitsi että harvemmin näkevät taivaan ja keskimäärin enemmän ritilää jalkojen alla. Maissia Suomen sonnit eivät saa kun se ei täällä tarpeeksi hyvin kasva. Jos sitä halvalla saisi kasvatettua, takuulla sitä sonneille syötettäisiin.
Jos haet kuvia lihavasikoiden tuotannosta USA:ssa, niin eihän se feedloteissa tapahdu vaan yleensä on laidunvaltaisempaa (ainakin koko vuodelle jaettuna) kuin suomen emolehmätuotanto.
Suomen eettisempi naudanlihantuotanto: puolen vuoden ikäiset sonnit pistetään suht ahtaaseen ryhmäkarsinaan jossa viettävät lopun ikänsä. Keskimäärin kyseessä on ritiläpohjainen karsina ja navetassa on aina aika hämärää. Ja sama on kohtalo riippumatta siitä, onko kyseessä lypsy- vai liharotuinen sonnipoika.
-
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..
Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..
Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Tosiasia kyllä on että moni tila saisi halvemmat rehuyksiköt ostoviljalla kuin sillä "halvalla" säilörehulla. Jos kaikki kustannukset lasketaan. Harva osaa ja / tai uskaltaa laskea.
Ja tuo että nauta on märehtijä niin se ei ole este. On tehty ruokintakokeita joissa nautoja on kasvatettu selluloosallakin eli paperisilpulla. Ihan ilman säilörehua. Paperisilppua ja ureaa. Nyt jos puhutaan lihantuotannosta eli ei niin pitkäaikaisista eläimistä niin ei tarvii kovin kauaksi mennä niin on paljon menestyksellisesti käytetty ns keltaista linjaa eli olkea ja viljaa. Siihen ei-proteiini typpi valkuaislähteeksi niin saatetaan viljan hinnasta riippuen tehdä taloudellisesti parasta tulosta. Väkirehuprosentti on silloin se 90+. Tuet sitten saattavat vääristää mutta jos ilman tukia tuotetaan niin tuolla ruokinnalla.
-
ei tarvii kovin kauaksi mennä niin on paljon menestyksellisesti käytetty ns keltaista linjaa eli olkea ja viljaa. Siihen ei-proteiini typpi valkuaislähteeksi niin saatetaan viljan hinnasta riippuen tehdä taloudellisesti parasta tulosta. Väkirehuprosentti on silloin se 90+. Tuet sitten saattavat vääristää mutta jos ilman tukia tuotetaan niin tuolla ruokinnalla.
Joo noin vajaat 30 v sitten meillä lihasonnit elivät lähinnä kauranpahnalla ja jauholla, vitamiini ja kivennäinen kousalla sekaan. Mytty heinää silloin tällöin. Hyvin kasvoivat ja eeplussaa tai superia oli lihalaatu parivuotisissa sonneissa.
-SS-
-
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..
Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..
Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Tosiasia kyllä on että moni tila saisi halvemmat rehuyksiköt ostoviljalla kuin sillä "halvalla" säilörehulla. Jos kaikki kustannukset lasketaan. Harva osaa ja / tai uskaltaa laskea.
Ja tuo että nauta on märehtijä niin se ei ole este. On tehty ruokintakokeita joissa nautoja on kasvatettu selluloosallakin eli paperisilpulla. Ihan ilman säilörehua. Paperisilppua ja ureaa. Nyt jos puhutaan lihantuotannosta eli ei niin pitkäaikaisista eläimistä niin ei tarvii kovin kauaksi mennä niin on paljon menestyksellisesti käytetty ns keltaista linjaa eli olkea ja viljaa. Siihen ei-proteiini typpi valkuaislähteeksi niin saatetaan viljan hinnasta riippuen tehdä taloudellisesti parasta tulosta. Väkirehuprosentti on silloin se 90+. Tuet sitten saattavat vääristää mutta jos ilman tukia tuotetaan niin tuolla ruokinnalla.
Jos rehuviljaa saa 100 €/tn pihaan tuotuna, ei Suomessa kukaan tuota nurmisäilörehulla MJ siihen hintaan. Kun vaan muistaa laskea kaikki säilörehun kustannukset mukaan, eikä ala vähentämään niistä peltotukia. Säilörehu taitaa useimmiten olla se kaikista kallein rehu, mitä naudalle voi syöttää.
-
Kaikki kun lasketaan, niin säilis maksaa tuplat. Ainakin näillä alueilla joissa pellolla on arvoa.
Mut... naudanliha-ala on aina kriisissä. Eikö se osoita, että jotain tehdään väärin? Syyllistä haetaan lihanostajista, mutta eivätpä he taida hintojaan korottaa pyytämällä. Siksi pitää ajatella oman toiminnan kehittämistä.
Mut jutut ovat pikkuisen provosoivia. Mutta heräättepä ajattelemaan 😅😅😅 Ajatusten herättyä kannattaa perehtyä sonnien ruokinnan matemaattisiin perusteisiin ja iän vaikutukseen päiväkasvuissa. Näistä tiedoista voi sitten laskea sen, että lihasonni kadottaa 40% syömästään energiasta jonnekkin, kasvuun se ei mene eikä elatukseen tarvita.
-
Sonneille pitäisi pistää 200 kiloon teuraspalkkio ja lopettaa muut palkkiot (paitsi ehkä hyvinvointituet), markkinat saisi sitten määrätä minkä painoiseksi niitä lopulta kasvatetaan.
[/quote]
Tuossa onkin oikeasti idea, teurastamon ja leikkuun kannalta optimi teuraspaino on 300. Naudalla yli 400 kilon teuraspainot on monelta kannalta aivan järjetön idea. Rehu hyötysuhde romahtaa, leikkuu ja teurastus hidastuu, fileet ja paistit ovat kaupan ja ravintolan kannalta liian suuria.
Mä olen ollut tässä naudaliha bisneksesä 40 vuotta mukana, ollaan aloitettu sillä keltaisella linjalla ja kokeiltu monenmoista matkan varrella. Kehiteltiinhän aikanaan sellainen rehunsäilöntä menetelmä kuin Somex, siinä kerättiin lehtipuu vesakkoa tai nuoria havupuiden vuosikasvaimia ja ne säilöttiin urealla. Silläkin kasvoi sonnit, tosin ei kovin hyvin. Mutta nyt mennään näillä hinnoilla ja systeemeillä.
Millainen avaus Lidlillä on tuorreliha markkinaan? Virikemunien myynti loppui, oma veikkaus on että eläimille vaaditaan kiinteäpohjaiset kuivitetut karsinat joissa kasvaneiden lihaa siellä myydään.
-
Googlen kuvauhaulla näkyi monenmoista feedlotia ja sen mukaisesti monelaista eläintä. Osa oli kintereitään myöten liejussa ja osalla hirmuinen paskapanssari. Kuivissa oloissa sitten pöly pilaa keuhkot ja antibiooteilla pidetään eläimet hengissä teurastamolle saakka. Kun ei ole omakohtaista kokemusta moisista oloista, niin vaikea sanoa, kumpi on pienempi paha, feedlot vai ritilä.
Kananpaskalla (typen lähde? mikrobivalkuaisen tuotantoon) brassit ruokki (en tiedä tekevätkö vieläkin) teuraseläimet. Suomessakin kai Matti Näsi on joskus tutkinut samaista asiaa, mutta jostain syystä ei yleistynyt meillä. En jaksa nyt sen enempää kaivella asiaa. Ehkä joskus toisena päivänä.
-
Suomessa toi kananpaska ei ole ollut rehukäytössä. Maailmalla edelleen
-
Suomessa toi kananpaska ei ole ollut rehukäytössä. Maailmalla edelleen
Kananpaska on tosiaan se halvin typpilähde naudalle.
Naudan vahvuus on se, että se kykenee ravitsemaan itsensä hyvin monenlaisella ravinnolla. Vihreä linja ei ole välttämättömyys.. olisihan se tietysti hyvä niin.
-
Kuva ei kyllä sovi juttuun....
Tämä naudan ajatuksen juoksu on erikoinen. Kyllähän hyvin hoidettu laidunnus on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa naudanlihaa suomessa. Viljan hinnan pitäis olla vähintään 200 euron kieppeillä, niin saataisiin naudanlihan tuotanto parempiin uomiin. Nauta kun on märehtijä, hyvälaatuisella karkearehulla pystytään kasvattamaan naudat tuossa tilanteessa erittäin hyvin kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin lihalajeihin. Silloin ei varmaan tarttis kattella sonneja ritiläkasvattamoissa.....
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..
Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..
Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Oikein päätelty. Kun kaivetaan ruokintataulukot esiin ja niistä voi laskea millaisella dietillä kannattaa kasvattaa on juurikin pitkä kasvatus rehuilla syy huonoon rehuhyötysuhteeseen.
Rehujen laatu on syytä olla sama kuin huippulehmillä. Se asettaa sonnipuolen rehuntuotannon mielenkiintoiseen valoon, epäonnistuminen kostautuu heti, koska ei ole umpilehmiä tai hiehoja joille voisi kevyemmät rehut syöttää.
Viljan ureasäilöntä voi ollla ratkaisu pötsin happamuuteen, silloin voisi väkirehu% nostaa ihan uusiin lukemiin.
-
Maxammon.... Eli urea ja se Hankkijan entsyymituote.--
Tärkkelyksen suojaaminen. Tähän on kemikaali olemassa, jopa mukavampi aine kuin vaikkapa AIV-happo...
Totuttaminen.... Vasikalla väkirehuprosentti on siis 100. Maidon kuiva-aine on väkirehua. Juottoajan väkirehuprosentti on 80-90 -> sitten alkaa himmailu ja se säilörehun ahtaminen elukkaan. Emolehmien vasikoilla vr% säilyy parempana pidempään ja se tosiaan näkyy..
-
Maxammon.... Eli urea ja se Hankkijan entsyymituote.--
Tärkkelyksen suojaaminen. Tähän on kemikaali olemassa, jopa mukavampi aine kuin vaikkapa AIV-happo...
Totuttaminen.... Vasikalla väkirehuprosentti on siis 100. Maidon kuiva-aine on väkirehua. Juottoajan väkirehuprosentti on 80-90 -> sitten alkaa himmailu ja se säilörehun ahtaminen elukkaan. Emolehmien vasikoilla vr% säilyy parempana pidempään ja se tosiaan näkyy..
