Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Juurikin näin  (Luettu 3347 kertaa)

Sepeteus

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 37228
Vs: Juurikin näin
Miksi se Sepen naapur myrkyt maahan ruiskuttaa eikä kasvien lehdille? Vaivaista on sitten tosiaan kasvu jos maassa glyfopankki.

Eipä tuo ole maavaikutteinen aine.

Niin, ja "glyfosaattisodassa pohjimmainen tavoite; GM - viljelyn vastustuslobbaus."

Veli todistaa ihanasti.

  Onko nyt sotatila?

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786
Vs: Juurikin näin
  Onkohan näillä General ämmän miehillä jo takataskussa valmiina uus myrkky jota pääsee markkinoimaan taas patenttisuojalla sen jälkeen kun rikat ovat saastuneet glyfoa kestäviksi

Sepeteus

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 37228
Vs: Juurikin näin
  Onkohan näillä General ämmän miehillä jo takataskussa valmiina uus myrkky jota pääsee markkinoimaan taas patenttisuojalla sen jälkeen kun rikat ovat saastuneet glyfoa kestäviksi

täällä eräs todisti käsi raamatulla ettei glyforesitenttejä kasveja ole syntynyt. Glyforesistentti on suuri ongelma USA:ssa.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Juurikin näin
  Onkohan näillä General ämmän miehillä jo takataskussa valmiina uus myrkky jota pääsee markkinoimaan taas patenttisuojalla sen jälkeen kun rikat ovat saastuneet glyfoa kestäviksi

täällä eräs todisti käsi raamatulla ettei glyforesitenttejä kasveja ole syntynyt. Glyforesistentti on suuri ongelma USA:ssa.

glyfo resistenssejä rikkakasveja syntyy liian pieneistä käyttömääristä ja niistä kohdin missä jää hauki paikkoja ja muita ruiskuttamattomia kohtia. Kuten ojan pientareet.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Sepeteus

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 37228
Vs: Juurikin näin
  Onkohan näillä General ämmän miehillä jo takataskussa valmiina uus myrkky jota pääsee markkinoimaan taas patenttisuojalla sen jälkeen kun rikat ovat saastuneet glyfoa kestäviksi

täällä eräs todisti käsi raamatulla ettei glyforesitenttejä kasveja ole syntynyt. Glyforesistentti on suuri ongelma USA:ssa.

glyfo resistenssejä rikkakasveja syntyy liian pieneistä käyttömääristä ja niistä kohdin missä jää hauki paikkoja ja muita ruiskuttamattomia kohtia. Kuten ojan pientareet.

käsi raamatulla hän todistaa

peräkammarin poika

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1055
Vs: Juurikin näin
Joo luomukeskustelussa aina otetaan tarkoituksella asioiden vääristelijöiden tuottamia uutisia esille. Nytkin oli Hesarin palstalla kirjoitus, jossa mussutettiin tavanomaisen leivän olevan jatkuvaa glyfosaatin ruiskutusta ja puitava vilja kuulemma ruiskutetaan ja sitten vielä lisää ruiskutetaan ihan viljakuormaa ? Ei hemmetti, mitä roskaa !

En ole missään nähnyt kyseistä toimenpidettä leipäviljoilla. Ja jos leipäviljalla juolaa kasvaa siinä puitavassa viljassa, saa valkuaispitoisuuden ja leipälaadun muutenkin unohtaa jo valmiiksi.

Siinä olen Kylmiksen kanssa eri mieltä, että jos oikein sijoitetulla voimalla saa viljan kasvamaan valtavan rehevästi, se tukahduttaa juolavehnää tehokkaasti. Juolavehnä on aina lannoituksen nollaruudussa ottanut vallan, se on kokeiltu havainto. Eli maan viljavuudet, kuivatus ja riittävät perusravinteet ja peittävä lajike, ihan hyvin pärjää ilman glyfosaattia. Suorakylvöstä en tiedä, mutta ainakin huolellinen muokkaus vähentää kaikkia likaruohoja, väittävät tietenkin toisin suorakylvössä, minusta se ilmiö johtuu enimmäkseen siitä, että maan pinta muuttuu juolalle epäedullisen tiiviiksi, siksi se ei menesty suorakylvössä.

Glyfosaattimäärät eivät ole kuitenkaan niin isot kuin demagogit väittävät, tehoainemäärät riittävät vuosittain noin 500000 hehtaarille, sisältäen ratapihat ja muun ammattikäytön, sopivaa maa-alaa tavanomaista viljelyä poislukien luomu ja nurmet, on kuitenkin 1,3 - 1,5 milj ha. Eli voisi sanoa, että keskimäärin noin joka kolmas vuosi, lisäksi jos arvioidaan suorakylvettävät ja erikoiskasvialat lisätarpeena, voisi sanoa, että vain joka viides vuosi olisi sellainen hyvä oletus normimuokkaavan viljelijän käytössä. Ehkäpä juurikin ennen erikoiskasveja, eikä taatusti ennen ruista.

