aloin tuossa miettimään jotta kunnioitetaanko esimerkiksi rakunnusmiestä joka vastaanottokeskusta rempatessaan tippuu katolta ja kuoloo noin hartaasti kynttilöillä ja kyynelillä, koskettaako tapaus samalla lailla hesalaisia 
http://www.hs.fi/kotimaa/a1474163587995
Raksajampalla kyse on tapaturmasta, tässä väkivallasta.
Loppupelissä patologi päättää, että johtuko hengenlähtö väkivallasta vai huumeista. Mutta media yrittää tehdä pyhimystä ja marttyyriä ja samalla politikot saavat keppihevosen, että voivat ajaa helpommin EU.n määräämää pakolaispolitiikkaa. Laittamalla turvat tukkoon kaikilta sitä arvostelioilta.
Niin, tässä jutussa nyt ei vain ole enää kysymys tämän kyseisen henkilön kuolemasta, vaan vakivallan vastustamisesta. Se että ajatukset muuttuvat toiminnaksi, vaatii yleensä jonkun sytykkeen ja nyt se oli tämä, kuppi meni nurin ja lähdettiin osoittamaan mieltä väkivaltaa vastaan ja sytykkeenä sille oli tämä kuolema. Kun homman kulminaatiopisteessä on yksittäinen tapaus, on ihan luonnollista että sitä muistetaan jollain tavalla, vaikka sitten kynttilöin.
Näistä kun höpötellään, olisi ihan terveellistä ajatuksenkäyttöä päästä eroon yksittäisten asioiden tuijottamisesta ja keskittyä havainnoimaan ilmiötä laajemmin. Se että joku tekee jotain, niin sille on yleensä joku syy, sen selvittäminen vain jää helposti vähemmälle kun on kiire päästä laukomaan omat mielipiteet eetteriin. Ugh.
