Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 28.06.16 - klo:17:48

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.06.16 - klo:13:05

Tuotko Okran coc-miitinkiin jokaselle klaanilaiselle folioon pakatun lasipöytälörtsyn tuliaiseksi, kaikilla mausteilla?

Jep, mulla on kaikille torttu lasilautasella.

Ååååh.

Jokaiselle sun nimimerkille on oma torttu, älä syö siis aamupalaa.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.06.16 - klo:18:01

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 28.06.16 - klo:17:48

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.06.16 - klo:13:05

Tuotko Okran coc-miitinkiin jokaselle klaanilaiselle folioon pakatun lasipöytälörtsyn tuliaiseksi, kaikilla mausteilla?

Jep, mulla on kaikille torttu lasilautasella.

Ååååh.

Jokaiselle sun nimimerkille on oma torttu, älä syö siis aamupalaa.

Skänälle siis 6 torttua

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 28.06.16 - klo:18:20

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.06.16 - klo:18:01

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 28.06.16 - klo:17:48

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.06.16 - klo:13:05

Tuotko Okran coc-miitinkiin jokaselle klaanilaiselle folioon pakatun lasipöytälörtsyn tuliaiseksi, kaikilla mausteilla?

Jep, mulla on kaikille torttu lasilautasella.

Ååååh.

Jokaiselle sun nimimerkille on oma torttu, älä syö siis aamupalaa.

Skänälle siis 6 torttua

Toivottavasti torttu on laksatiivisessä muodossa...ååååååååh!


Hyi helvetti....

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 27.06.16 - klo:20:13

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 27.06.16 - klo:19:58

Tässä saavutettaisiin monta monta tavoitetta. Yksinkertaisuus, oikeudenmukaisuus, byrokratian väheneminen jne jne. Mutta ei tapahdu. Jaa että miksi ei? Koska on niitä joilla on saavutettuja etuja ja jotka kuorossa huutavat SAKn tyyliin että "meiltä ei saa leikata". Ja vielä kun suurimmat voittajat olisivat kasvinviljelytilat ja suurin häviäjä olis C-alueen maito nii mitäs luulette, lähteekö vaikkapa MTK ajamaan tuollaista? Byrokratian purkua?

Totta, varsinkin kun tietää, että sun, taiskerin ja optimistin yksi suurimpia tavoitteita on juuri kotieläintalouden lopettaminen suomessa.
Mitäs arvelette, kuinka viljan hinta kehittyy kun kotieläintilat ei osta enää jyvääkään ja myy sitten sen tonnin viiva viisi per hehtaari?

Nyt täytyy sanoa että älä tatea tohon sekota, sen tulee suurin liikevaihto kanakauroista.

juuri näin ,mää en tekis koko hommaa jos ei olis noin hyviä yhteistyökumppaneita.jos joutuisin esim ostaan pussilannoiteessa muuta kun typpee ja taisteleen keskivertosatojen kanssa ni yhteenvetona naulaisin laudat oveen pakenisin kotiin takas eli pyhäjärven rantaa ja ajaisin roskapaskaa tampereella

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 27.06.16 - klo:19:58

Tässä saavutettaisiin monta monta tavoitetta. Yksinkertaisuus, oikeudenmukaisuus, byrokratian väheneminen jne jne. Mutta ei tapahdu. Jaa että miksi ei? Koska on niitä joilla on saavutettuja etuja ja jotka kuorossa huutavat SAKn tyyliin että "meiltä ei saa leikata". Ja vielä kun suurimmat voittajat olisivat kasvinviljelytilat ja suurin häviäjä olis C-alueen maito nii mitäs luulette, lähteekö vaikkapa MTK ajamaan tuollaista? Byrokratian purkua?

Totta, varsinkin kun tietää, että sun, taiskerin ja optimistin yksi suurimpia tavoitteita on juuri kotieläintalouden lopettaminen suomessa.
Mitäs arvelette, kuinka viljan hinta kehittyy kun kotieläintilat ei osta enää jyvääkään ja myy sitten sen tonnin viiva viisi per hehtaari?