Maxammon, kyllä. Viljaa voi säilöä ihan urealiuoksella, määrä on muistaakseni 30-40´L/tn, joten 200L astia on säilönnässä vaatimattoman kokoinen, ei ole niin kranttu viljan kosteusprosentille kuin Maxammon. Pelkkä lannoiteura on myöskin paljon edullisempaa.
Muinoin tehtiin paljonkin ureasäilöntää oljilla, onnistu hyvin.
-
Oletteko koskaan kuulleet lihan sisäisestä laadusta tai maidon? ;D
Heinälihaa, kiitos!
t. Pihvivegaani
-
Suomessa toi kananpaska ei ole ollut rehukäytössä. Maailmalla edelleen
Vielä tämä!
-
Oletteko koskaan kuulleet lihan sisäisestä laadusta tai maidon? ;D
Heinälihaa, kiitos!
t. Pihvivegaani
Maailman arvokkainta kobe-lihaa tuotetaan pelkästään heinällä ja väkirehulla, ei koskaan tuoreella nurmella:
http://www.kobe-niku.jp/en/contents/faq/index.html
What kind of feed do Kobe Beef cows eat?
As well as dried pasture forage and grasses such as rice straw, they are fed a diet of nutrition-rich feed supplements made by blending together soybean, corn, barley, wheat bran, and various other ingredients. They are given no pasture grass at all to eat. Water, too, is very important besides feed. This is the reason why there are many cattle-rearing farms in areas with good, clean water.
Toiset eivät anna ollenkaan heinää, vain riisin olkea ja väkirehua:
https://scandinaviantraveler.com/en/food-drink/the-secrets-behind-kobe-beef
Every farmer has a secret recipe
A few kilometers up the road is the farm of another prize-winning farmer, Katsunori Ohta. He and his brother Tetsuya won the Kobe Beef Association’s Distinction Award in 2011 and 2012. They raise cattle, and also serve it in three restaurants and a retail store.
The Ohta farm is a big operation. The brothers have 700 regular Wagyu cattle in addition to the 500 that will become Kobe beef.
“We started around 25 years ago with 100 cows,” he says. “The key to raising top-quality Kobe beef is balance and proportion. Pedigree is important, but it is the feeding that produces champion cattle. Every farmer has his own ‘secret’ recipe, but we feed our cattle a blend of rice straw, soybean, maize, barley, and other cereals.”
Eli nurmea ei tarvita laadultaan parhaan naudanlihan tuotannossa, eikä sitä tarvita mahdollisimman kustannustehokkaassa länsimaisessa naudanlihantuotannossa. Tukioptimoidussa lihan tuotannossa sille ehkä on paikkansa jatkossakin. :)
-
No ei sitten kun ajosilppurilla kokoviljaa säilöön.
-
No ei sitten kun ajosilppurilla kokoviljaa säilöön.
Energia ei riitä. Paitsi jo ajaa tuolla vain latvat, tähkät ja 10 senttiä kortta.
Tai jos pui Sammolla. Sampo jättää viljaan aina 7-10% roskia, eli laarissa on valmista apetta ;D ;D ;D
Paras maito (=parhaan makuinen) tulee jos ruokinnassa ei ole yhtää säilörehua (=voihappoa). Pelkkää heinää ja väkirehua siis. Myöskään se rasva ei klimppiydy.. Sama pätee varmaan myös lihaan? Hyvinsäilynyt säilörehu on tietysti tosi lähellä kuivaheinää, mutta se huono säilis on järkyttävä biojäte.
-
Ei meillä säilötty olkea urealla, toisaalta kuulemma se olisi parantanut ruokinnallista arvoa. Kun ei käytetty korrenvahvistajia (silloin uskottiin, että ne korrenlyhentäjät heikentävät karjan terveyttä) , niin pahnaa tuli ryhtikaurasta luvattoman paljon. Heinämaahan kylvetystä kauranoljesta tietenkin löytyi heinän ja juolankin korsia jos jonkin verran.
Vehnänolkeakin paalattiin. Kaura maistui parhaiten. Kun sonnille laittoi pari ämpärillistä ohra- ja kaurajauhoja, ja pahnalla loput, nin sontakin oli semmoista kuivaa kikkaretta, ei ollut kuraisia sonnien turkit, kun virtsa painui kourulle ja tortut sai kieriteltyä erilleen.
-SS-
-
Vuosien mittaan on sekä suomessa että ulkomailla kokeiltu ruokinnassa yhtä jos toistakin. Myös yksimahaisilla mutta varsinkin märehtijöillä. Molemmat saadaan pysymään hengissä varsin monella eri tavalla ja jopa tuottamaan jopa hyvin monella eri tavalla. Nyt jos taloudellisuutta haetaan niin kuin monissa extreme-luokan kokeissa on ollut tavoite niin on sitten kokeiltava kaikkea. On kokeiltu lipeöityä olkea ja ureoitua olkea. On suojattua valkuaista. On sitä ja tätä. Osa ideoista on jäänyt osa kuollut.
-
Vuosien mittaan on sekä suomessa että ulkomailla kokeiltu ruokinnassa yhtä jos toistakin. Myös yksimahaisilla mutta varsinkin märehtijöillä. Molemmat saadaan pysymään hengissä varsin monella eri tavalla ja jopa tuottamaan jopa hyvin monella eri tavalla. Nyt jos taloudellisuutta haetaan niin kuin monissa extreme-luokan kokeissa on ollut tavoite niin on sitten kokeiltava kaikkea. On kokeiltu lipeöityä olkea ja ureoitua olkea. On suojattua valkuaista. On sitä ja tätä. Osa ideoista on jäänyt osa kuollut.
Parhaiten tuettu jää 😅😅
-
Vuosien mittaan on sekä suomessa että ulkomailla kokeiltu ruokinnassa yhtä jos toistakin. Myös yksimahaisilla mutta varsinkin märehtijöillä. Molemmat saadaan pysymään hengissä varsin monella eri tavalla ja jopa tuottamaan jopa hyvin monella eri tavalla. Nyt jos taloudellisuutta haetaan niin kuin monissa extreme-luokan kokeissa on ollut tavoite niin on sitten kokeiltava kaikkea. On kokeiltu lipeöityä olkea ja ureoitua olkea. On suojattua valkuaista. On sitä ja tätä. Osa ideoista on jäänyt osa kuollut.
Parhaiten tuettu jää 😅😅
Niin... Kun katseli tuon
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=72521.0
ketjun sekä muiden siellä olleiden videoiden maissinkorjuun koneketjuja jotka kaikki taisivat olla c-alueelta.
Niin taidatpa pahus vieköön olla oikeassa...
Niin ja c-aluehan on niin kurjaa ja olosuhteet niin vaativat että nostaahan noita tukia vielä pitäisi... Maissikaan kasva kunnolla...
-
Oletteko koskaan kuulleet lihan sisäisestä laadusta tai maidon? ;D
Heinälihaa, kiitos!
t. Pihvivegaani
Maailman arvokkainta kobe-lihaa tuotetaan pelkästään heinällä ja väkirehulla, ei koskaan tuoreella nurmella:
http://www.kobe-niku.jp/en/contents/faq/index.html
What kind of feed do Kobe Beef cows eat?
As well as dried pasture forage and grasses such as rice straw, they are fed a diet of nutrition-rich feed supplements made by blending together soybean, corn, barley, wheat bran, and various other ingredients. They are given no pasture grass at all to eat. Water, too, is very important besides feed. This is the reason why there are many cattle-rearing farms in areas with good, clean water.
Toiset eivät anna ollenkaan heinää, vain riisin olkea ja väkirehua:
https://scandinaviantraveler.com/en/food-drink/the-secrets-behind-kobe-beef
Every farmer has a secret recipe
A few kilometers up the road is the farm of another prize-winning farmer, Katsunori Ohta. He and his brother Tetsuya won the Kobe Beef Association’s Distinction Award in 2011 and 2012. They raise cattle, and also serve it in three restaurants and a retail store.
The Ohta farm is a big operation. The brothers have 700 regular Wagyu cattle in addition to the 500 that will become Kobe beef.
“We started around 25 years ago with 100 cows,” he says. “The key to raising top-quality Kobe beef is balance and proportion. Pedigree is important, but it is the feeding that produces champion cattle. Every farmer has his own ‘secret’ recipe, but we feed our cattle a blend of rice straw, soybean, maize, barley, and other cereals.”
Eli nurmea ei tarvita laadultaan parhaan naudanlihan tuotannossa, eikä sitä tarvita mahdollisimman kustannustehokkaassa länsimaisessa naudanlihantuotannossa. Tukioptimoidussa lihan tuotannossa sille ehkä on paikkansa jatkossakin. :)
Tässäkin näkyy maidontuottajan ajatusmaailma...Arvokkain=laadukkain..
Ite ajattelen hieman eri tavalla...
-
Oletteko koskaan kuulleet lihan sisäisestä laadusta tai maidon? ;D
Heinälihaa, kiitos!
t. Pihvivegaani
Maailman arvokkainta kobe-lihaa tuotetaan pelkästään heinällä ja väkirehulla, ei koskaan tuoreella nurmella:
http://www.kobe-niku.jp/en/contents/faq/index.html
What kind of feed do Kobe Beef cows eat?
As well as dried pasture forage and grasses such as rice straw, they are fed a diet of nutrition-rich feed supplements made by blending together soybean, corn, barley, wheat bran, and various other ingredients. They are given no pasture grass at all to eat. Water, too, is very important besides feed. This is the reason why there are many cattle-rearing farms in areas with good, clean water.
Toiset eivät anna ollenkaan heinää, vain riisin olkea ja väkirehua:
https://scandinaviantraveler.com/en/food-drink/the-secrets-behind-kobe-beef
Every farmer has a secret recipe
A few kilometers up the road is the farm of another prize-winning farmer, Katsunori Ohta. He and his brother Tetsuya won the Kobe Beef Association’s Distinction Award in 2011 and 2012. They raise cattle, and also serve it in three restaurants and a retail store.
The Ohta farm is a big operation. The brothers have 700 regular Wagyu cattle in addition to the 500 that will become Kobe beef.
“We started around 25 years ago with 100 cows,” he says. “The key to raising top-quality Kobe beef is balance and proportion. Pedigree is important, but it is the feeding that produces champion cattle. Every farmer has his own ‘secret’ recipe, but we feed our cattle a blend of rice straw, soybean, maize, barley, and other cereals.”
