Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Asiallisesti AB / C tukierosta  (Luettu 6469 kertaa)

MLK

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 581
  • Agronjetin ryhityskehmä
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
Jos tukierolle ei mitään voida(niinkuin nyt näyttää),tuloerot on tasattava verotuksen kautta.Ei investointituki auta kuin hetkeksi,parempi olisi saada jo olemassa oleva tuotanto kannattavaksi.
"Jos seipään molemmissa päissä on pässinpää,kumman osa on onnekkaampi?"
  Bisquit

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
Kyllä se sikabisnes taitaa olla huonoo sielä etelässä. Meijänkylältä pimeni viimenen sikala joulunalla, vaikka isäntä sai näitten kirjotusten mukaa hirmuset tukiaiset. :o
Oli meinannu, että kaivuri urakoinnista jää huomattavasti enempi katetta, ku sika hommasta. :-\

Niin että mitä tarkoitat? Katsoitko noita lukuja mitä tuossa laitoin? Vähän hihasta vedettyjä mutta suuruusluokka oikein. Jos teillä viimeinen sikala lopetti joulun alla sillä tukitasolla kun ei jäänyt katetta eikä kannattanut. Niin mitäpä luulet tapahtuvan täällä päin kun tukitaso on 0 euroa? Oletkos ajatellut asiaa? Kun taas jos C-alueelle jää ne tuet? Siitähän tässä on kyse ja sen takia koko tuo kokous järjestettiin.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
A maksaa tuosta sikamäärästä, yli 4000sikaa/vuosi 15-20snt/kg parempaa hintaa, riippuu vähän pärstäkertoimesta

Tämä on tiedossani hyvinkin. Mutta mites sitten kun perushinta jää nykytasolleen ja pärstäkerroinlisä molemmilla sama ja toiselta häviää 19 sentin arvosta tukia? Luuletko että A hyvittää ja maksaa pärstäkerroinlisää vielä toiset 15-20 senttiä kun AB-alueella ovat niin hyviä tuottajia. Tai tämä toinen? Mikä mahtaa sen jälkeen olla kummankin samankokoisen yksikön kannattavuus?


JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
Porsas 25 kg 60 euroa                                          75 c/kg
Kasvu 850 g/pv, kasvuaika 100 pv
Täysrehua 100 pv * 2,1 kg/pv = 210 kg
Rehu 260 euroa / tonni => 55 euroa                        64 c/kg

Investointi 1.400 sikapaikkaa * 500 euroa
per paikka = 700.000 euroa ja 20v 4% korko.
Pääomakulu 55.000 euroa per vuosi ja
350.000 kiloa lihaa                                               14 c/kg
                                                                 ------------
                                                                      153 c/kg
                                             
 
Tuottoa lihasta 85 kg * 1,40 = 119                       140 c/kg
Tuki 1400*3/13*210 68000 euroa                           19 c/kg

Ymmärränkö tätäkään oikein , 700000 € investointi ilman avustusta ,peltoa 0 ha
21000 € noitten lulkujen erotus plussaa/v.
Jos 100% avustusta niin 70000 €/v.
Tuolla tilalla pitää olla 150 ha ohralla.Entäs sitten?
Niin kauan tämä on ajan haaskausta kunnes joku , joka hallitsee kokonaisuuksia , uskaltaa tai viitsii laittaa niitä julki.

Olisit ollut Huittisten kokouksessa olisi ollut kokonaisuuksia? Peltoa en ole tähän ottanut, lasken vain sikalan kannattavuutta paljonko rahaa lapioidaan ovista sisään ja paljonko sitä tulee ulos. Jos molemmila tiloilla on sama peltomäärä 100 hehtaaria niin tällä hetkellä siitä tulee ilmeisesti noin 3000 euroa AB-alueen hyväksi eroa. Mitä kokonaisuuksia ja mistä sait tuon 21.000? Tuo 100% avustus ja 70.000 per vuosi niin se kattaisi tosiaan tuon eläintuen 68.000 erotuksen. Tilalla itsellään ei todellakaan tarvi olla 150 ha ohralla. Miksi tarvisi, ostaa voi ja levityssopmuksia voi tehdä? Siksikin juuri lasken vain sikalan kannattavuuden enkä sotke peltopuolta siihen mukaan.