Paalinpyörittelijää voisin hieman opastaa.
Ajatukseni lähtee pellolta ja kotieläimet ovat pellosta saatavan tuotannon jatkeita, myöskin tilatasolla. Jos kävisi niin ettei peltokasvit menisi kaupaksi niin viljelijä laittaisi pellon kesannolle , jatkojalostaisi , pudottaisi tuotteen hintaa, vuokraisi/myisi pellon pois tai metsittäisi. Vaihtoehtoja riittää.
Nyt kotieläimille maksettavaa tukea ei voida perustella kuin sillä että, kotimainen teollisuus ei kykene maksamaan raaka-aineesta omalla kulurakenteellaan riittävästi. Pari esimerkkiä; joskus sikamiehet ajattelivat vievänsä sikoja teurastettavaksi venäjälle, Sirkka -L Anttila julisti ettei makseta ainakaan kansallista tukea. Atrian Paatelainen sanoi "yhteiskunnan huolehdittava alkutuotannon investoinneista, se ei ole teollisuuden tehtävä. Nämä ovat kyllä suoraa puhetta.

Itse olen tasapainoisen tuotannon suuri ystävä ja pyrin siihen että, tilan katetuotot tukevat toisiaan ja saadaan niitä synergiaetuja.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 27.06.16 - klo:20:13

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 27.06.16 - klo:19:58

Tässä saavutettaisiin monta monta tavoitetta. Yksinkertaisuus, oikeudenmukaisuus, byrokratian väheneminen jne jne. Mutta ei tapahdu. Jaa että miksi ei? Koska on niitä joilla on saavutettuja etuja ja jotka kuorossa huutavat SAKn tyyliin että "meiltä ei saa leikata". Ja vielä kun suurimmat voittajat olisivat kasvinviljelytilat ja suurin häviäjä olis C-alueen maito nii mitäs luulette, lähteekö vaikkapa MTK ajamaan tuollaista? Byrokratian purkua?

Totta, varsinkin kun tietää, että sun, taiskerin ja optimistin yksi suurimpia tavoitteita on juuri kotieläintalouden lopettaminen suomessa.
Mitäs arvelette, kuinka viljan hinta kehittyy kun kotieläintilat ei osta enää jyvääkään ja myy sitten sen tonnin viiva viisi per hehtaari?

Paalinpyörittelijää voisin hieman opastaa.
Ajatukseni lähtee pellolta ja kotieläimet ovat pellosta saatavan tuotannon jatkeita, myöskin tilatasolla. Jos kävisi niin ettei peltokasvit menisi kaupaksi niin viljelijä laittaisi pellon kesannolle , jatkojalostaisi , pudottaisi tuotteen hintaa, vuokraisi/myisi pellon pois tai metsittäisi. Vaihtoehtoja riittää.
Nyt kotieläimille maksettavaa tukea ei voida perustella kuin sillä että, kotimainen teollisuus ei kykene maksamaan raaka-aineesta omalla kulurakenteellaan riittävästi. Pari esimerkkiä; joskus sikamiehet ajattelivat vievänsä sikoja teurastettavaksi venäjälle, Sirkka -L Anttila julisti ettei makseta ainakaan kansallista tukea. Atrian Paatelainen sanoi "yhteiskunnan huolehdittava alkutuotannon investoinneista, se ei ole teollisuuden tehtävä. Nämä ovat kyllä suoraa puhetta.

Itse olen tasapainoisen tuotannon suuri ystävä ja pyrin siihen että, tilan katetuotot tukevat toisiaan ja saadaan niitä synergiaetuja.

Mää perustelisin, ainakin maitopuolella, korkeampaa tukea sillä että navettaa ei turhaan tituleerata paskalle haisevaksi työsiirtolaksi.

Luomuemohömppämielikuvahuttu tai lammaskatras..no, antaa olla.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 28.06.16 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 27.06.16 - klo:20:13

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 27.06.16 - klo:19:58

Tässä saavutettaisiin monta monta tavoitetta. Yksinkertaisuus, oikeudenmukaisuus, byrokratian väheneminen jne jne. Mutta ei tapahdu. Jaa että miksi ei? Koska on niitä joilla on saavutettuja etuja ja jotka kuorossa huutavat SAKn tyyliin että "meiltä ei saa leikata". Ja vielä kun suurimmat voittajat olisivat kasvinviljelytilat ja suurin häviäjä olis C-alueen maito nii mitäs luulette, lähteekö vaikkapa MTK ajamaan tuollaista? Byrokratian purkua?

