Onko? Eihän seinän sisäisessä kasvatuksessa pitänyt olla eroa.

Suomen sisällä niin. Sen sijaan tanskalaiset valitettavasti ovat edellä seinien sisäpuolelle varsinkin porsaspuolelle. Tosin osansa voi olla tukipolitiikalla. Jos tuet / tuotteen hinta eli porsaan hinta ovat sellaiset että joidenkin mielestä kannattaa pitää "tukiemakoita" niin se voi osin vääristää tilastoja. Mutta valitettavasti on myönnettävä että tanskalaiset ovat jonkun verran edellä seinien sisälläkin.

Viljakin on tähän asti ollut halvinta Suomessa vaikka sitä kuivataan. Miksi Suomessa jäädään jälkeen kustannuksissa? Käsittääkseni Suomen vs Tanskan kustannustaso on lähelle samaa. Valkuaista myydään kummallekkin maailmanmarkkina hintaa, rehuvilja on halvempaa. Tanskassa - jopa Suomeen verrattuna - oleva järkyttävän suuri ylituotanto pitää, lihan ja porsaan hinnan alhaalla. Siellähän voidaan oikeasti puhua kustannuskriisistä....

Ei kustannuksissa vaan kustannustehokkuudessa jäädään jälkeen. Muuten tämä on itse asiassa totta, rupesin itsekin oikein pohtimaan että "Hetkinen!". Yksikkökoko ja tuotannon intensiivisyys lienevät suurimmat selittävät tekijät.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.01.09 - klo:13:10

Onko? Eihän seinän sisäisessä kasvatuksessa pitänyt olla eroa.

Suomen sisällä niin. Sen sijaan tanskalaiset valitettavasti ovat edellä seinien sisäpuolelle varsinkin porsaspuolelle. Tosin osansa voi olla tukipolitiikalla. Jos tuet / tuotteen hinta eli porsaan hinta ovat sellaiset että joidenkin mielestä kannattaa pitää "tukiemakoita" niin se voi osin vääristää tilastoja. Mutta valitettavasti on myönnettävä että tanskalaiset ovat jonkun verran edellä seinien sisälläkin.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.01.09 - klo:13:10

Viljakin on tähän asti ollut halvinta Suomessa vaikka sitä kuivataan. Miksi Suomessa jäädään jälkeen kustannuksissa? Käsittääkseni Suomen vs Tanskan kustannustaso on lähelle samaa. Valkuaista myydään kummallekkin maailmanmarkkina hintaa, rehuvilja on halvempaa. Tanskassa - jopa Suomeen verrattuna - oleva järkyttävän suuri ylituotanto pitää, lihan ja porsaan hinnan alhaalla. Siellähän voidaan oikeasti puhua kustannuskriisistä....

Ei kustannuksissa vaan kustannustehokkuudessa jäädään jälkeen. Muuten tämä on itse asiassa totta, rupesin itsekin oikein pohtimaan että "Hetkinen!". Yksikkökoko ja tuotannon intensiivisyys lienevät suurimmat selittävät tekijät.

Niinpä niin. Tässä kohtaa homma menee kimurantiksi... Pitääkö kansallisella tukea kustannustehottomuutta. Kai jotain riskiä pitää yrittäjällekkin jäädä. Mielestäni kansallisella tuella pitää kompensoida ainoastaan korkeammasta kustannustasosta johtuvia menoja...

Niinpä niin. Tässä kohtaa homma menee kimurantiksi... Pitääkö kansallisella tukea kustannustehottomuutta. Kai jotain riskiä pitää yrittäjällekkin jäädä. Mielestäni kansallisella tuella pitää kompensoida ainoastaan korkeammasta kustannustasosta johtuvia menoja...

Olet erittäin oikeassa. Tässähän on nyt sellainen juttu että alunperin täällä oli tanskalaisiin nähden pienet yksikkökoot ja siinä mielessä tuki oli perusteltu. Nyt teurastamot valitsivat sen linjan että otetaan tanskalaisten malli tänne ja isoja yksiköitä ja tehotuotantoa perinteisen suomalaisen perheviljelmämallin sijasta. Ja sillä linjalla on edetty ja yksikkökokoa kasvatettu. Ja olet oikeassa että näillä isoilla yksiköillä pitäisi pärjätä myös tanskalaisille. Toivottavasti myös pärjätään.

21000= 1,59-1,53*350000
Pellosta: Lienee kaikille selvää ,että kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat häviäviä.
Muistaakseni ensimmäisiä lauseita ministeriltä 141 ratkaisun synnyttyä :on huolehdittava siitä, että kotieläintiloilla on riittävästi peltoa käytettävissä.
Rehuomavaraisuus oli ennen tilan pärjäämisen ehto, välillä muutumilla vähän lipsahti mutta nykyinen järjestelmä vaan suosii hehtaareita , itse en tuota ymmärrä: miksi eläinten tuet pitää maksaa pellon kautta?
Siis ilman peltoa oleva sikala ei kuulu aiheeseen: tukierot elueiden välillä.
Eilen telkkarissa aivokasvaimeen kuoleva poliisi sanoi: Tieto=Totuus=Oikeudenmukaisuus
Tuota voitaisiin pitää ohjenuorana.

