Ilmankos on monilla nykyään niin huonot ja rikkaiset viljakasvustot, kun ei perusmuokkausta tehdä enää kyntäen.  Nykyisännät on niin kiireisiä muiden bisneksiensä kanssa, ettei aikaa ja haluja riitä hitaaseen kyntötyöhön.  Kuitenkin, kynnöllä saa parhaat sadot.

Jos alkaa muokkaan ns.kevyesti kuten esmes saksassa, niin taitaa olla kyntö ainakin yhtä nopiaa. Jos puinnin perään lautasella idätteleen rikat/jääntiviljat ja aloittamaan oljen lahottamisen, sen jälkeen kaks kolme kertaa kultivointi 20cm, niin kyntö varsin kustannustehokas ja nopea toimenpide.

Onhan se kyntäminen kivaa.  Voi istua traktorissa ja kuvitella tekevänsä jotain.  Savisemmilla alueilla kyntö kyllä kannattaa unohtaa ja pehmeillä se on turhaa.  Kevatkyntö lienee ainoa missä jotain ideaa.

Kyllä toi maanrakenne parani kultivointikaudella hyvinkin merkittävästi. Mielestäni muokkausmenetelmien vuorottelu on avainsana, koko ajan ei pidä kyntää, mutta vetää esim. 2 vuotta kultivointia ja sitten kyntö. Voi sovittaa yhteen esim. pahnaisten lajikkeiden kanssa. Rikkaisiin kasvustoihin vaikuttaa aika paljon aineet ja annoskoot. Urakoitsijoilta voi kysellä lisää isäntien mielihaluista, sieltä selviää kaikkea kivaa...

juuri tuo vuorottelu ei kait mikään kielletty kun ilmat ja kelit sopivia aikanaan... ite en kynnä jos pärjää ilmankin mutta kyllä övereillä voi kynnelläkin kun tarve siihen...

>Kevatkyntö lienee ainoa missä jotain ideaa

Keväkyntö nimenomaan on semmoista,missä on kaikkein vähiten ideaa

Maalajikohtainen asia tuo kevätkyntö ja riippuu vuodesta vielä miten suosii tuota toimenpidettä. Meidän karkeilla ja hikevillä hietamailla toimii tosi hyvin. Eloperäisillä mailla kyntö käytännössä ainoa järkevä perusmuokkaustoimenpide. Savimaille kasvinviljelytilalla taas kevytmuokkaus toimii pääsääntöisesti paremmin. Turha vetää mutkia ihan suoraksi ja sanoa että jokin perusmuokkaustoimenpide on ainoa ja sopivin joka paikkaan.

Maalajikohtainen asia tuo kevätkyntö ja riippuu vuodesta vielä miten suosii tuota toimenpidettä. Meidän karkeilla ja hikevillä hietamailla toimii tosi hyvin. Eloperäisillä mailla kyntö käytännössä ainoa järkevä perusmuokkaustoimenpide. Savimaille kasvinviljelytilalla taas kevytmuokkaus toimii pääsääntöisesti paremmin. Turha vetää mutkia ihan suoraksi ja sanoa että jokin perusmuokkaustoimenpide on ainoa ja sopivin joka paikkaan.

Osimmoilleen näin.
Tullut sekoitus kevytmuokkauksesta ja kynnöstä, mut toki viljelykierto sellainen et joutuu kyntämään joka vuos osan. Tilanteen mukaan tulee sitte valittua joko kyntöä tai kevyttä sellaisille lohkoille, jotka tulee viljalle. Kevätkyntö kyl hietamailla ok, mut monesti tulee liian kiirus et ehtisi keväällä kyntää kaiken. keväälle jää yleensä sellaiset lohkot kyntöön, johon tulee levitettyä kuivalannat.
Kai sitä syssyllä ehtii jonkun päivän kyntää, kun alkaa ollaa hiljaisempaa muuten maataisteluhommista.
Miten useaan vaihdatte kyntösyvyyttä, että ei tule kyntöanturaa?
Ittellä tulee vaihdeltua viljelykierron mukaan syvyyttä, kun ei toi parin mutterin kiertäminen oo viel liian voimia koittavaksi työvaiheeksi käynyt.