Totta, varsinkin kun tietää, että sun, taiskerin ja optimistin yksi suurimpia tavoitteita on juuri kotieläintalouden lopettaminen suomessa.
Mitäs arvelette, kuinka viljan hinta kehittyy kun kotieläintilat ei osta enää jyvääkään ja myy sitten sen tonnin viiva viisi per hehtaari?

Paalinpyörittelijää voisin hieman opastaa.
Ajatukseni lähtee pellolta ja kotieläimet ovat pellosta saatavan tuotannon jatkeita, myöskin tilatasolla. Jos kävisi niin ettei peltokasvit menisi kaupaksi niin viljelijä laittaisi pellon kesannolle , jatkojalostaisi , pudottaisi tuotteen hintaa, vuokraisi/myisi pellon pois tai metsittäisi. Vaihtoehtoja riittää.
Nyt kotieläimille maksettavaa tukea ei voida perustella kuin sillä että, kotimainen teollisuus ei kykene maksamaan raaka-aineesta omalla kulurakenteellaan riittävästi. Pari esimerkkiä; joskus sikamiehet ajattelivat vievänsä sikoja teurastettavaksi venäjälle, Sirkka -L Anttila julisti ettei makseta ainakaan kansallista tukea. Atrian Paatelainen sanoi "yhteiskunnan huolehdittava alkutuotannon investoinneista, se ei ole teollisuuden tehtävä. Nämä ovat kyllä suoraa puhetta.

Itse olen tasapainoisen tuotannon suuri ystävä ja pyrin siihen että, tilan katetuotot tukevat toisiaan ja saadaan niitä synergiaetuja.

Mää perustelisin, ainakin maitopuolella, korkeampaa tukea sillä että navettaa ei turhaan tituleerata paskalle haisevaksi työsiirtolaksi.

Luomuemohömppämielikuvahuttu tai lammaskatras..no, antaa olla.

Mitäs siitä tulis, jos jokainen pelto tehoviljetäis?

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 28.06.16 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 28.06.16 - klo:07:02

Paljon siinä km:n listassa oli raja tuhannen joukkoon, en oo raskinut tilata lehteä.

Sen verran että seuraavalla kerralla 250 ei välttämättä enään riitä.

Et kai vaan meinaa tippua kelkasta?

Tilakoko kyllä kasvaa kovaa vauhtia, oliko lustallla enää alle 200 ha tiloja. Vai sanosko jotta terävin kärki kasvaa, keskipinta-alat ei taida kuitenkaan niin joutuin?

Joo ajatellaan vaikka kuvitteellista agronet-maata, jossa on 1000 ha peltoa. Aluksi on sata viljelijää, 99 viljelijällä on 1 ha ja yhdellä, Öky Ökysellä 901 ha. Keskipinta-ala 10 ha. Rakennemuutos-ministeriö kertoo lehdessä, että maatilojen pieni keskikoko haittaa rakennekehitystä, ja asialle on tehtävä jotakin.  Sitten Herra Öky Ökynen ostaakin puolet pikkutiloista  pois ja laittaa 50 isäntää mieron tielle. Jää 49 kpl hehtaarin palstalaista ja Öky Ökysellä on 951 ha. Maatilojen keskikoko nousi 20 ha:iiin. Jos taas puolet pikkutilallisista potkitaan pois rakennemuutoksen nimissä, jää 24 pientilaa ja Öky Ökysellä on 976 ha, ja maatilojen keskikoko nousee hups 40 ha:iin, vaikka suurimman tilan ala kasvoi vain 25 ha:n verran ! No jos sitten Öky ökynen valtaa melkein koko maan viljelmät, jää viisi puutarhapalstalaista, Öky Ökyselle tulee vajaat 1000 ha, eli 995 ha, maatilojen keskikoko pomppaa 167 ha:iin !.

Loput viisi kun hävitetään, nousee keskikoko terveeseen 1000 ha:iin. Julkisuus ja ammattilehdet ovat ylpeitä vaikutusvallastaan, oli suuri rakenneongelma, joka piti hoitaa. Ja hoidettiinkin.