Ei se juola, jos se kunnolla lähtee, tule kahdessa-kolmessa vuodessakaan vielä takaisin. Epäonnistuminen syysviljassa sitä lisää. Tai sinisilmäinen uskomus viherlannoituksen niiton puhdistavaan vaikutukseen. Onneksi on Targa Super/Agil/Clamox olemassa öljykasveilla. Siitä ei vinguta yhtään, syynkin annan tuolla lopussa.

Eikä juola ole tullut immuuniksi, sen verran puhtaita peltoja tuolla kasvaa, sadot ovat korkeita ja torjunta on ammattimaista. Keskisatoja tietenkin alentavat heikkokuntoisia kasvustoja viljelevät, sellaisessa ympäristössä mikään torjunta-aine ei tehoa, kysehän on etumatkan saamisesta viljelykasville, joka pääsee peittämään ja voittamaan kasvien keskinäisen kisan varjostuksellaan. Allelopatia on juolalla suuri, sen avulla se pesäke suurenee vuosi vuodelta. Juurenpalat ovat myös tehokkaita leviämään pellolta lannan ja maanmuokkauskoneissa kulkeutuvan mullan mukana, lisäksi juolavehnä on siemenrikkakasvi myös.

Lähinnä ruis vastustaa juolaa viljoista erinomaisen paljon omalla juuristosodallaan, myös muita nurmikasveja niiden ollessa orasasteella. Nurmipuntarpää eli kansanomaisesti alopinpää pärjää ojaheinien joukossa juolalle. Mutta on itsessään syysviljojen rikka, suuressa maailmassa. Sen kestävyys glyfosaattia vastaan onkin jo parempi.

Niin lupasin mainita tässä glyfosaattisodassa pohjimmaisen tavoitteen; nimenomaan takana on GM - viljelyn vastustuslobbaus, valitettavasti se puraisee myös suorakylvöön, joka ei välttämättä lisäisi yhtään enempää  GM-kasveja viljelyyn kuin tavan viljelykään.

-SS-
Suorakylvökone ei kuljeta juolavehnän juuria pientareelta, eikä pesäkkeistä muualle, koska kaikki maahan osuvat osat siinä ovat pyöriviä kiekkoja sanoi Esa Eela.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20025
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Juurikin näin
Esa Eela myös sanoi yhdessä seminaarissa, että 400 kg lannoitetta hehtaarille on maksimi tarvittava, enempää kuulemma ei kannata laittaa, koska satokin on juuri sopiva nelisen tonnia, mainitsi jotakin polttovioituksesta. Mutta traktorin polttoainetta kuulemma säästyy niin paljon, ettei tarvitse voimaperäisesti viljelläkään.

Nykykoneet varmaan toimivat eri tavalla kuin MF kylvökoneen vannas.

Esimerkiksi  kiekkoräpidin jälkeen ei näy sängen pätkääkään enää. Onko se sitten suorakylvöä, ainakin kerta-ajon kylvöä, eikös se riitä. Taitavat puristit teroittaa jo vieskanmetallin liikelahjapuukkojansa.

-SS-

Muujussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1685
Vs: Luommutyrnivä...?
  Tuossa silmät pyöreenä seuraan kuinka "eräs" viljelijä ensin putsas luomupellot glyfolla 5 vuotta joka kesä ja nyt yrittää niitä saada kasvamaan luomuna.

Jaa. Eikö tuu luommutyrnivä "erräälle"...     ::)

Ilmituuma! Tyrnit kuljetetaan kanootilla mummun kanssa mjökkitalkkarille Mikkelin torille ja vaihdetaan kaljaan järvellä vesiossuuskunnan mökillä!

Sepeteus

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 37228
Vs: Luommutyrnivä...?
  Tuossa silmät pyöreenä seuraan kuinka "eräs" viljelijä ensin putsas luomupellot glyfolla 5 vuotta joka kesä ja nyt yrittää niitä saada kasvamaan luomuna.

Jaa. Eikö tuu luommutyrnivä "erräälle"...     ::)

Ilmituuma! Tyrnit kuljetetaan kanootilla mummun kanssa mjökkitalkkarille Mikkelin torille ja vaihdetaan kaljaan järvellä vesiossuuskunnan mökillä!

 Mie muumin kanssa naurettiin niin makiasti.