Mahtaako Suomessa olla kiinteän massan mädätysbiokaasulaitoksia toiminnassa vielä ollenkaan? Että kaasutetaanko niissä nurmiheinää miten paljon? Saksas ainakin on laitettu vanhoja apesekoittimia ruuvaamaan kiinteän aineksen lietteen sekaan kaasutettavaksi.

Tuli vain mieleen jotta siinä saattaa tulevaisuudessa olla monelle urakoitsijalle leivänmuruiksi jos kaikki peltojen pyörtänöt kerättäisiin biokaasutettaviksi. Saattaisi ojatkin pysyä paremmin auki kun niihin ei kertyisi vanhaa moskaa pohjalle, noi nykyiset piennarmurskaimet kun ei heitä mihinkään suuntaan. On toki muutama kiinteäksi tehty kelasilppuri nähty toiminnassa että se viskaa edes poispäin ojasta massan.

Euroopassa tuota harrastetaan paljon. Vredoissa on imurikoneet, jotka niittävät heinän ja imevät kyytiin.

Suomessa.... pitkät etäisyydet. Ja muun sonnan etäisyys energiankulutuksesta on pitkä. Valtion pitäisi tukea ajatusta tolkuttomasti..

Euroopassa tuota harrastetaan paljon. Vredoissa on imurikoneet, jotka niittävät heinän ja imevät kyytiin.

Suomessa.... pitkät etäisyydet. Ja muun sonnan etäisyys energiankulutuksesta on pitkä. Valtion pitäisi tukea ajatusta tolkuttomasti..

Niin tukea vähän samalla tavalla kuin tuulivoimaakin

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 29.07.16 - klo:15:11

Euroopassa tuota harrastetaan paljon. Vredoissa on imurikoneet, jotka niittävät heinän ja imevät kyytiin.

Suomessa.... pitkät etäisyydet. Ja muun sonnan etäisyys energiankulutuksesta on pitkä. Valtion pitäisi tukea ajatusta tolkuttomasti..

Niin tukea vähän samalla tavalla kuin tuulivoimaakin

Mutta vielä enemmän. Plus että se Vredo kuluttaa enemmän löpöä kuin mitä ruohosta saisi metaania.

mutta eikös noita karja/pelto keskittymiä ole tuolla   veetin kiroamalla alueella että nurkat kopsaa...?      luulis siellä olevan kysyntää tuollaiselle halvalle enerkialle..                        mihin muuten piokaasun voi käyttää???                            hakeen sekaan ei kait saa laitteua...

Vittuun tuollaiset biokaasut.

Parempaakin tavaraa siitä saisi aikaan. Kaikkia mahdollisia hiiliyhdisteitä.

Kuolleena syntynyt ajatus. Biokaasu voimallaan pitäisi ajaa ens luokasta säilörehun että siitä on hyötyä. Ainoa mikä ehkä kelpasi ois herne härkäpapu soossi lisättynä italianraeheinä persianapila seoksella.

Kuolleena syntynyt ajatus. Biokaasu voimallaan pitäisi ajaa ens luokasta säilörehun että siitä on hyötyä. Ainoa mikä ehkä kelpasi ois herne härkäpapu soossi lisättynä italianraeheinä persianapila seoksella.

Noi siis tarttee hiiltä, eivät typpeä.

Hiilen istumiseen kasvustoon tarvitaan typpeä.

Hiilen istumiseen kasvustoon tarvitaan typpeä.

Biokaasula kaipaa kuiva-ainetta. Ei litimärkää moskaa.

kelpaisko sille mah. viime ja toissa kesän sato?

Jos biokaasuun tarvittavasta heinästä alettaisiin viljelijöille maksamaan, niin ei olisi enää perusteita hömppäheinätuille. Lyseessähän olisi silloin non-food tuotanto. Kun maataloustukien tarkoitus on korvata alentuneita tuottajahintoja, jotta elintarvikkeet pysyisi halpoina, niin tästä syntyy peruste olla maksamatta tukia hömpälle, joka myydään biokaasulaitokselle.

Jos biokaasuun tarvittavasta heinästä alettaisiin viljelijöille maksamaan, niin ei olisi enää perusteita hömppäheinätuille. Lyseessähän olisi silloin non-food tuotanto. Kun maataloustukien tarkoitus on korvata alentuneita tuottajahintoja, jotta elintarvikkeet pysyisi halpoina, niin tästä syntyy peruste ollamkaamatta tukia hömpälle, joka myydään biokaasulaitokselle.

Sit sitä kaasutusheinätukea pitäisi maksaa taas korotettuna jonnekkin sellaiselle Suomen kolkalle, jossa ei ole ihmisiä kaasuakaan tarvittaisi 😅😅

Saksan ajelulla sattui silmään yksi valtava kaasutuslaitos keskellä maissivainiota. Kooltaan isohko jääkiekkoareena.  Maissisäilörehua 10 metriä korkeissa aumoissa. Äkkiseltään arvioiden vähintään 2000 hehtaarin maissit yhdessä aumassa.

Suomessa kyseeseen saattaisi tulla joku apila-heinänurmi, mutta satotasohan on vain 1/3 saksan maissisadosta. Viljelykierron takia nurmet olisivat tervetulleita ainakin etelä-Suomessa, missä kaasulle voisi löytää ostajiakin. Raaka-aineen kuljetusmatka ei vain saisi olla ainakaan korjuuaikana kovin suuri, ettei aika kuluisi turhaan tienpäällä

Kyllä tuo alkuperäinen ajatus kaatuu satotasoon ja kuljetusmatkaan jo siinä vaiheessa kun jotain oikeasti lasketaan ja suunnitellaan. Jos asiallisen apila-heinänurmen satotaso on 1/3 tuon Saksan maissi esimerkin satotasosta, niin varsinkaan suojavyöhykeiltä ei taida tulla edes 1/10. On aika epärealistista kuvitella, että niiden korjaamisesta maksettaisiin tai sitä tuettaisiin varsinkin kun korjuussa ja kuljetuksessa kuluisi enemmän energiaa kuin biokaasuna saataisiin.