Huomaamme, että joissakin tilanteissa, kun on paljon pieniä ja muutama suuri, maatilojen keskikoko ei kerro yhtään mitään mistään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 28.06.16 - klo:15:37

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 28.06.16 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 28.06.16 - klo:07:02

Paljon siinä km:n listassa oli raja tuhannen joukkoon, en oo raskinut tilata lehteä.

Sen verran että seuraavalla kerralla 250 ei välttämättä enään riitä.

Et kai vaan meinaa tippua kelkasta?

Tilakoko kyllä kasvaa kovaa vauhtia, oliko lustallla enää alle 200 ha tiloja. Vai sanosko jotta terävin kärki kasvaa, keskipinta-alat ei taida kuitenkaan niin joutuin?

Joo ajatellaan vaikka kuvitteellista agronet-maata, jossa on 1000 ha peltoa. Aluksi on sata viljelijää, 99 viljelijällä on 1 ha ja yhdellä, Öky Ökysellä 901 ha. Keskipinta-ala 10 ha. Rakennemuutos-ministeriö kertoo lehdessä, että maatilojen pieni keskikoko haittaa rakennekehitystä, ja asialle on tehtävä jotakin.  Sitten Herra Öky Ökynen ostaakin puolet pikkutiloista  pois ja laittaa 50 isäntää mieron tielle. Jää 49 kpl hehtaarin palstalaista ja Öky Ökysellä on 951 ha. Maatilojen keskikoko nousi 20 ha:iiin. Jos taas puolet pikkutilallisista potkitaan pois rakennemuutoksen nimissä, jää 24 pientilaa ja Öky Ökysellä on 976 ha, ja maatilojen keskikoko nousee hups 40 ha:iin, vaikka suurimman tilan ala kasvoi vain 25 ha:n verran ! No jos sitten Öky ökynen valtaa melkein koko maan viljelmät, jää viisi puutarhapalstalaista, Öky Ökyselle tulee vajaat 1000 ha, eli 995 ha, maatilojen keskikoko pomppaa 167 ha:iin !.

Loput viisi kun hävitetään, nousee keskikoko terveeseen 1000 ha:iin. Julkisuus ja ammattilehdet ovat ylpeitä vaikutusvallastaan, oli suuri rakenneongelma, joka piti hoitaa. Ja hoidettiinkin.

Huomaamme, että joissakin tilanteissa, kun on paljon pieniä ja muutama suuri, maatilojen keskikoko ei kerro yhtään mitään mistään.

-SS-

Hyvä havainnointi. Varsin pieni joukko häiriinnyttää markkinat. Sen negatiiviset vaikutukset tuntuvat kuitenkin kaikille samanlaisina.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.06.16 - klo:21:13

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 28.06.16 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 27.06.16 - klo:20:13

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 27.06.16 - klo:19:58

Tässä saavutettaisiin monta monta tavoitetta. Yksinkertaisuus, oikeudenmukaisuus, byrokratian väheneminen jne jne. Mutta ei tapahdu. Jaa että miksi ei? Koska on niitä joilla on saavutettuja etuja ja jotka kuorossa huutavat SAKn tyyliin että "meiltä ei saa leikata". Ja vielä kun suurimmat voittajat olisivat kasvinviljelytilat ja suurin häviäjä olis C-alueen maito nii mitäs luulette, lähteekö vaikkapa MTK ajamaan tuollaista? Byrokratian purkua?

Totta, varsinkin kun tietää, että sun, taiskerin ja optimistin yksi suurimpia tavoitteita on juuri kotieläintalouden lopettaminen suomessa.
Mitäs arvelette, kuinka viljan hinta kehittyy kun kotieläintilat ei osta enää jyvääkään ja myy sitten sen tonnin viiva viisi per hehtaari?