Eli nurmea ei tarvita laadultaan parhaan naudanlihan tuotannossa, eikä sitä tarvita mahdollisimman kustannustehokkaassa länsimaisessa naudanlihantuotannossa. Tukioptimoidussa lihan tuotannossa sille ehkä on paikkansa jatkossakin. :)
Tässäkin näkyy maidontuottajan ajatusmaailma...Arvokkain=laadukkain..
Ite ajattelen hieman eri tavalla...
No mistä se lihan laatu tulee? Ympärivuotisesta laidunnuksesta satojen neliökilometrien aukeilla? Siitä että jotain eläintä on rakastettu oikein kovasti?
Marmoroitumista yms. on yleensä käytetty laadun mittarina, ja siinä kobe voittaa kaiken suomalaisen sata nolla, mutta ehkä sinä osaat kertoa paremman lihan laadun mittarin?
Ja on suomalainen pihviliha euroina laskettuna melkein yhtä arvokasta kuin kobeliha kun kaiken siihen pistetyn tukirahan laskee mukaan.
http://www.telegraph.co.uk/food-and-drink/features/worlds-best-sirloin-steak-revealed/
Tuosta huomaa että vähintäänkin loppukasvatus parhaalla pihvilihalla tehdään lähes aina ilman ruohoa. Maailman paras on ollut tällä kertaa agnuksen ja Waguy:n (eli se kobe-rotu) ristetytys viimeiset 450pvä viljalla ruokittuna:
(http://www.telegraph.co.uk/content/dam/authoring/winner-large.jpg)
-
Oletteko koskaan kuulleet lihan sisäisestä laadusta tai maidon? ;D
Heinälihaa, kiitos!
t. Pihvivegaani
Maailman arvokkainta kobe-lihaa tuotetaan pelkästään heinällä ja väkirehulla, ei koskaan tuoreella nurmella:
http://www.kobe-niku.jp/en/contents/faq/index.html
What kind of feed do Kobe Beef cows eat?
As well as dried pasture forage and grasses such as rice straw, they are fed a diet of nutrition-rich feed supplements made by blending together soybean, corn, barley, wheat bran, and various other ingredients. They are given no pasture grass at all to eat. Water, too, is very important besides feed. This is the reason why there are many cattle-rearing farms in areas with good, clean water.
Toiset eivät anna ollenkaan heinää, vain riisin olkea ja väkirehua:
https://scandinaviantraveler.com/en/food-drink/the-secrets-behind-kobe-beef
Every farmer has a secret recipe
A few kilometers up the road is the farm of another prize-winning farmer, Katsunori Ohta. He and his brother Tetsuya won the Kobe Beef Association’s Distinction Award in 2011 and 2012. They raise cattle, and also serve it in three restaurants and a retail store.
The Ohta farm is a big operation. The brothers have 700 regular Wagyu cattle in addition to the 500 that will become Kobe beef.
“We started around 25 years ago with 100 cows,” he says. “The key to raising top-quality Kobe beef is balance and proportion. Pedigree is important, but it is the feeding that produces champion cattle. Every farmer has his own ‘secret’ recipe, but we feed our cattle a blend of rice straw, soybean, maize, barley, and other cereals.”
Eli nurmea ei tarvita laadultaan parhaan naudanlihan tuotannossa, eikä sitä tarvita mahdollisimman kustannustehokkaassa länsimaisessa naudanlihantuotannossa. Tukioptimoidussa lihan tuotannossa sille ehkä on paikkansa jatkossakin. :)
Tässäkin näkyy maidontuottajan ajatusmaailma...Arvokkain=laadukkain..
Ite ajattelen hieman eri tavalla...
No mistä se lihan laatu tulee? Ympärivuotisesta laidunnuksesta satojen neliökilometrien aukeilla? Siitä että jotain eläintä on rakastettu oikein kovasti?
Marmoroitumista yms. on yleensä käytetty laadun mittarina, ja siinä kobe voittaa kaiken suomalaisen sata nolla, mutta ehkä sinä osaat kertoa paremman lihan laadun mittarin?
Ja on suomalainen pihviliha euroina laskettuna melkein yhtä arvokasta kuin kobeliha kun kaiken siihen pistetyn tukirahan laskee mukaan.
http://www.telegraph.co.uk/food-and-drink/features/worlds-best-sirloin-steak-revealed/
Tuosta huomaa että vähintäänkin loppukasvatus parhaalla pihvilihalla tehdään lähes aina ilman ruohoa. Maailman paras on ollut tällä kertaa alle puolitoistavuotias agnuksen ja Waguy:n (eli se kobe-rotu) ristetytys viljalla ruokittuna.
Olin kerran tilalla, missä maitorotuset sai painavaa ohraa höystettynä tarvittavilla aineksilla ja ensiluokkaista säilörehua molempia vapaasti. En oo missään nähnyt ennen enkä jälkeen niin mahtavia sonneja.
-
Olin kerran tilalla, missä maitorotuset sai painavaa ohraa höystettynä tarvittavilla aineksilla ja ensiluokkaista säilörehua molempia vapaasti. En oo missään nähnyt ennen enkä jälkeen niin mahtavia sonneja.
Joku sopiva tilaseos vapaasti (siis lähinnä viljaa) + säilis vapaasti voisi näillä väkirehun hinnoilla olla kyllä aika toimiva vaihtoehto loppukasvatukseen, ainakin mikäli tukioikeutettua peltoa ei ole paljon suhteessa eläinmäärään. Appeen teko vaatii kuitenkin kuluvaa kalustoa aika paljon enemmän kun rehun heittäminen kakussa sonnien eteen, ja vapaan väkirehun hoitaminen kierukalla ja tasovahdilla pariin pönttöön. Siihen vielä olkisilppukuivutus vinokuivikekarsinoissa (en usko kestokuivikkeeseen isoilla eläimillä ja eläinryhmillä) niin hoitavat mahdolliset vatsavaivansa itse. :)
-
Lihan syöntilaatu koostuu monesta osasta. Ruhon luokittuminen taikka rasvaisuus ei kerro lihan syönti laatua. S- luokan sonni, ei todellakaan voita R- luokan sonnia, välttämättä. Suuret mannermaiset rodut ovat nopeakasvuisia, liha on kyllä pehmeää, mutta siinä on selvät jänteet lihassyidenvälissä, liha on kuivaa. Britti rodut kasvavat hitaammin ja lihaksen sisälle syntyy se marmoroituminen. Kohtuullinen kasvu ja se lihan marmoroituminen on niitä tärkeimpiä asioita. Jos ruho on 5 rasvainen, siinä on paljon rasvaa pinnassa joka leikataan pois, ei siellä lihan sisällä silti ole välttämättä tapahtunut sitä marmoroitumista. Hiven-aineilla on sitten oma vaikutuksensa lihan koostumukseen, säilyvyyteen, väriin....
-
Lihan syöntilaatu koostuu monesta osasta. Ruhon luokittuminen taikka rasvaisuus ei kerro lihan syönti laatua. S- luokan sonni, ei todellakaan voita R- luokan sonnia, välttämättä. Suuret mannermaiset rodut ovat nopeakasvuisia, liha on kyllä pehmeää, mutta siinä on selvät jänteet lihassyidenvälissä, liha on kuivaa. Britti rodut kasvavat hitaammin ja lihaksen sisälle syntyy se marmoroituminen. Kohtuullinen kasvu ja se lihan marmoroituminen on niitä tärkeimpiä asioita. Jos ruho on 5 rasvainen, siinä on paljon rasvaa pinnassa joka leikataan pois, ei siellä lihan sisällä silti ole välttämättä tapahtunut sitä marmoroitumista. Hiven-aineilla on sitten oma vaikutuksensa lihan koostumukseen, säilyvyyteen, väriin....
Jos tuon linkittämäni ulkofileepihvikilpailun katsot, niin about pelkkää skottimatskua (agnus lähinnä, myös yksi shorthorn ja yksi dexter irlannista) siellä löytyy perimästä. Ja sitten Waguy-karjaa joka on japanilaista alkuperäisrotua ja tuontirotuja yhdistelemällä jalostettua agnuksen kaltaista (mutta vielä enemmän marmoroitumisen suuntaan kasvun kustannuksella jalostettua) matskua.
-
Tuo Antti-X.n ruokinta malli on jo todettu hyväksi 1970-luvun Suomessa, sitä harjoitettiin 2000 asti yleisesti. Sittenhän tuli nämä suuremmat nautakasvattamot ja apevaunut, toimii hyvin vallankin maitorotuisilla ja raskailla roduilla.
Mutta eikö sitten kannattaisi se vilja määrä kumminkin syöttää sioille taikka ihmisille suoraan.
Laajennetaan tätä asiaa hieman. Miksi naudoille pitää syöttää ihmisille kelpaavaa ruokaa??? Sen proteiini määrän minkä naudat pystyvät tuottamaan maidossa taikka lihassa, niin saisimme paljon helpommin syömällä sikaa, kanaa, kasviksia. Sitten syödään märehtijöillä tuotettua ruokaa kun 1-mahaiset eivät pysty sitä enään hyödyntämään, eli korsirehu. Naudanliha ja maito on mitä parasta ravintoa kun se tuotetaan oikein eli korsirehuilla. Viljat voidaan syöttää sioille taikka kanoille tahi syödä itse.
Minkä takia muuten länsimaalaiset aikuiset ovat ainoita jotka juo maitoa? Se vasta on epäluonnollinen ravinto aine aikuisille ihmisille?
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
-
Tuo Antti-X.n ruokinta malli on jo todettu hyväksi 1970-luvun Suomessa, sitä harjoitettiin 2000 asti yleisesti. Sittenhän tuli nämä suuremmat nautakasvattamot ja apevaunut, toimii hyvin vallankin maitorotuisilla ja raskailla roduilla.
Mutta eikö sitten kannattaisi se vilja määrä kumminkin syöttää sioille taikka ihmisille suoraan.
