Joo luomukeskustelussa aina otetaan tarkoituksella asioiden vääristelijöiden tuottamia uutisia esille. Nytkin oli Hesarin palstalla kirjoitus, jossa mussutettiin tavanomaisen leivän olevan jatkuvaa glyfosaatin ruiskutusta ja puitava vilja kuulemma ruiskutetaan ja sitten vielä lisää ruiskutetaan ihan viljakuormaa ? Ei hemmetti, mitä roskaa !
En ole missään nähnyt kyseistä toimenpidettä leipäviljoilla. Ja jos leipäviljalla juolaa kasvaa siinä puitavassa viljassa, saa valkuaispitoisuuden ja leipälaadun muutenkin unohtaa jo valmiiksi.
Siinä olen Kylmiksen kanssa eri mieltä, että jos oikein sijoitetulla voimalla saa viljan kasvamaan valtavan rehevästi, se tukahduttaa juolavehnää tehokkaasti. Juolavehnä on aina lannoituksen nollaruudussa ottanut vallan, se on kokeiltu havainto. Eli maan viljavuudet, kuivatus ja riittävät perusravinteet ja peittävä lajike, ihan hyvin pärjää ilman glyfosaattia. Suorakylvöstä en tiedä, mutta ainakin huolellinen muokkaus vähentää kaikkia likaruohoja, väittävät tietenkin toisin suorakylvössä, minusta se ilmiö johtuu enimmäkseen siitä, että maan pinta muuttuu juolalle epäedullisen tiiviiksi, siksi se ei menesty suorakylvössä.
Glyfosaattimäärät eivät ole kuitenkaan niin isot kuin demagogit väittävät, tehoainemäärät riittävät vuosittain noin 500000 hehtaarille, sisältäen ratapihat ja muun ammattikäytön, sopivaa maa-alaa tavanomaista viljelyä poislukien luomu ja nurmet, on kuitenkin 1,3 - 1,5 milj ha. Eli voisi sanoa, että keskimäärin noin joka kolmas vuosi, lisäksi jos arvioidaan suorakylvettävät ja erikoiskasvialat lisätarpeena, voisi sanoa, että vain joka viides vuosi olisi sellainen hyvä oletus normimuokkaavan viljelijän käytössä. Ehkäpä juurikin ennen erikoiskasveja, eikä taatusti ennen ruista.
Ei se juola, jos se kunnolla lähtee, tule kahdessa-kolmessa vuodessakaan vielä takaisin. Epäonnistuminen syysviljassa sitä lisää. Tai sinisilmäinen uskomus viherlannoituksen niiton puhdistavaan vaikutukseen. Onneksi on Targa Super/Agil/Clamox olemassa öljykasveilla. Siitä ei vinguta yhtään, syynkin annan tuolla lopussa.
Eikä juola ole tullut immuuniksi, sen verran puhtaita peltoja tuolla kasvaa, sadot ovat korkeita ja torjunta on ammattimaista. Keskisatoja tietenkin alentavat heikkokuntoisia kasvustoja viljelevät, sellaisessa ympäristössä mikään torjunta-aine ei tehoa, kysehän on etumatkan saamisesta viljelykasville, joka pääsee peittämään ja voittamaan kasvien keskinäisen kisan varjostuksellaan. Allelopatia on juolalla suuri, sen avulla se pesäke suurenee vuosi vuodelta. Juurenpalat ovat myös tehokkaita leviämään pellolta lannan ja maanmuokkauskoneissa kulkeutuvan mullan mukana, lisäksi juolavehnä on siemenrikkakasvi myös.
Lähinnä ruis vastustaa juolaa viljoista erinomaisen paljon omalla juuristosodallaan, myös muita nurmikasveja niiden ollessa orasasteella. Nurmipuntarpää eli kansanomaisesti alopinpää pärjää ojaheinien joukossa juolalle. Mutta on itsessään syysviljojen rikka, suuressa maailmassa. Sen kestävyys glyfosaattia vastaan onkin jo parempi.
Niin lupasin mainita tässä glyfosaattisodassa pohjimmaisen tavoitteen; nimenomaan takana on GM - viljelyn vastustuslobbaus, valitettavasti se puraisee myös suorakylvöön, joka ei välttämättä lisäisi yhtään enempää GM-kasveja viljelyyn kuin tavan viljelykään.
-SS-
Viimeksi muokattu: 22.08.16 - klo:21:29 kirjoittanut -SS-