Paalinpyörittelijää voisin hieman opastaa.
Ajatukseni lähtee pellolta ja kotieläimet ovat pellosta saatavan tuotannon jatkeita, myöskin tilatasolla. Jos kävisi niin ettei peltokasvit menisi kaupaksi niin viljelijä laittaisi pellon kesannolle , jatkojalostaisi , pudottaisi tuotteen hintaa, vuokraisi/myisi pellon pois tai metsittäisi. Vaihtoehtoja riittää.
Nyt kotieläimille maksettavaa tukea ei voida perustella kuin sillä että, kotimainen teollisuus ei kykene maksamaan raaka-aineesta omalla kulurakenteellaan riittävästi. Pari esimerkkiä; joskus sikamiehet ajattelivat vievänsä sikoja teurastettavaksi venäjälle, Sirkka -L Anttila julisti ettei makseta ainakaan kansallista tukea. Atrian Paatelainen sanoi "yhteiskunnan huolehdittava alkutuotannon investoinneista, se ei ole teollisuuden tehtävä. Nämä ovat kyllä suoraa puhetta.

Itse olen tasapainoisen tuotannon suuri ystävä ja pyrin siihen että, tilan katetuotot tukevat toisiaan ja saadaan niitä synergiaetuja.

Mää perustelisin, ainakin maitopuolella, korkeampaa tukea sillä että navettaa ei turhaan tituleerata paskalle haisevaksi työsiirtolaksi.

Luomuemohömppämielikuvahuttu tai lammaskatras..no, antaa olla.

Mitäs siitä tulis, jos jokainen pelto tehoviljetäis?

Ei nyt ollu kyseessä tehoviljely vaan tukien kuppaaminen ja niiden jakoperusteet.

Mitäs siitä tulis, jos jokainen pelto tehoviljetäis?

Ainakin jos tukimuotoa muutetaan aktiivisempaan suuntaan, ts. tukea maksetaan tuotannosta, ei pelleilystä, laskisi pellon vuokrat ja hinnat järkevälle tasolle, eikä maatalouden rahavirrat kulkeutuisi rikkaruohopeltojen kautta eläkeläismaanomistajille.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 28.06.16 - klo:15:37

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 28.06.16 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 28.06.16 - klo:07:02

Paljon siinä km:n listassa oli raja tuhannen joukkoon, en oo raskinut tilata lehteä.

Sen verran että seuraavalla kerralla 250 ei välttämättä enään riitä.

Et kai vaan meinaa tippua kelkasta?

Tilakoko kyllä kasvaa kovaa vauhtia, oliko lustallla enää alle 200 ha tiloja. Vai sanosko jotta terävin kärki kasvaa, keskipinta-alat ei taida kuitenkaan niin joutuin?

Joo ajatellaan vaikka kuvitteellista agronet-maata, jossa on 1000 ha peltoa. Aluksi on sata viljelijää, 99 viljelijällä on 1 ha ja yhdellä, Öky Ökysellä 901 ha. Keskipinta-ala 10 ha. Rakennemuutos-ministeriö kertoo lehdessä, että maatilojen pieni keskikoko haittaa rakennekehitystä, ja asialle on tehtävä jotakin.  Sitten Herra Öky Ökynen ostaakin puolet pikkutiloista  pois ja laittaa 50 isäntää mieron tielle. Jää 49 kpl hehtaarin palstalaista ja Öky Ökysellä on 951 ha. Maatilojen keskikoko nousi 20 ha:iiin. Jos taas puolet pikkutilallisista potkitaan pois rakennemuutoksen nimissä, jää 24 pientilaa ja Öky Ökysellä on 976 ha, ja maatilojen keskikoko nousee hups 40 ha:iin, vaikka suurimman tilan ala kasvoi vain 25 ha:n verran ! No jos sitten Öky ökynen valtaa melkein koko maan viljelmät, jää viisi puutarhapalstalaista, Öky Ökyselle tulee vajaat 1000 ha, eli 995 ha, maatilojen keskikoko pomppaa 167 ha:iin !.

Loput viisi kun hävitetään, nousee keskikoko terveeseen 1000 ha:iin. Julkisuus ja ammattilehdet ovat ylpeitä vaikutusvallastaan, oli suuri rakenneongelma, joka piti hoitaa. Ja hoidettiinkin.

Huomaamme, että joissakin tilanteissa, kun on paljon pieniä ja muutama suuri, maatilojen keskikoko ei kerro yhtään mitään mistään.