Laajennetaan tätä asiaa hieman. Miksi naudoille pitää syöttää ihmisille kelpaavaa ruokaa??? Sen proteiini määrän minkä naudat pystyvät tuottamaan maidossa taikka lihassa, niin saisimme paljon helpommin syömällä sikaa, kanaa, kasviksia. Sitten syödään märehtijöillä tuotettua ruokaa kun 1-mahaiset eivät pysty sitä enään hyödyntämään, eli korsirehu. Naudanliha ja maito on mitä parasta ravintoa kun se tuotetaan oikein eli korsirehuilla. Viljat voidaan syöttää sioille taikka kanoille tahi syödä itse.
Minkä takia muuten länsimaalaiset aikuiset ovat ainoita jotka juo maitoa? Se vasta on epäluonnollinen ravinto aine aikuisille ihmisille?
Juuri näin, antixin tapaan maidontuottajat pyrkivät tuottamaan aina vaan enemmän huonompaa ja halvemmalla, nostavat vielä leijonanosan tukiaisista vaikka syyttävät muita tuotantosuuntia siitä.. Sitten jos homma keulii, niin aina voi huutaa kriisitukia..
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Plus että luomukotieläintilalla vaikka lehmät onkin tav omaisessa nurmi on ihan en sanokkaan miten kannattava viljeltävä.
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Plus että luomukotieläintilalla vaikka lehmät onkin tav omaisessa nurmi on ihan en sanokkaan miten kannattava viljeltävä.
No 2020 sulla lysti loppuu..
-
Tuo Antti-X.n ruokinta malli on jo todettu hyväksi 1970-luvun Suomessa, sitä harjoitettiin 2000 asti yleisesti. Sittenhän tuli nämä suuremmat nautakasvattamot ja apevaunut, toimii hyvin vallankin maitorotuisilla ja raskailla roduilla.
Mutta eikö sitten kannattaisi se vilja määrä kumminkin syöttää sioille taikka ihmisille suoraan.
Laajennetaan tätä asiaa hieman. Miksi naudoille pitää syöttää ihmisille kelpaavaa ruokaa??? Sen proteiini määrän minkä naudat pystyvät tuottamaan maidossa taikka lihassa, niin saisimme paljon helpommin syömällä sikaa, kanaa, kasviksia. Sitten syödään märehtijöillä tuotettua ruokaa kun 1-mahaiset eivät pysty sitä enään hyödyntämään, eli korsirehu. Naudanliha ja maito on mitä parasta ravintoa kun se tuotetaan oikein eli korsirehuilla. Viljat voidaan syöttää sioille taikka kanoille tahi syödä itse.
Minkä takia muuten länsimaalaiset aikuiset ovat ainoita jotka juo maitoa? Se vasta on epäluonnollinen ravinto aine aikuisille ihmisille?
Kohtuulisesti lypsävän, pitkäikäisen lypsykarjan hyötysuhde (jos siis lopputuotteen, maidon ja lihan engiasisältöä ajatellaan) on parempi kuin missään lihantuotannossa, edes broilerilla. Riippumatta siitä, miten sen lehmän ruokkii. Sille lehmälle voi toki syöttää viljasta myös korret, mikä parantaa viljan hyötykäyttöä. Ja tietty voi vetää pelkkää härkäpakua ja viljaa jos haluaa parantaa hyötysuhdetta.
Ja maitoa litkineet länsimaalaiset ovat tainneet historiallisesti pärjätä aika hyvin. :) Ja jos ei halua juoda maitoa niin siitä voi tehdä aika montaa erilaista jalostetta. Hapatettua maitoa on perinteisesti nautittu muuallakin kuin länsimaissa.
Sääli että PP ei vastannut mitään siitä, mikä sitä laatua hänen mielestään on. Ehkä hänen nykyinen kirjoittelunsa on sitä laatua?
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Näin se on, meillä on joku harhainen käsitys siitä, jotta nurmentuotantomme olisi kustannustehokasta.
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Näin se on, meillä on joku harhainen käsitys siitä, jotta nurmentuotantomme olisi kustannustehokasta.
Nurmen suhteellinen kilpailukyky on kyllä parempi kuin viljalla ja aina paranee pohjoista kohti..
-
Vuosien mittaan on sekä suomessa että ulkomailla kokeiltu ruokinnassa yhtä jos toistakin. Myös yksimahaisilla mutta varsinkin märehtijöillä. Molemmat saadaan pysymään hengissä varsin monella eri tavalla ja jopa tuottamaan jopa hyvin monella eri tavalla. Nyt jos taloudellisuutta haetaan niin kuin monissa extreme-luokan kokeissa on ollut tavoite niin on sitten kokeiltava kaikkea. On kokeiltu lipeöityä olkea ja ureoitua olkea. On suojattua valkuaista. On sitä ja tätä. Osa ideoista on jäänyt osa kuollut.
Tizmalleen. Kävi kehverästi kahvilla kanootissa kaljassa järvellä mummun kanssa.
sano muujussi. :D
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Näin se on, meillä on joku harhainen käsitys siitä, jotta nurmentuotantomme olisi kustannustehokasta.
Nurmen suhteellinen kilpailukyky on kyllä parempi kuin viljalla ja aina paranee pohjoista kohti..
Jos maataloustuet loppuisi kokonaan, veikkaisin että Suomen nurmikasveilla oleva peltoala tippuisi suhteessa ainakin yhtä paljon kuin muilla satokasveilla oleva. Tämä on tosin vain oma veikkaukseni ilman mitään dataa tuekseen.
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Ai, ihanko totta? Mitä sitten?
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Plus että luomukotieläintilalla vaikka lehmät onkin tav omaisessa nurmi on ihan en sanokkaan miten kannattava viljeltävä.
No joo, ehkä tukien kannalta. Mut luomutuesta saa parhaan hyödyn irti kun jättää ne elukat pois ja sadon peltoon jos ne elukat ei oo luomussa.
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Näin se on, meillä on joku harhainen käsitys siitä, jotta nurmentuotantomme olisi kustannustehokasta.
Nurmen suhteellinen kilpailukyky on kyllä parempi kuin viljalla ja aina paranee pohjoista kohti..
Jos maataloustuet loppuisi kokonaan, veikkaisin että Suomen nurmikasveilla oleva peltoala tippuisi suhteessa ainakin yhtä paljon kuin muilla satokasveilla oleva. Tämä on tosin vain oma veikkaukseni ilman mitään dataa tuekseen.
Mä taas veikkaan, että tuettomassa suomessa lähes koko peltoala olisi nurmella tai mitä nyt niillä viljelemättömillä pelloilla nyt sattuis kasvamaankaan, tuskin viljaa..
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Ai, ihanko totta? Mitä sitten?
No jos joku muu taho B (tässä tapauksessa vaikka Irlanti) on selvästi tehokkaampi/kilpailukykyisempi kuin taho A (tässä tapauksessa Suomi), Siis silloin taho A ei ole kilpailukykyinen...
Tietty riittävällä tukipolitiikalla asiat voidaan muuttaa ja nyt Norja onkin yksi maailman "kilpailukykyisimmistä" maidontuottajista paljon Suomea pienemmällä tilakoolla. :) Norjassa on paljon enemmän lypsyrobotteja kuin suomessa, ja lypsävät keskimäärin tosi pieniä karjoja...
Mä taas veikkaan, että tuettomassa suomessa lähes koko peltoala olisi nurmella tai mitä nyt niillä viljelemättömillä pelloilla nyt sattuis kasvamaankaan, tuskin viljaa..
No joo siis tarkotin alaa jolla tuotetaan joku (edes laiduntamalla) korjattava sato. :)
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Näin se on, meillä on joku harhainen käsitys siitä, jotta nurmentuotantomme olisi kustannustehokasta.
Nurmen suhteellinen kilpailukyky on kyllä parempi kuin viljalla ja aina paranee pohjoista kohti..
Jos maataloustuet loppuisi kokonaan, veikkaisin että Suomen nurmikasveilla oleva peltoala tippuisi suhteessa ainakin yhtä paljon kuin muilla satokasveilla oleva. Tämä on tosin vain oma veikkaukseni ilman mitään dataa tuekseen.
Mä taas veikkaan, että tuettomassa suomessa lähes koko peltoala olisi nurmella tai mitä nyt niillä viljelemättömillä pelloilla nyt sattuis kasvamaankaan, tuskin viljaa..
2020 jälkeen tuo voi olla jo lähempänä. Luotettavista lähteistä olen kuullut jotain 200+ euron miinusta hehtaaritukiin, sitten se nähdään.
-
Joku ajatuksissaan varautuu siihen, että mahdollisen elintarvikepulan aikana emolehmät ja laajaperäinen laidunlihantuotanto pelastaisivat kansan/oman suvun nälkäkuolemalta.
Maassa jossa on miljoona (?) naudan tappamiseen soveltuvaa asetta ja elävä salametsästyskulttuuri ;D ;D
Sorry pojat, mutta ei teillä riittäisi lihaa edes niille vartijoille jotka joutuisitte palkkaamaan laumanvartijoiksi :-\
-
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.
Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Näin se on, meillä on joku harhainen käsitys siitä, jotta nurmentuotantomme olisi kustannustehokasta.
Nurmen suhteellinen kilpailukyky on kyllä parempi kuin viljalla ja aina paranee pohjoista kohti..
Jos maataloustuet loppuisi kokonaan, veikkaisin että Suomen nurmikasveilla oleva peltoala tippuisi suhteessa ainakin yhtä paljon kuin muilla satokasveilla oleva. Tämä on tosin vain oma veikkaukseni ilman mitään dataa tuekseen.
Mä taas veikkaan, että tuettomassa suomessa lähes koko peltoala olisi nurmella tai mitä nyt niillä viljelemättömillä pelloilla nyt sattuis kasvamaankaan, tuskin viljaa..
2020 jälkeen tuo voi olla jo lähempänä. Luotettavista lähteistä olen kuullut jotain 200+ euron miinusta hehtaaritukiin, sitten se nähdään.
Niin olen kuullut kans, todellisuus voi olla noin puolet tuosta?
Mutta uusiin pitkiin sopimuksiin kannattaa vaatia pykälä, "tukien alentuessa vuokraa tarkistetaan alaspäin" (esim. puolet leikkauksen määrästä tai jotain).
-
Mutta uusiin pitkiin sopimuksiin kannattaa vaatia pykälä, "tukien alentuessa vuokraa tarkistetaan alaspäin" (esim. puolet leikkauksen määrästä tai jotain).
