Suomalainen maaseutu -liitteessä kokenut mallasohran viljelijä Uudeltamaalta panostaa kunnolla viljelyyn, saa keskimäärin 4000-5000 kilon hehtaarisatoja . Viime  vuonna tulos jäi tukienkin jälkeen 57 euroa hehtaarilta tappiolliseksi.

Aika pieniä on keskisadot isoista panostuksista huolimatta noinkin hyvällä viljelysalueella...ja oliko se todellakin niin huonot kelit viime vuonna tuolla keskisellä Uudellamaalla, että tulos jäi noin kovasti tappiolle, tuet mukaan lukien...Varsinais-Suomessa moni kehui saaneensa ennätyssadon...jos totta puhuvat...eikä sitä fyysistä välimatkaa alueilla niin hirveästi ole...

Suomalainen maaseutu -liitteessä kokenut mallasohran viljelijä Uudeltamaalta panostaa kunnolla viljelyyn, saa keskimäärin 4000-5000 kilon hehtaarisatoja . Viime  vuonna tulos jäi tukienkin jälkeen 57 euroa hehtaarilta tappiolliseksi.

Aika pieniä on keskisadot isoista panostuksista huolimatta noinkin hyvällä viljelysalueella...ja oliko se todellakin niin huonot kelit viime vuonna tuolla keskisellä Uudellamaalla, että tulos jäi noin kovasti tappiolle, tuet mukaan lukien...Varsinais-Suomessa moni kehui saaneensa ennätyssadon...jos totta puhuvat...eikä sitä fyysistä välimatkaa alueilla niin hirveästi ole...

Joo olen kuullut muiltakin suurempien alojen viljelijältä, että se keskisato asettuu monta tonnia huippusatojen alle. Suursatoja voi tuottaa voimakastyppisillä orgaanisilla lannoitteilla, ei mineraalilannoitteita voi määräänsä enempää laittaa, viiden tonnin sadossa on jo luvallinen lannoitustaso, tietenkin jos on keksitty typenkerääjäohra, niin voi kasvaa paremmin vähälläkin voimalla.

Esimerkiksi pitkällisten nurmivuosien jälkeen tai jonkun kuminan, eipä pääse lannoittamaan, kun ei laskukaavat anna myöten satotasokorjausta.

-SS-

Tässä meikäläisen  peltonaapureilla pinta-alasta puhutaan vaan montako sataa
ha on viljelyssä. Makkaransyöntipäivillä viljasadot vaihtelee 6-8 t/ha. Kasvustot
näyttää usein siltä, että kannattako edes puida. Toisaalta jos 70 ha menee kokonaan
pommiin, se ei haittaa. Ei 5 t keskisato huono ole, ainakaan isommalta alalta.

Tässä meikäläisen  peltonaapureilla pinta-alasta puhutaan vaan montako sataa
ha on viljelyssä. Makkaransyöntipäivillä viljasadot vaihtelee 6-8 t/ha. Kasvustot
näyttää usein siltä, että kannattako edes puida. Toisaalta jos 70 ha menee kokonaan
pommiin, se ei haittaa. Ei 5 t keskisato huono ole, ainakaan isommalta alalta.

Ei todellakaan ole huono ei, kun sentään ollaan kanakoppi- ja lehmäalueen ulkopuolella,
että ei riitä turvoksiin asti lantaa, jossa 150 kg kokonaistyppi tulee jo pohjalle täyteen
ja salpeetarilla lupanumerot täyteen, että tällöin vilja saisi hyvinkin 250 kg typpeä, vaikka
kirjoissa ja kansissa on 150 kg.

Hyvä silloin on 6-7 tonnin satoja kerätä, jos sataa edes joskus.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: montöör - 09.06.16 - klo:15:26

Tässä meikäläisen  peltonaapureilla pinta-alasta puhutaan vaan montako sataa
ha on viljelyssä. Makkaransyöntipäivillä viljasadot vaihtelee 6-8 t/ha. Kasvustot
näyttää usein siltä, että kannattako edes puida. Toisaalta jos 70 ha menee kokonaan
pommiin, se ei haittaa. Ei 5 t keskisato huono ole, ainakaan isommalta alalta.