Itse vähän epäilen, että nämä eteläsuomen korotetut investointituet on valuneet suoraan peltojen hintoihin, eli niitä myönnetään myös peltojen ostoihin, jotta tilan peltopinta-ala olisi tarpeeksi iso.

Lainaus käyttäjältä: maatyolainen - 19.01.09 - klo:07:59

21000= 1,59-1,53*350000
Pellosta: Lienee kaikille selvää ,että kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat häviäviä.
Muistaakseni ensimmäisiä lauseita ministeriltä 141 ratkaisun synnyttyä :on huolehdittava siitä, että kotieläintiloilla on riittävästi peltoa käytettävissä.
Rehuomavaraisuus oli ennen tilan pärjäämisen ehto, välillä muutumilla vähän lipsahti mutta nykyinen järjestelmä vaan suosii hehtaareita , itse en tuota ymmärrä: miksi eläinten tuet pitää maksaa pellon kautta?
Siis ilman peltoa oleva sikala ei kuulu aiheeseen: tukierot elueiden välillä.
Eilen telkkarissa aivokasvaimeen kuoleva poliisi sanoi: Tieto=Totuus=Oikeudenmukaisuus
Tuota voitaisiin pitää ohjenuorana.

Itse vähän epäilen, että nämä eteläsuomen korotetut investointituet on valuneet suoraan peltojen hintoihin, eli niitä myönnetään myös peltojen ostoihin, jotta tilan peltopinta-ala olisi tarpeeksi iso.

Ei pidä paikkaansa. Pellon ostohinnalla on hintakatto, joka ylitetty jo aikoja sitten. Sen sijaan jatkuva eläintukien siirto peltoon on nostanut. Tämä tuli Antero Kaapan (vai mikä se oli) esityksestä hyvin selväksi.

Ettekö te seuraa uutisia ollenkaan. Investointituki (sii korkotuki) poistui tukivalikoimasta jo puolitoistavuotta sitten...

Lainaus käyttäjältä: maatyolainen - 19.01.09 - klo:07:59

21000= 1,59-1,53*350000
Pellosta: Lienee kaikille selvää ,että kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat häviäviä.
Muistaakseni ensimmäisiä lauseita ministeriltä 141 ratkaisun synnyttyä :on huolehdittava siitä, että kotieläintiloilla on riittävästi peltoa käytettävissä.
Rehuomavaraisuus oli ennen tilan pärjäämisen ehto, välillä muutumilla vähän lipsahti mutta nykyinen järjestelmä vaan suosii hehtaareita , itse en tuota ymmärrä: miksi eläinten tuet pitää maksaa pellon kautta?
Siis ilman peltoa oleva sikala ei kuulu aiheeseen: tukierot elueiden välillä.
Eilen telkkarissa aivokasvaimeen kuoleva poliisi sanoi: Tieto=Totuus=Oikeudenmukaisuus
Tuota voitaisiin pitää ohjenuorana.

Itse vähän epäilen, että nämä eteläsuomen korotetut investointituet on valuneet suoraan peltojen hintoihin, eli niitä myönnetään myös peltojen ostoihin, jotta tilan peltopinta-ala olisi tarpeeksi iso.

No koittakaa nyt jo päättää!!! Ensin "maatyolainen" on sitä mieltä että sitä peltoa pitää olla riittävästi ja haastaa vielä "agronetin oikeuden" selvittämään asian? Että kotieläintiloilla pitää olla riittävästi peltoa? Ja sitten kun täällä etelässä koitetaan sitä peltoa riittävästi ostaa niin ollaan typeriä kun maksetaan isoja hintoja kun kysyntä on suurempi kuin tarjonta ja se väistämättä nostaa pellon hintoja. Ja investointituetkin vielä valuu koronneisiin hintoihin. Teit niin tai näin niin se on aina väärin! Koittakaa nyt jo edes päättää ja neuvoa että miten oikein pitäisi tehdä että oltaisiin tyytyväisiä. Kiitos.

Pellon hankintaan ei ole myönnetty tukea heinäkuun 2007 jälkeen kenellekkään, eikä tulla enää kenellekkään myöntämäänkään, joten ei kannata enää vanhoja muistella!!!!

ABC "Kissa kävelee, tikapuita pitkin taivaaseen" kyllä näköjään se toisen kateus on niin totta kuin sanotaan "Kateus vie vaikka kalat, soppa kattilasta".

Tämä sopii niin tähän.
http://www.youtube.com/watch?v=k9SEKiqTd68&feature=related

Pellon hankintaan ei ole myönnetty tukea heinäkuun 2007 jälkeen kenellekkään, eikä tulla enää kenellekkään myöntämäänkään, joten ei kannata enää vanhoja muistella!!!!

oho, sanoppa sama markariinikolomikolle

Pellon hankintaan ei ole myönnetty tukea heinäkuun 2007 jälkeen kenellekkään, eikä tulla enää kenellekkään myöntämäänkään, joten ei kannata enää vanhoja muistella!!!!

Ainakin vuonna 2008 on myönnetty peltojen hankintaan investointitukia, näin olen kuullut väitettävän.