Miksi semmoinen pykälä ? Vaikka sitten irtisanomispykälä,
mutta miksi maan vuokralle laittajan tarvitsisi miettiä viljelyn
kannattavuutta, koska hänen pitää miettiä vain sitä kenelle ja millä
hinnalla hän vuokraa, jotta hän saa parhaan tuoton
omaisuudestaan.
Tukien alentuessa joko jätetään maksamatta tai maksetaan.
Sitten pääsee joku muu tekemään tarjouksen, jota ei ehkä ole
30 vuoteen kukaan ulkopuolinen päässyt tekemään edes.
Aika moni pitkäaikainen vuokramies pitää peltoa omanaan.
Eikä se kuitenkaan ole.
-SS-
-
Mutta uusiin pitkiin sopimuksiin kannattaa vaatia pykälä, "tukien alentuessa vuokraa tarkistetaan alaspäin" (esim. puolet leikkauksen määrästä tai jotain).
Miksi semmoinen pykälä ? Vaikka sitten irtisanomispykälä,
mutta miksi maan vuokralle laittajan tarvitsisi miettiä viljelyn
kannattavuutta, koska hänen pitää miettiä vain sitä kenelle ja millä
hinnalla hän vuokraa, jotta hän saa parhaan tuoton
omaisuudestaan.
Tukien alentuessa joko jätetään maksamatta tai maksetaan.
Sitten pääsee joku muu tekemään tarjouksen, jota ei ehkä ole
30 vuoteen kukaan ulkopuolinen päässyt tekemään edes.
Aika moni pitkäaikainen vuokramies pitää peltoa omanaan.
Eikä se kuitenkaan ole.
-SS-
SS ei taida oikeastaan tuntea sitä, miten tämä sopimusyhteiskunta toimii. Jos on tehnyt 10 vuoden vuokrasopimuksen niin sitten pitää maksaa 10 vuoden ajalta se so***** vuokra, tai kärsiä aika vakavat seuraamukset sopimusoikeudessa. Eli käytännössä on pakko maksaa joka tapauksessa. Jos sen sijaan on tehnyt sen sopimuksen ehdollisena ja sitonut sen esim. perustukiin, niin homma on molemmille osapuolille selkeä ja riitatapauksessa on olemassa dokumentaatiota.
En siis sano että tukien alenemisen pykälä olisi järkevää vaatia vuokrasopimukseen, kunhan totean että ei voi lähteä siitä että "Tukien alentuessa joko jätetään maksamatta tai maksetaan.". Koska sillä tavalla tämä järjestelmä ei toimi. Etukäteen pitää olla viisas eikä yrittää jälkikäteen kiemurrella.
-
Juu juu. Täällä päin oli aikoinaan (Ennen EU:ta) yksi semmoinen vuokramies, joka yritti ruveta sanelemaan uusiin vuokrasopimuksiin semmoista pykälää, että jos sato jostakin syystä jää huonoksi, ei tarvii vuokraa maksaa. Aika moni näytti ovea, ja toiset sitten viljelivät sen jälkeen.
-SS-
-
Niin tuo maksaa tai ei maksa- homma tarkoitti käytännössä niin, että jos pystyy maksamaan sovitut vuokrat, jatkaa normaalisti, jos ei pysty maksamaan, totta kai vuokraisäntä sen ymmärtää ja sovitaan kunnioittavasti vuokrasopimuksen purkautuvan. Sitten on vuokratarjouskilpailun aika. Voihan se maa silti seuraavalle vuodelle jäädä sille alkuperäiselle, jos muutkin pelästyvät tukitilannetta. Kai se nykyään sitten on maanomistajan oltava nöyrällä puolella pöytää, jos joku suostuisi viljelemään.
Hienohan se olisi kaikkiin kauppasopimksiin ja muihin vuokriin ja leasingeihin ym. ym. saada klausuuli, et jos ei oikein ole nyt fyrkkaa, vaikka aluksi näyttikin siltä, niin voidaan alentaa hintaa tietty. Voihan se apulannankin hinta nousta yllättäen. Tai viljanhinta laskea.
Vuokraaminen on siis osamaksulla lainhuutoon.
-SS-
-
Niin tuo maksaa tai ei maksa- homma tarkoitti käytännössä niin, että jos pystyy maksamaan sovitut vuokrat, jatkaa normaalisti, jos ei pysty maksamaan, totta kai vuokraisäntä sen ymmärtää ja sovitaan kunnioittavasti vuokrasopimuksen purkautuvan. Sitten on vuokratarjouskilpailun aika. Voihan se maa silti seuraavalle vuodelle jäädä sille alkuperäiselle, jos muutkin pelästyvät tukitilannetta. Kai se nykyään sitten on maanomistajan oltava nöyrällä puolella pöytää, jos joku suostuisi viljelemään.
Hienohan se olisi kaikkiin kauppasopimksiin ja muihin vuokriin ja leasingeihin ym. ym. saada klausuuli, et jos ei oikein ole nyt fyrkkaa, vaikka aluksi näyttikin siltä, niin voidaan alentaa hintaa tietty. Voihan se apulannankin hinta nousta yllättäen. Tai viljanhinta laskea.
Vuokraaminen on siis osamaksulla lainhuutoon.
-SS-
Niin siis jos tehdään vuokrasopimuksia jotka kumpi tahansa voi koska vaan purkaa syystä tai toisesta, niin ei niihin tietenkään tarvita mitään ylimäärisiä lausekkeita.
-
Niin tuo maksaa tai ei maksa- homma tarkoitti käytännössä niin, että jos pystyy maksamaan sovitut vuokrat, jatkaa normaalisti, jos ei pysty maksamaan, totta kai vuokraisäntä sen ymmärtää ja sovitaan kunnioittavasti vuokrasopimuksen purkautuvan. Sitten on vuokratarjouskilpailun aika. Voihan se maa silti seuraavalle vuodelle jäädä sille alkuperäiselle, jos muutkin pelästyvät tukitilannetta. Kai se nykyään sitten on maanomistajan oltava nöyrällä puolella pöytää, jos joku suostuisi viljelemään.
Hienohan se olisi kaikkiin kauppasopimksiin ja muihin vuokriin ja leasingeihin ym. ym. saada klausuuli, et jos ei oikein ole nyt fyrkkaa, vaikka aluksi näyttikin siltä, niin voidaan alentaa hintaa tietty. Voihan se apulannankin hinta nousta yllättäen. Tai viljanhinta laskea.
Vuokraaminen on siis osamaksulla lainhuutoon.
-SS-
Niin siis jos tehdään vuokrasopimuksia jotka kumpi tahansa voi koska vaan purkaa syystä tai toisesta, niin ei niihin tietenkään tarvita mitään ylimäärisiä lausekkeita.
Ennen oli mahdollista pistää sopimukseen rasti ruutuun "jatkuu toistaiseksi". Sekin järkevä rasti on nykyään poistettu.
-
Niin tuo maksaa tai ei maksa- homma tarkoitti käytännössä niin, että jos pystyy maksamaan sovitut vuokrat, jatkaa normaalisti, jos ei pysty maksamaan, totta kai vuokraisäntä sen ymmärtää ja sovitaan kunnioittavasti vuokrasopimuksen purkautuvan. Sitten on vuokratarjouskilpailun aika. Voihan se maa silti seuraavalle vuodelle jäädä sille alkuperäiselle, jos muutkin pelästyvät tukitilannetta. Kai se nykyään sitten on maanomistajan oltava nöyrällä puolella pöytää, jos joku suostuisi viljelemään.
Hienohan se olisi kaikkiin kauppasopimksiin ja muihin vuokriin ja leasingeihin ym. ym. saada klausuuli, et jos ei oikein ole nyt fyrkkaa, vaikka aluksi näyttikin siltä, niin voidaan alentaa hintaa tietty. Voihan se apulannankin hinta nousta yllättäen. Tai viljanhinta laskea.
Vuokraaminen on siis osamaksulla lainhuutoon.
-SS-
Niin siis jos tehdään vuokrasopimuksia jotka kumpi tahansa voi koska vaan purkaa syystä tai toisesta, niin ei niihin tietenkään tarvita mitään ylimäärisiä lausekkeita.
Ennen oli mahdollista pistää sopimukseen rasti ruutuun "jatkuu toistaiseksi". Sekin järkevä rasti on nykyään poistettu.
Ei se järjen käyttö mihinkään sopimuspohjaan kaadu. Muuttaa vaan omaan sopimukseen sitä tekstiä sen verran että on sille rastille paikka. Ei ole laitonta tai väärin ketään kohtaan. Kirjoittaa vaan sopimukseen myös sen että mihin aikaan vuodesta pitäisi soitella jos sopimusta haluaa muuttaa, niin kaikki ovat tyytyväisiä.
-
Siinä vaiheessa jos maataloustuet alenisi merkittävästi ja viljely vähenisi, silloinhan olisi aivan luonnollinen ja ainoa järkevä vaihtoehto tuottaa naudanlihaa, suurin osa pelloista laitumena ja parhaista tehtäisiin talveksi karkea rehua. Jos tuet poistuisi niin sittenhän peltoa voisi vuokrata melko halvalla, (samaan hintaan kun metsähallitukselta) kunhan pysyisi avoimena. Mäkin voisin vuokrata sillä ens alkuun vaikka 1000 hehtaari ja lisätä hieman tuota karjakokoa :D :D :D :D :D :D
-
No tuota... tämä suomen talvi kyllä torppaa ajatukset laiduntamisista ja tuettomasta viljelystä. Ruoka vaan tuodaan maista joissa paremmat olosuhteet tai siiis parempi kilpailukyky tai sitten vaan suhteellisesti paremmat tuet.
-
Kyllähän se "dynaaminen vuokra" voisi ollakin hyvä ajatus. Esimerkiksi 75% viljelyn katteesta, sisältäen tuet. Ja sitten myös klausuuli, että jos ei katteet kehity suotuisasti, niin viljelijä on huono ja on syytä vaihtaa.
-SS-
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
-
Juu juu. Täällä päin oli aikoinaan (Ennen EU:ta) yksi semmoinen vuokramies, joka yritti ruveta sanelemaan uusiin vuokrasopimuksiin semmoista pykälää, että jos sato jostakin syystä jää huonoksi, ei tarvii vuokraa maksaa. Aika moni näytti ovea, ja toiset sitten viljelivät sen jälkeen.