Näillä savilla ei keväällä kynnetä yhtään mitään ja syksylläkin kynnän vain lopetettavat nurmet. Kaikki muu kultivoidaan. En kyllä näe mitään hyötyä palata omalla tilallani laajempaan kyntämiseen, maaperäkin kiittää.

Nurmen lopetuksessa kyntö on ehdoton, mutta............. todennäköisesti siitä on maan multavuuden kannalta hyötyä myös vuorovuosina käännellä.Ja kun sitten valitsee sen hyvän ajankohdan maa kiittää.Kevätkynnöt on sitten täysin perseestä.

Nurmen lopetuksessa kyntö on ehdoton, mutta............. todennäköisesti siitä on maan multavuuden kannalta hyötyä myös vuorovuosina käännellä.Ja kun sitten valitsee sen hyvän ajankohdan maa kiittää.Kevätkynnöt on sitten täysin perseestä.

Mihin perustat näkemyksen että kevätkyntö on perseestä? Ainakin meillä päin toimii tosi hyvin käytännössä aina. Ijasja2 voi vahvistaa... Sitten jos sattuu tulemaan todella kuivaa niin syyskyntö on parempi vaihtoehto. Kevätkynnöllä maa lämpenee nopeammin ja saa kylvää saman tien...

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 16.08.16 - klo:18:57

Nurmen lopetuksessa kyntö on ehdoton, mutta............. todennäköisesti siitä on maan multavuuden kannalta hyötyä myös vuorovuosina käännellä.Ja kun sitten valitsee sen hyvän ajankohdan maa kiittää.Kevätkynnöt on sitten täysin perseestä.

Mihin perustat näkemyksen että kevätkyntö on perseestä? Ainakin meillä päin toimii tosi hyvin käytännössä aina. Ijasja2 voi vahvistaa... Sitten jos sattuu tulemaan todella kuivaa niin syyskyntö on parempi vaihtoehto. Kevätkynnöllä maa lämpenee nopeammin ja saa kylvää saman tien...

Tuolla lounaassa/etelässä on sen kevätsään kanssa se alituinen tappelu. Kevätkyntöinen aitosavi näyttää samalta kuin kippaamalla purettu tiilikasa 

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 16.08.16 - klo:19:06

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 16.08.16 - klo:18:57

Nurmen lopetuksessa kyntö on ehdoton, mutta............. todennäköisesti siitä on maan multavuuden kannalta hyötyä myös vuorovuosina käännellä.Ja kun sitten valitsee sen hyvän ajankohdan maa kiittää.Kevätkynnöt on sitten täysin perseestä.

Mihin perustat näkemyksen että kevätkyntö on perseestä? Ainakin meillä päin toimii tosi hyvin käytännössä aina. Ijasja2 voi vahvistaa... Sitten jos sattuu tulemaan todella kuivaa niin syyskyntö on parempi vaihtoehto. Kevätkynnöllä maa lämpenee nopeammin ja saa kylvää saman tien...

Tuolla lounaassa/etelässä on sen kevätsään kanssa se alituinen tappelu. Kevätkyntöinen aitosavi näyttää samalta kuin kippaamalla purettu tiilikasa 

Ainoa ero siinä, että tiilikasan saa helpommin murskattua toukokuntoon.

Työ ette nyt oikein hiffannut.  Ei tietenkään savia kynnetä keväällä,  vain ne maat joille se sopii.  Muuten ne aurat onkin sitten parempi pitää siellä suulissa.

Ruotsissa kevätrapsin viljelijät ovat havainneet, että pakkerin käyttö syyskyntömaalla säästää keväällä arvokasta kosteutta paremminkin  kuin tasausäestys, ja samalla saadaan kynnön edut ja kultivoinnin kosteudensäästö aikaiseksi.

Toinen menetelmä on äestää "tulitikkulaatikon" kokoisiksi kokkareiksi se syyskyntö.

-SS-