-SS-

Tässä kuvitteellisessa esimerkissä on hyvä panna merkille, että Ö.Ö. ostaa, ja mitä ilmeisimmin mieron tielle "laitettu" kurjimus on toiminut myyjänä.

Keskiarvo kertoo keskiarvon.  Jos se ei miellytä, kannattaa opetella laskemaan muita tunnuslukuja tai tuijottaa alkuperäistä aineistoa. Mediaani olisi esimerkin rakennekehityksessä viimeiseen kolmeen tilaan asti varsin informatiivinen.

Missä ongelma?
Suomessa on peltoa noin 2 milj hehtaaria, tukea tulee noin 2,1 miljdr euroa.
Ehdotukseni on seuraava: jaetaan tuki suoraan hehtaareilla ja ainoa velvoite on pitää ala kesäisin vihreänä, ei sadonkorjuu pakkoa.
Jos hinnat nousevat voi sitten jotain viljellä. Kotielukat eivät saisi tukea koska ne ovat jo sekundaarisia pellonkäyttäjiä.
Tukien maksatus perustuisi pellon omistukseen, raiviot olisivat tuen ulkopuolella.
Ei tarvittaisi maataloushallintoa juuri mihinkään.
Eikö olekin hyvä visio? Reilu tonni tulisi suoraan verotettavaa tuloa suoraan kätöseen!
 

Tuo malli tekisi meistä kaikista niin rikkaita, että luomuviljelijätkin kadehtisivat. Tuon jälkeen hehtaarihinta hyppää vähintään 40000 euroon.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 24.06.16 - klo:18:38

Missä ongelma?
Suomessa on peltoa noin 2 milj hehtaaria, tukea tulee noin 2,1 miljdr euroa.
Ehdotukseni on seuraava: jaetaan tuki suoraan hehtaareilla ja ainoa velvoite on pitää ala kesäisin vihreänä, ei sadonkorjuu pakkoa.
Jos hinnat nousevat voi sitten jotain viljellä. Kotielukat eivät saisi tukea koska ne ovat jo sekundaarisia pellonkäyttäjiä.
Tukien maksatus perustuisi pellon omistukseen, raiviot olisivat tuen ulkopuolella.
Ei tarvittaisi maataloushallintoa juuri mihinkään.
Eikö olekin hyvä visio? Reilu tonni tulisi suoraan verotettavaa tuloa suoraan kätöseen!
 

Tuo malli tekisi meistä kaikista niin rikkaita, että luomuviljelijätkin kadehtisivat. Tuon jälkeen hehtaarihinta hyppää vähintään 40000 euroon.

Juuri näin. Jos tonni tukea tulisi pelkästä kasvinviljelystä, ei tilakoon kasvulle olisi mitää rajaa 
Hehtaarin töissä ei montaa tuntia mene, vaikka vähän kunnosteleekin ym, mutta yhtä eläintä kun minuutin hoitaa päivässä, joka ei taida edes riittää, niin työtä yli KUUSI tuntia vuodessa!! Elukan tuet silti karkkirahoja peltoon verrattuna..

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 24.06.16 - klo:18:38

Missä ongelma?
Suomessa on peltoa noin 2 milj hehtaaria, tukea tulee noin 2,1 miljdr euroa.
Ehdotukseni on seuraava: jaetaan tuki suoraan hehtaareilla ja ainoa velvoite on pitää ala kesäisin vihreänä, ei sadonkorjuu pakkoa.
Jos hinnat nousevat voi sitten jotain viljellä. Kotielukat eivät saisi tukea koska ne ovat jo sekundaarisia pellonkäyttäjiä.
Tukien maksatus perustuisi pellon omistukseen, raiviot olisivat tuen ulkopuolella.
Ei tarvittaisi maataloushallintoa juuri mihinkään.
Eikö olekin hyvä visio? Reilu tonni tulisi suoraan verotettavaa tuloa suoraan kätöseen!
 

Tuo malli tekisi meistä kaikista niin rikkaita, että luomuviljelijätkin kadehtisivat. Tuon jälkeen hehtaarihinta hyppää vähintään 40000 euroon.

 tuon mallin toimesta byrogratia vähennys niin paljon että vois hehtaari tuen nostaa 1500€!