-SS-
Kyllä vain. Lähtö tuli tämän tukikauden alussa kun tuli se satasen riita vuokran tarkastuksesta alaspäin, edes 50 kymppiä ei maanomistaja tullut vastaan. Toki säästyneelle työajalle on löytynyt ihan järkevää käyttöä. Eniten kuitenkin ilahduttaa traktorilla tieajon vähentyminen.
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.
Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.
Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.
nuo "oikean tehokkuuden" tavoittelijat ovat olleet pahimpia kriisin valittajia. Aikansa kutakin, tämä viimeinen 10 vuotta on suosinut laajaperäisempää ajattelua ja mielestäni olen onnistunut siinä.
Mutta tuo pienellä pinta-alalla jne., en oikein usko siihen. jatkavat tilat kasvavat tasaisesti tulevaisuudessakin. Se on totta, että tuon parsinavetan aika ajaa väistämättä ohi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se voi olla hyväkin asia, kun huomaa, jotta voi olla jotain muutakin mielekästä?
-
Kun ei maksa yli 100€/ha vuokraa, ei tarvitse pelätä tukitason laskua.
-
Kun ei maksa yli 100€/ha vuokraa, ei tarvitse pelätä tukitason laskua.
Tai sitä että tarvitsisi ylipäänsä viljellä yhtään vuoramaata. :) Paitsi jos asuu jossain todella saamattomien ja/tai laskutaidottomien maanomistajien keskellä.
-
Kun ei maksa yli 100€/ha vuokraa, ei tarvitse pelätä tukitason laskua.
Tai sitä että tarvitsisi ylipäänsä viljellä yhtään vuoramaata. :) Paitsi jos asuu jossain todella saamattomien ja/tai laskutaidottomien maanomistajien keskellä.
No on sitä nyt kuitenkin useampi kymmenen hehtaaria, vähemmän tietysti kuin omaa peltoa :)
Täällä on sit myös sellainen tilanne et aika harvalla on edes sitä 5Ha omaa peltoalaa ja karjattomille ihmisille ei vuokraa kukaan. Sit nää vuokraa ne pari hehtaariaan vaikka ilmaiseksi maisemasyiden takia.
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.
Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.
Eikö se tulos ole kuitenkin tärkeämpi kuin ne kilot ja litrat ?
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.
Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.
Eikö se tulos ole kuitenkin tärkeämpi kuin ne kilot ja litrat ?
On tietysti. Mut ehkä tämä maailma on muuttumassa sellaiseksi, että kilot ja litrat päättävät mitä viivan alle jää. Emme voi tietää, mutta sellaiset tuulet tuntuvat puhaltavan.
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.
Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.
Eikö se tulos ole kuitenkin tärkeämpi kuin ne kilot ja litrat ?
On tietysti. Mut ehkä tämä maailma on muuttumassa sellaiseksi, että kilot ja litrat päättävät mitä viivan alle jää. Emme voi tietää, mutta sellaiset tuulet tuntuvat puhaltavan.
Jaa, en ole kyllä vielä huomannut.
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.
Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.
Eikö se tulos ole kuitenkin tärkeämpi kuin ne kilot ja litrat ?
On tietysti. Mut ehkä tämä maailma on muuttumassa sellaiseksi, että kilot ja litrat päättävät mitä viivan alle jää. Emme voi tietää, mutta sellaiset tuulet tuntuvat puhaltavan.
Juu sitä ootellessä,mut nyt tuuli pyyhkii persettä.
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.
Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.
Voihan sen kalliin vuokramaan jättää sitten pois ja nostaa omien maiden satotasoa, mutta samallahan niiden vuokramaiden hinta laskee kun kukapa niitä haluaisi, jos tuet laskee.. ;D Oikeaa tehokkuutta vaalivat vaan neuvontajärjestöt.
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.
Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.
Eikö se tulos ole kuitenkin tärkeämpi kuin ne kilot ja litrat ?
On tietysti. Mut ehkä tämä maailma on muuttumassa sellaiseksi, että kilot ja litrat päättävät mitä viivan alle jää. Emme voi tietää, mutta sellaiset tuulet tuntuvat puhaltavan.
Nauta pari euroa, sika vähemmän kilolta, maito 35 senttiä litralta ja rehuvilja vajaa satanen tonnilta, kyllä tuntuu tuuli puhaltavan ja lujaa ainakin prorahastajien korvien välissä..
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.
Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.
Eikö se tulos ole kuitenkin tärkeämpi kuin ne kilot ja litrat ?
On tietysti. Mut ehkä tämä maailma on muuttumassa sellaiseksi, että kilot ja litrat päättävät mitä viivan alle jää. Emme voi tietää, mutta sellaiset tuulet tuntuvat puhaltavan.
Nauta pari euroa, sika vähemmän kilolta, maito 35 senttiä litralta ja rehuvilja vajaa satanen tonnilta, kyllä tuntuu tuuli puhaltavan ja lujaa ainakin prorahastajien korvien välissä..
Sinä se vaan edelleen ajattelet noin vuoden aikajänteellä..
-
Kyllä, mutta liikaa ei edellä aikaansa kannata olla.
-
Kyllä, mutta liikaa ei edellä aikaansa kannata olla.
Riskejä kannattaa pohtia ja miettiä mitä tapahtuu jos jokin uhkakuva toteutuu.
Täällä emoihmiset ovat nyt todistelleet, että tuki se on joka kannattavuuden luo nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkasvuista yms. kukaan ei ole huolissaan 😅😅😅 Nykyään sillä ei kyl paljon väliä olekaan.
-
Kyllä, mutta liikaa ei edellä aikaansa kannata olla.
Riskejä kannattaa pohtia ja miettiä mitä tapahtuu jos jokin uhkakuva toteutuu.
Täällä emoihmiset ovat nyt todistelleet, että tuki se on joka kannattavuuden luo nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkasvuista yms. kukaan ei ole huolissaan 😅😅😅 Nykyään sillä ei kyl paljon väliä olekaan.
Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.
Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.
-
Mul on tuossa tuoretta matskua jossa voin verrata oman tilan taloutta vastaavan kokoiseen kotieläinyksikköön keskimäärin ja se vertailuaineisto näyttää, jotta maatalouden kannattavuus noin keskimäärin on ihan surkea, joten kannattava toiminta löytyy jatkossakin laajaperäisestä viljelystä ja lisäksi ne onnelliset, jotka tekivät pihattonsa reilut kymmenen vuotta sitten tekevät ok tulosta.
-
Riskejä kannattaa pohtia ja miettiä mitä tapahtuu jos jokin uhkakuva toteutuu.
Täällä emoihmiset ovat nyt todistelleet, että tuki se on joka kannattavuuden luo nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkasvuista yms. kukaan ei ole huolissaan 😅😅😅 Nykyään sillä ei kyl paljon väliä olekaan.
[/quote]
Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.
Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.
[/quote]
Oma emomäärä on vähentynyt, ja näillä näkymin tulevaisuudessa vähenee lisää (säästyy nekin vähät tuet).
-
Kyllä, mutta liikaa ei edellä aikaansa kannata olla.
Riskejä kannattaa pohtia ja miettiä mitä tapahtuu jos jokin uhkakuva toteutuu.
Täällä emoihmiset ovat nyt todistelleet, että tuki se on joka kannattavuuden luo nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkasvuista yms. kukaan ei ole huolissaan 😅😅😅 Nykyään sillä ei kyl paljon väliä olekaan.
Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.
Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.
Näinhän se on. Turha sitä on kierrellä ja kaarrella 😅😅
Minä ainakin myönnän, että tämä meidän emotouhu perustuu pelkkään tukioptimointiin. Jos uusi optimi löytyy pienemmästä eläinmäärästä, niin se tapahtuu muutamassa päivässä.
-
Emojen menestymiseen on syynä viljan edullisuus, pelloilla ei ole oikein vaihtoehtoista tuottoa. Ennen Eu aikaa ei emoille tullut kuuloonkaan käyttää hyvätuottoista peltolaidunta. Lihan hinta on varsin edullinen joten lehmän nahanalla ei ole suurta rahamäärää, korkotaso on edullinen. Peltoala saa erillisen pinta-ala tuen (hyödyttää tosin kaikkia kotielukoita). Perinne maisemien erikoistuet, mitkä usein ovat varsin hyviä.
-
Emojen menestymiseen on syynä viljan edullisuus, pelloilla ei ole oikein vaihtoehtoista tuottoa. Ennen Eu aikaa ei emoille tullut kuuloonkaan käyttää hyvätuottoista peltolaidunta. Lihan hinta on varsin edullinen joten lehmän nahanalla ei ole suurta rahamäärää, korkotaso on edullinen. Peltoala saa erillisen pinta-ala tuen (hyödyttää tosin kaikkia kotielukoita). Perinne maisemien erikoistuet, mitkä usein ovat varsin hyviä.
Joo.. emohommissa tavoitteeksi riittää 50-kiloinen vasikka/ha, mutta viljaa pitää tulla 100 kertaa enemmän 😅
-
Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.
Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.
Tarkennetaas tätä vähän? Emolehmiä täällä on ollut pitkään. Paljon ennen EU-aikaa. Niitä oli kohtalaisen isoilla etelän tiloilla. Pohjoisessa ei ollut emolehmiä oikeastaan lainkaan. Mutta kun tuli EU ja C-tuet niin tilanne muuttui aika radikaalisti. Tilastoja ei näköjään LUKEsta ole enää saatavissa (miksiköhän ei?) mutta muistelisin että asia on ollut mielestäni täällä esillä kyllä. En nyt onnistu löytämään ja LUKEsta tosiaan vesiperä. Mutta jos oikein muistan niin AB-emolehmien määrä on pienentynyt ja C-emolehmien määrä on kasvanut. Paljon...
-
Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.
Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.
Tarkennetaas tätä vähän? Emolehmiä täällä on ollut pitkään. Paljon ennen EU-aikaa. Niitä oli kohtalaisen isoilla etelän tiloilla. Pohjoisessa ei ollut emolehmiä oikeastaan lainkaan. Mutta kun tuli EU ja C-tuet niin tilanne muuttui aika radikaalisti. Tilastoja ei näköjään LUKEsta ole enää saatavissa (miksiköhän ei?) mutta muistelisin että asia on ollut mielestäni täällä esillä kyllä. En nyt onnistu löytämään ja LUKEsta tosiaan vesiperä. Mutta jos oikein muistan niin AB-emolehmien määrä on pienentynyt ja C-emolehmien määrä on kasvanut. Paljon...