maatyolainen

  • Vieras
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
21000= 1,59-1,53*350000
Pellosta: Lienee kaikille selvää ,että kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat häviäviä.
Muistaakseni ensimmäisiä lauseita ministeriltä 141 ratkaisun synnyttyä :on huolehdittava siitä, että kotieläintiloilla on riittävästi peltoa käytettävissä.
Rehuomavaraisuus oli ennen tilan pärjäämisen ehto, välillä muutumilla vähän lipsahti mutta nykyinen järjestelmä vaan suosii hehtaareita , itse en tuota ymmärrä: miksi eläinten tuet pitää maksaa pellon kautta?
Siis ilman peltoa oleva sikala ei kuulu aiheeseen: tukierot elueiden välillä.
Eilen telkkarissa aivokasvaimeen kuoleva poliisi sanoi: Tieto=Totuus=Oikeudenmukaisuus
Tuota voitaisiin pitää ohjenuorana.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
21000= 1,59-1,53*350000

Jaa juu. Laskit siis että mitä jää noiden muiden kulujen niinkuin sähkö ja öljy ja lämmitys ja muut katteeksi sekä työpalkaksi. Tässä on huomattava että määrälisä vähintään tuplaa tuon. Mutta tarkemmat kannattavuuslaskelmat jätän muiden tehtäväksi, tuossa vain suurimmat erät. Omani tietysti teen ja tiedän ja täytyy sanoa että ei se mikään kultakaivos ole. Isolla yksiköllä pärjää paremmin määrälisien ja määräalennusten eli mittakaavaedun turvin mutta kyllä siinäkin varmasti töitä saa tehdä että katetta jää.

Pellosta: Lienee kaikille selvää ,että kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat häviäviä.
Muistaakseni ensimmäisiä lauseita ministeriltä 141 ratkaisun synnyttyä :on huolehdittava siitä, että kotieläintiloilla on riittävästi peltoa käytettävissä.

Ilman peltoa vai ilman omaa peltoa?


Rehuomavaraisuus oli ennen tilan pärjäämisen ehto, välillä muutumilla vähän lipsahti mutta nykyinen järjestelmä vaan suosii hehtaareita , itse en tuota ymmärrä: miksi eläinten tuet pitää maksaa pellon kautta?

Jos tuki halutaan kohdistaa nimeomaan kotieläintuotantoon niin sitä ei koskaan voida maksaa peltohehtaarien kautta.

Siis ilman peltoa oleva sikala ei kuulu aiheeseen: tukierot elueiden välillä.
Eilen telkkarissa aivokasvaimeen kuoleva poliisi sanoi: Tieto=Totuus=Oikeudenmukaisuus
Tuota voitaisiin pitää ohjenuorana.

No kun kuuluu kyllä. Nimenomaan on kysymys sikatalouden kannattavuudesta eri tukialueiden välillä. Itsellä on riittävästi peltoa siinä ei huolta mutta kun yritän aina joskus harvoin ajatella asioita myös toisten näkökulmasta. Samahan se on maitopuolella. On maidontuotantoon vahvasti satsanneita tiloja jotka repivät elantonsa sieltä navetasta ja peltotyöt on ulkoistettu ja parhaassa tapauksessa rehut tulevat alihankkijalta jne. Siinä ei ole mitään pahaa eikä väärää ei nauta eikä sikapuolella. Sikapuolella homma vaan on helpompi. Mielestäni vaikka en itse siitä suoraan hyödykään niin tukipolitiikka ei saa kohdella tiloja eri tavalla peltomäärän mukaan. Eli kyllä tasan kuuluu. Ja siksi toisekseen niin Huittisten laskelmat osoittivat kyllä ja omanikin vaikkapa tässä ketjussa että tukieroja ei käytännössä pysty pellon kautta tasoittamaan. Eli niitä ei myöskään kannata laskelmissa mitenkään huomioida kun puhutaan sikatalouden kannattavuudesta.

maatyolainen

  • Vieras
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
Tuomarit Hoi!
Alkaa akronetin lahjomattoman  tuomioistuimen istunto:
lukekaa ylläoleva ja antakaa tuomio.