Ei todellakaan ole huono ei, kun sentään ollaan kanakoppi- ja lehmäalueen ulkopuolella,
että ei riitä turvoksiin asti lantaa, jossa 150 kg kokonaistyppi tulee jo pohjalle täyteen
ja salpeetarilla lupanumerot täyteen, että tällöin vilja saisi hyvinkin 250 kg typpeä, vaikka
kirjoissa ja kansissa on 150 kg.

Hyvä silloin on 6-7 tonnin satoja kerätä, jos sataa edes joskus.

-SS-

No mallasohralla alkaa olemaan 120-150kg typpimäärä ongelma valkuaisen suhteen. Tipple on ollu ainoo jolla noilla typpimäärillä pysyy alle rajan. Propinolle oli 150 liikaa. Kaljakuninkaat käyttää sitä 90kiloa jolla ei 5000 päästä kun haaveissa. Ja aina vouhotetaan typestä, fosfori on mun mielestä vähintään yhtä tärkee ellei tärkeempi. Valmistuminen, jyväkoko ja hehtopaino on riippuvaisia fosforista. Toki vesi on tärkein satokomponentti.....

Ei sen puoleen, rehuohraa mää kasvatan. Kattoo mitä Ironista irtoo, jos vettä vaan riittää.

eiks tuolla isossa maailmassa keskisadot ole aika alhaisia?   mutta sitten pinta-alaa onkin niin saakelisti joten tavaraa kertyy kuiteski...                 millä vosvoritasolla alkaa vaje näkyä?  itellä näkyy olevan näillä mäjillä joka lohkolla vajetta...   2--40 yksikköön...   ja silti tuloo tavaraa melkein yli tarpeen...             joskus vaan miettinny että jos panostais jollekin lohkolle kunnolla ja loput hömpällä....                            paranisiko laatu tarpeeksi, ja riski kyllä kasvais... märkä kesä ja korjuu huonoa.....

Mulle herää se ajatus, että tuollaisen 60 euron tappion/ha saa aikaiseksi paljon pienemmälläkin vaivalla.

Mulle herää se ajatus, että tuollaisen 60 euron tappion/ha saa aikaiseksi paljon pienemmälläkin vaivalla.

Ostaa gemssejä 60€ sohvalla maaten ja kaljaa juoden.

Sen verran herättää, että mä taidan tehdä niinku tähänkin asti. Viimesen veroilmotuksen mukaan voittoa ~200€/ha aikalailla minipanostuksilla. Mltään satokisoja en sadoillani voita. Panostakoot muut..

Sen verran herättää, että mä taidan tehdä niinku tähänkin asti. Viimesen veroilmotuksen mukaan voittoa ~200€/ha aikalailla minipanostuksilla. Mltään satokisoja en sadoillani voita. Panostakoot muut..

Hienoa !!!

Ton kun kertoo luvulla 150, niin alkaa saamaan palkan

paha saa aina palkkansa.. mutta mikä luetaan jo palkaksi?

Mulle herää se ajatus, että tuollaisen 60 euron tappion/ha saa aikaiseksi paljon pienemmälläkin vaivalla.

viljelisi laajaperäisemmin ja kävisi huorissa voimaperäisemmin.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 10.06.16 - klo:08:31

Mulle herää se ajatus, että tuollaisen 60 euron tappion/ha saa aikaiseksi paljon pienemmälläkin vaivalla.

Ostaa gemssejä 60€ sohvalla maaten ja kaljaa juoden.

ei se ole tappio, se on silkkaa voittoa kun kerrankin joku tuottaa tavaraa buustilla

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 10.06.16 - klo:08:31

Mulle herää se ajatus, että tuollaisen 60 euron tappion/ha saa aikaiseksi paljon pienemmälläkin vaivalla.

viljelisi laajaperäisemmin ja kävisi huorissa voimaperäisemmin.

Ei saatana, *****t pitäs olla laajaperäsiä ja viljely voimaperästä.