Ensimmäiset tulivat hoitamaan merenrantaa vuonna 1957 ab rotua. Etelän kartanot harrastivat niitä 70 ja 80luvuilla, ehkä oli joutavaa rakennuskantaa, saatiin nurmea kiertoon, erityisesti nurmen siemenviljelyn katsottiin tarjoavan erityisen hyvän synergiaedun. Emolehmäpalkkio tuli joskus 80 luvulla. Palkkion sai enimmillään 30 kantavalle lehmälle, suuruus oli 1500mk/eläin.
Liharodun lehmät olivat vielä 80 luvulla aivan tajuttoman hintaisia kantakirjattu lehmä saattoi maksaa 15-20 tuhatta markkaa.
-
Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.
no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?
... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.
Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.
Eikö se tulos ole kuitenkin tärkeämpi kuin ne kilot ja litrat ?
On tietysti. Mut ehkä tämä maailma on muuttumassa sellaiseksi, että kilot ja litrat päättävät mitä viivan alle jää. Emme voi tietää, mutta sellaiset tuulet tuntuvat puhaltavan.
Nauta pari euroa, sika vähemmän kilolta, maito 35 senttiä litralta ja rehuvilja vajaa satanen tonnilta, kyllä tuntuu tuuli puhaltavan ja lujaa ainakin prorahastajien korvien välissä..
Sinä se vaan edelleen ajattelet noin vuoden aikajänteellä..
Sinua ja minua viisaammat ovat ennustaneet nykyisten tuottajahintojen pysyvät alhaalla useita vuosia jopa 10 vuotta.
Kyllä, mutta liikaa ei edellä aikaansa kannata olla.
Riskejä kannattaa pohtia ja miettiä mitä tapahtuu jos jokin uhkakuva toteutuu.
Täällä emoihmiset ovat nyt todistelleet, että tuki se on joka kannattavuuden luo nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkasvuista yms. kukaan ei ole huolissaan 😅😅😅 Nykyään sillä ei kyl paljon väliä olekaan.
Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.
Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.
Historiallinen kehitys ei todellakaan ole tae tulevasta, vai miten ajattelit tuottaa sitä maitoasi vaikka 27 sentillä litra ilman tukia?
-
Hyvään lihaan liittyvä elokuvavinkki: Steak Revolution niminen leffa Netflixissä, raskalainen leffa hyvän pihvin metsätyksestä (jossa jo alkuun todetaan että ranskalaisista roduista ei sitä hyvää pihviä oikein saa. Blondi ja Charolainen sopivat paremmin keitettäväksi).
Edit: Katsoin loppuun ja täytyy sanoa että hämmentävän informatiivinen leffa. Sortuu pieneen ituhippeilyyn haluten korostaa nurmiruokinnan paremmuutta, ja on välillä vähän hidas, mutta hämmentävällä tavalla pitää fokuksen eläimissä ja antaa kuitenkin hyvät pisteet monelle viljalla tuotetulle pihville. Siis kannattaa oikeasti katsoa jos hyvä naudanliha ja sen tuottaminen kiinnostaa. Ruotsikin on mukana.
-
Hyvään lihaan liittyvä elokuvavinkki: Steak Revolution niminen leffa Netflixissä, raskalainen leffa hyvän pihvin metsätyksestä (jossa jo alkuun todetaan että ranskalaisista roduista ei sitä hyvää pihviä oikein saa. Blondi ja Charolainen sopivat paremmin keitettäväksi).
Edit: Katsoin loppuun ja täytyy sanoa että hämmentävän informatiivinen leffa. Sortuu pieneen ituhippeilyyn haluten korostaa nurmiruokinnan paremmuutta, ja on välillä vähän hidas, mutta hämmentävällä tavalla pitää fokuksen eläimissä ja antaa kuitenkin hyvät pisteet monelle viljalla tuotetulle pihville. Siis kannattaa oikeasti katsoa jos hyvä naudanliha ja sen tuottaminen kiinnostaa. Ruotsikin on mukana.
Niin totta. Lihasopparotuja kutsutaan silti pihvikarjaksi, vaikka se onkin selvä virhe.
-
Hyvään lihaan liittyvä elokuvavinkki: Steak Revolution niminen leffa Netflixissä, raskalainen leffa hyvän pihvin metsätyksestä (jossa jo alkuun todetaan että ranskalaisista roduista ei sitä hyvää pihviä oikein saa. Blondi ja Charolainen sopivat paremmin keitettäväksi).
Edit: Katsoin loppuun ja täytyy sanoa että hämmentävän informatiivinen leffa. Sortuu pieneen ituhippeilyyn haluten korostaa nurmiruokinnan paremmuutta, ja on välillä vähän hidas, mutta hämmentävällä tavalla pitää fokuksen eläimissä ja antaa kuitenkin hyvät pisteet monelle viljalla tuotetulle pihville. Siis kannattaa oikeasti katsoa jos hyvä naudanliha ja sen tuottaminen kiinnostaa. Ruotsikin on mukana.
Niin totta. Lihasopparotuja kutsutaan silti pihvikarjaksi, vaikka se onkin selvä virhe.
Spoilaan tähän ketjuun ensi sunnuntaina sen, mitkä pihvit olivat parhaita, ja muita leffan pääpointteja. En vielä, koska mielestäni se on oikeasti katsomisen arvoinen nautaihmisille.
edit: Ja kaikkien joilla netti toimii kunnolla, pitäisi mielestäni ainakin kokeilla netflixiä.
-
Hyvään lihaan liittyvä elokuvavinkki: Steak Revolution niminen leffa Netflixissä, raskalainen leffa hyvän pihvin metsätyksestä (jossa jo alkuun todetaan että ranskalaisista roduista ei sitä hyvää pihviä oikein saa. Blondi ja Charolainen sopivat paremmin keitettäväksi).
Edit: Katsoin loppuun ja täytyy sanoa että hämmentävän informatiivinen leffa. Sortuu pieneen ituhippeilyyn haluten korostaa nurmiruokinnan paremmuutta, ja on välillä vähän hidas, mutta hämmentävällä tavalla pitää fokuksen eläimissä ja antaa kuitenkin hyvät pisteet monelle viljalla tuotetulle pihville. Siis kannattaa oikeasti katsoa jos hyvä naudanliha ja sen tuottaminen kiinnostaa. Ruotsikin on mukana.
Niin totta. Lihasopparotuja kutsutaan silti pihvikarjaksi, vaikka se onkin selvä virhe.
Spoilaan tähän ketjuun ensi sunnuntaina sen, mitkä pihvit olivat parhaita, ja muita leffan pääpointteja. En vielä, koska mielestäni se on oikeasti katsomisen arvoinen nautaihmisille.
edit: Ja kaikkien joilla netti toimii kunnolla, pitäisi mielestäni ainakin kokeilla netflixiä.
.... 3-5 vuotiaiden hereford- ja limousine-lehmien...
-
Hyvään lihaan liittyvä elokuvavinkki: Steak Revolution niminen leffa Netflixissä, raskalainen leffa hyvän pihvin metsätyksestä (jossa jo alkuun todetaan että ranskalaisista roduista ei sitä hyvää pihviä oikein saa. Blondi ja Charolainen sopivat paremmin keitettäväksi).
Edit: Katsoin loppuun ja täytyy sanoa että hämmentävän informatiivinen leffa. Sortuu pieneen ituhippeilyyn haluten korostaa nurmiruokinnan paremmuutta, ja on välillä vähän hidas, mutta hämmentävällä tavalla pitää fokuksen eläimissä ja antaa kuitenkin hyvät pisteet monelle viljalla tuotetulle pihville. Siis kannattaa oikeasti katsoa jos hyvä naudanliha ja sen tuottaminen kiinnostaa. Ruotsikin on mukana.
Niin totta. Lihasopparotuja kutsutaan silti pihvikarjaksi, vaikka se onkin selvä virhe.
Spoilaan tähän ketjuun ensi sunnuntaina sen, mitkä pihvit olivat parhaita, ja muita leffan pääpointteja. En vielä, koska mielestäni se on oikeasti katsomisen arvoinen nautaihmisille.
edit: Ja kaikkien joilla netti toimii kunnolla, pitäisi mielestäni ainakin kokeilla netflixiä.
.... 3-5 vuotiaiden hereford- ja limousine-lehmien...
Vanhanpuoleinen musta hieho taitaa olla lähempänä elokuvan näkemystä, mutta katso ihmeessä se leffa. :)
-
Hyvään lihaan liittyvä elokuvavinkki: Steak Revolution niminen leffa Netflixissä, raskalainen leffa hyvän pihvin metsätyksestä (jossa jo alkuun todetaan että ranskalaisista roduista ei sitä hyvää pihviä oikein saa. Blondi ja Charolainen sopivat paremmin keitettäväksi).
Edit: Katsoin loppuun ja täytyy sanoa että hämmentävän informatiivinen leffa. Sortuu pieneen ituhippeilyyn haluten korostaa nurmiruokinnan paremmuutta, ja on välillä vähän hidas, mutta hämmentävällä tavalla pitää fokuksen eläimissä ja antaa kuitenkin hyvät pisteet monelle viljalla tuotetulle pihville. Siis kannattaa oikeasti katsoa jos hyvä naudanliha ja sen tuottaminen kiinnostaa. Ruotsikin on mukana.
Niin totta. Lihasopparotuja kutsutaan silti pihvikarjaksi, vaikka se onkin selvä virhe.
Spoilaan tähän ketjuun ensi sunnuntaina sen, mitkä pihvit olivat parhaita, ja muita leffan pääpointteja. En vielä, koska mielestäni se on oikeasti katsomisen arvoinen nautaihmisille.
edit: Ja kaikkien joilla netti toimii kunnolla, pitäisi mielestäni ainakin kokeilla netflixiä.
.... 3-5 vuotiaiden hereford- ja limousine-lehmien...
Vanhanpuoleinen musta hieho taitaa olla lähempänä elokuvan näkemystä, mutta katso ihmeessä se leffa. :)
Sovitaan, että rasvainen naaras 😅😅
-
Kyllähän paras liha on ab taikka hf lehmässä ja rasvaluokka noin 4 taikka yli.
Tuohon ruokintaan. Rotukarjahankkeessa jota veti Satafood ja MAiju Pesonen siellä tutkittiin sellaista ruokinta mallia, Väkirerun osuutta nostettiin 65 vuorokautta ennen teurastusta 40% kuiva-aineesta, sillä saavutettiin loppukiri kasvuun, ruholuokannousu ja ennenkaikkea lihaksen sisään rasvaa, eli marmoroitumista.
-
Kyllähän paras liha on ab taikka hf lehmässä ja rasvaluokka noin 4 taikka yli.
Tuohon ruokintaan. Rotukarjahankkeessa jota veti Satafood ja MAiju Pesonen siellä tutkittiin sellaista ruokinta mallia, Väkirerun osuutta nostettiin 65 vuorokautta ennen teurastusta 40% kuiva-aineesta, sillä saavutettiin loppukiri kasvuun, ruholuokannousu ja ennenkaikkea lihaksen sisään rasvaa, eli marmoroitumista.
Tuo loppuruokinta vahvasti väkirehupohjalta on ilmeisesti aika yleinen toimintamalli kun huippulihaa tuotetaan. Vaikka muuten ruokittaisiin nurmivaltaisesti.
Ruotsissa ovat muuten lanseeranneet teurastusautoja jotka kulkeva tilalta tilalle, ja siinä on aika hyvä pointti sen osalta, että stressi juuri ennen teurastusta pilaa isolla rahalla ja suurella vaivalla tuotetun lihan tosi tehokkasti.
-
Kyllähän paras liha on ab taikka hf lehmässä ja rasvaluokka noin 4 taikka yli.
Tuohon ruokintaan. Rotukarjahankkeessa jota veti Satafood ja MAiju Pesonen siellä tutkittiin sellaista ruokinta mallia, Väkirerun osuutta nostettiin 65 vuorokautta ennen teurastusta 40% kuiva-aineesta, sillä saavutettiin loppukiri kasvuun, ruholuokannousu ja ennenkaikkea lihaksen sisään rasvaa, eli marmoroitumista.
Pitää vissiin olla hyvin vähärasvainen elukka jolle energia nostetaan ja valkuaista alennetaan lopussa.
-
Tuotahan tuolla isonveden takana tehdään. Tuolla ruokintamallilla sitten pystytään vaikuttamaan paljon sonnin teurastus ajankohtaan. Yleensäkkin jos on kaksi samana päivänä syntynyttä sonnia niin ne voidaan teurastaa joko 15 kk.n iässä taikka 24kk.n iässä, kun otetaan huomioon erilaiset ruokinta ja rotuvaihtoehdot. Ja kummatkin voivat toimia yhtä kannattavasti. Tuo hitaampi kasvatusmalli ei kyllä sovi joka tilalle, joko isäntäväen henkisistä syistä johtuen, tuotannon laajuudesta, kasvattamoista, vilje tekniikoista ja yms riippuvista syistä.
-
Kyllähän paras liha on ab taikka hf lehmässä ja rasvaluokka noin 4 taikka yli.
Tuohon ruokintaan. Rotukarjahankkeessa jota veti Satafood ja MAiju Pesonen siellä tutkittiin sellaista ruokinta mallia, Väkirerun osuutta nostettiin 65 vuorokautta ennen teurastusta 40% kuiva-aineesta, sillä saavutettiin loppukiri kasvuun, ruholuokannousu ja ennenkaikkea lihaksen sisään rasvaa, eli marmoroitumista.
Pitää vissiin olla hyvin vähärasvainen elukka jolle energia nostetaan ja valkuaista alennetaan lopussa.
kyllä siinä annettiin valkuaisrehua väkirehun joukossa
-
Kyllähän paras liha on ab taikka hf lehmässä ja rasvaluokka noin 4 taikka yli.
Tuohon ruokintaan. Rotukarjahankkeessa jota veti Satafood ja MAiju Pesonen siellä tutkittiin sellaista ruokinta mallia, Väkirerun osuutta nostettiin 65 vuorokautta ennen teurastusta 40% kuiva-aineesta, sillä saavutettiin loppukiri kasvuun, ruholuokannousu ja ennenkaikkea lihaksen sisään rasvaa, eli marmoroitumista.
Pitää vissiin olla hyvin vähärasvainen elukka jolle energia nostetaan ja valkuaista alennetaan lopussa.
kyllä siinä annettiin valkuaisrehua väkirehun joukossa
Satutko muistamaan mikä raakavalkuaisprosentti lopussa oli ??
Rupeaa kiinnostamaan.
-
http://www.satafood.net/index.php?page=rotukarjan-hyvinvoinnin-ja-taloudellisten-toimintaedellytysten-kehittaeminen
tuosta osoitteesa pääsee hankkeeseen kun valitsee alta kohdan "rotukarjan hyvinnoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
-
Kyllähän paras liha on ab taikka hf lehmässä ja rasvaluokka noin 4 taikka yli.
Tuohon ruokintaan. Rotukarjahankkeessa jota veti Satafood ja MAiju Pesonen siellä tutkittiin sellaista ruokinta mallia, Väkirerun osuutta nostettiin 65 vuorokautta ennen teurastusta 40% kuiva-aineesta, sillä saavutettiin loppukiri kasvuun, ruholuokannousu ja ennenkaikkea lihaksen sisään rasvaa, eli marmoroitumista.
Pitää vissiin olla hyvin vähärasvainen elukka jolle energia nostetaan ja valkuaista alennetaan lopussa.
kyllä siinä annettiin valkuaisrehua väkirehun joukossa
Satutko muistamaan mikä raakavalkuaisprosentti lopussa oli ??
Rupeaa kiinnostamaan.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/481462/RotukarjahankkeenLoimaa.pdf?sequence=1
-
Kyllähän paras liha on ab taikka hf lehmässä ja rasvaluokka noin 4 taikka yli.
Tuohon ruokintaan. Rotukarjahankkeessa jota veti Satafood ja MAiju Pesonen siellä tutkittiin sellaista ruokinta mallia, Väkirerun osuutta nostettiin 65 vuorokautta ennen teurastusta 40% kuiva-aineesta, sillä saavutettiin loppukiri kasvuun, ruholuokannousu ja ennenkaikkea lihaksen sisään rasvaa, eli marmoroitumista.
Pitää vissiin olla hyvin vähärasvainen elukka jolle energia nostetaan ja valkuaista alennetaan lopussa.
kyllä siinä annettiin valkuaisrehua väkirehun joukossa
Satutko muistamaan mikä raakavalkuaisprosentti lopussa oli ??
Rupeaa kiinnostamaan.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/481462/RotukarjahankkeenLoimaa.pdf?sequence=1
Sieltä se löytyi. Oli n. 16% 😅
Kuiva-aineena 7,6 kg säilörehua, 2,5 kiloa ohraa ja 2,6 kiloa ŕypsiä. Yhteensä 13,5 kgka vuorokaudessa.. Joka on tosiaan jotain 40% yli normien.
Mutta kallis dietti. Lypsylehmillle annetaan siis samaa, noin 21 kg kuìva-ainetta vuorokaudessa. Maitoa tulee 32-34 litraa.
Hieno tuo tutkimus, siinä oĺi ne kasvukäyrätkin. Täytyy opiskella ja hyödyntää
-
Unohdin pistää tänne että mitkä olivat Steak Revolution leffan parhaat pihvit:
Paras oli 13 vuotias Rubia Gallega (espanjalainen liharotu) härkä. Eli ihan vaan lihantuotantoa varten 13 vuotta kasvatettu eläin. Joka päiväannokseksi Espanjassa sai 8-15kg viljaa ja 20kg heinää/olkea, jos oikein katsoin. Aika extremen kallis tapa tuottaa pihvi, vaikka voivat toki saada 2 tonnia elopainoa kun tarpeeksi ehtivät kasvaa. Tämä vaatii myös naudaksi järjettömän pitkää raakakypsytystä raittiissa ilmassa, eli todellinen extremelaji.
Toisena oli brittiläinen longhorn-pihvi erittäin laadukkaan brittiravintolan valmistamana. Liha saa levätä erillisessä laittessa 54 asteessa 15min kypsentämisen jälkeen jne. Tämän ruokinnasta ei tietoa, luultavasti nurmea lähinnä, ja lopuksi viljaa enemmän. Ainakin tämä on yleinen tapa tuotta hyvää lihaa siellä päin.
Kolmantena waguy-hieho, joka on parempaa kuin kobeliha (joka siis on waguy härkää/sonnia). Väkirehulla ja heinällä/oljella ruokittua. Tämä oli ns. suussasulavinta mutta ei ehkä niin paljon makua kuin sen voittajissa.
Neljäntenä Peter Luger, iso ja kallis pihvipaikka jossa Amerikkalaiseen tehotuotantotapaan tuotettu (mutta erikseen parhaat ruhot valittu) agnus-pihvi kypsennetään kahteen kertaan. Ensin ritilällä grillataan iso (noin kilo) luullinen kimpale kokonaisena, sitten se leikellään tarjoilulautasella paloiksi ja poistetaan jämäpaloja, ja lautanen taas grilliin.
Vasta yhdeksäntenä oli ruotsalainen (tosi kallis) waguy-sonni ruoholla ruokittuna. Ehkä syynä on se, että paras genetiikka ei ole eksynyt ruotsiin, ehkä kokit eivät olleet tarpeeksi hyviä, tai ehkä se waguy olisi tarvinut enemmän viljaa syödäkseen. :)
Lisäpointtina pitää sanoa, että tässä on taas ibérico de bellota -possua tullut syötyä, ja kyllä se pari vuotta kasvanut, pari vuotta ilmakuivattu ja tammenterhoilla ruokittu possu on vaan upeimmasta päästä lihaa. Ja hyvään naudan pihviin verrattuna suorastaan halpaa (tämä tuliaisena saatu näyttää olleen 150€/kg) kun sitä voi syödä aika pienen palan kerrallaan. Ja kotona eikä jossain Espanjassa tms. :)
-
Yllättävästi pientä marmoroitumista on havaittavissa myös (luonnevikaisen) AY-ensikon sisäfileessä, ruokinta on ollut aika väkirehupitoista lähiaikoina (eli tämä on lypsylehmän lihaa).
(http://i1.aijaa.com/t/00034/14281459.t.jpg)
Kuva isompana:
http://aijaa.com/qd62d4