Aulis Anttila

  • Vieras
...ylläoleva...
Tuomarit Hoi! Alkaa akronetin lahjomattoman  tuomioistuimen istunto: lukekaa ylläoleva ja antakaa tuomio.

No mitäs siellä yllä lukee  :o  ::)

PG

  • Vieras
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
Hei, oliko siellä Huittisen kokouksessa lihafirmojen edustajia paikalla?

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
Hei, oliko siellä Huittisen kokouksessa lihafirmojen edustajia paikalla?

Ainakin Jari Leija mielestäni istui eturivissä. Oli kyllä hiljaa koko ajan tai siis ei pitänyt esitystä. Muita en huomannut mutta porukkaa sen verran paljon että ei yhtään osaa sanoa oliko vai ei. Eivät pitäneet puheenvuoroa jos sitä tarkoitat?

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8361
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
Nämä kansalliset tuet on veroeurojen tuhlausta. Kaikki pois, Lappiin voi jotain murenoita maksaa.
Kaikki ne valuu ulkopuolisille. Pellonhinnat on korkeat. Maitokiintiöt maksavat. Panosten hinnat on korkeat. Teollisuuden ei tartte maksaa tuotteista kun saa halvallakin. Siinä sitten ostelevat katteillaan kilpailijota naapurimaista.
Mystinen kesälaatumies

maatyolainen

  • Vieras
Vs: ...ylläoleva...
Tuomarit Hoi! Alkaa akronetin lahjomattoman  tuomioistuimen istunto: lukekaa ylläoleva ja antakaa tuomio.

No mitäs siellä yllä lukee  :o  ::)
[
Täytyykö siirtyä kuvakerrontaan?

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
Nämä kansalliset tuet on veroeurojen tuhlausta. Kaikki pois, Lappiin voi jotain murenoita maksaa.
Kaikki ne valuu ulkopuolisille. Pellonhinnat on korkeat. Maitokiintiöt maksavat. Panosten hinnat on korkeat. Teollisuuden ei tartte maksaa tuotteista kun saa halvallakin. Siinä sitten ostelevat katteillaan kilpailijota naapurimaista.

***Maken mielipide on asiaa!
Kui mää ain olen paras?

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
Nämä kansalliset tuet on veroeurojen tuhlausta. Kaikki pois, Lappiin voi jotain murenoita maksaa.
Kaikki ne valuu ulkopuolisille. Pellonhinnat on korkeat. Maitokiintiöt maksavat. Panosten hinnat on korkeat. Teollisuuden ei tartte maksaa tuotteista kun saa halvallakin. Siinä sitten ostelevat katteillaan kilpailijota naapurimaista.

***Maken mielipide on asiaa!

Asiaa on, joo. Pienin varauksin koska aika vaikea esimerkiksi sikapuolella on tanskalaisten kustannustasoon päästä.

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: Asiallisesti AB / C tukierosta
Nämä kansalliset tuet on veroeurojen tuhlausta. Kaikki pois, Lappiin voi jotain murenoita maksaa.
Kaikki ne valuu ulkopuolisille. Pellonhinnat on korkeat. Maitokiintiöt maksavat. Panosten hinnat on korkeat. Teollisuuden ei tartte maksaa tuotteista kun saa halvallakin. Siinä sitten ostelevat katteillaan kilpailijota naapurimaista.

***Maken mielipide on asiaa!

Asiaa on, joo. Pienin varauksin koska aika vaikea esimerkiksi sikapuolella on tanskalaisten kustannustasoon päästä.
Onko? Eihän seinän sisäisessä kasvatuksessa pitänyt olla eroa. Viljakin on tähän asti ollut halvinta Suomessa vaikka sitä kuivataan. Miksi Suomessa jäädään jälkeen kustannuksissa? Käsittääkseni Suomen vs Tanskan kustannustaso on lähelle samaa. Valkuaista myydään kummallekkin maailmanmarkkina hintaa, rehuvilja on halvempaa. Tanskassa - jopa Suomeen verrattuna - oleva järkyttävän suuri ylituotanto pitää, lihan ja porsaan hinnan alhaalla. Siellähän voidaan oikeasti puhua kustannuskriisistä....
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille