Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe onks tullu vettä?  (Luettu 472905 kertaa)

Tonniperä

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1168
Vs: onks tullu vettä?
Julistan sen nyt, ensi kesästä tulee edellisen "talven" kaltainen; kalsea ja märkä.

https://yle.fi/uutiset/3-11218514 millainen kesä seuraa talvea, jota ei tullut Etelä-Suomeen?

"Talven" aikana huuhtoutuneet ravinteet sentään saavat loistetta ja lämpöä aikaan.... vöhöriäästen mielissä - kun Itämeri loistaa myrkynvihreine levineen. Ja syyllisethän me jo tiedämme. ::)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: onks tullu vettä?
Kannattaa käyttää samaa tilastomatemaattista päättelyä esimerkiksi rulettipöydässä, kolikonheitossa ja lottoamisessa: Jos ruletista tulee musta useamman kerran, seuraavalla pyöräytyksellä tulee sitä todennäköisemmin punainen, mitä useampi musta on aikaisemmilla kerroilla tullut. Jos kolikkoa heitellessä tulee vaikka useampi klaava, kannattaa silloin ehdottomasti valita uudelle heitolle kruuna. Jos lottonumeroissa esiintyy parillisia nmeroita, seuraavalla kerralla tulee varmasti parilliset numerot.

Näin.

-SS-

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1242
Vs: onks tullu vettä?
Juu aika hyvin on pellot huuhdeltu tänä talvena. Rannikolla kun asun niin puolella pelloista on merivesi vieraillut säännöllisesti ja näköjään viikonloppuna tuulee ja sataa taas.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: onks tullu vettä?
Juu aika hyvin on pellot huuhdeltu tänä talvena. Rannikolla kun asun niin puolella pelloista on merivesi vieraillut säännöllisesti ja näköjään viikonloppuna tuulee ja sataa taas.
Jokohan se kuivuus ulina kohta loppuisi... ;D
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Rakkine

  • Vieras
Vs: onks tullu vettä?
Lähes kaikki sängellä, osa syysvehnällä, tää talvi suosii suorakylväjiä, ei karkaa ravinteet vesistöihin eikä valu pintamaa ojiin,  tulispa oikein kuiva kevät ja kesä.

Viimeksi muokattu: 21.02.20 - klo:10:09 kirjoittanut Rakkine

Rakkine

  • Vieras
Vs: onks tullu vettä?
Kannattaa käyttää samaa tilastomatemaattista päättelyä esimerkiksi rulettipöydässä, kolikonheitossa ja lottoamisessa: Jos ruletista tulee musta useamman kerran, seuraavalla pyöräytyksellä tulee sitä todennäköisemmin punainen, mitä useampi musta on aikaisemmilla kerroilla tullut. Jos kolikkoa heitellessä tulee vaikka useampi klaava, kannattaa silloin ehdottomasti valita uudelle heitolle kruuna. Jos lottonumeroissa esiintyy parillisia nmeroita, seuraavalla kerralla tulee varmasti parilliset numerot.

Näin.

-SS-

Tilastomatemaattista päättelyä ei voi soveltaa sääilmiöihin. Sen sijan on kokemusperäinen havainto, että erilaiset säätilat vuorottelevat. Varsinkin tämä koskee sateisia ja kuivia kausia.  Havainto on, että runsassateista jaksoa seuraa kuiva, vähäsateinen jakso, jota seuraa taas jossain vaiheessa runsassateinen jakso, näiden välissä on normaaleja kausia, jolloin ei ole erityisen kuivaa tai erityisen sateista.

Maaliskuu on tilastojen perusteella vähäsateisin kuukausi, saa nähdä miten käy tänä vuonna.  Mutta olen aika varma että jos maaliskuukin on sateinen, seuraa sitä erittäin vähäsateinen kevät ja alkukesä.

Toukoihin päästään jo huhtikuussa, ja alkukesä kärvistellään kuivuudessa.
Näin on,  koska tämä talvi on ollut runsassateinen, ei runsassateista talvea voi seurata sateinen kevät ja alkukesä. Loppukesä on myös kuiva.  Syksy taas sateinen.

Tulette näkemään ja kokemaan että olen oikeassa.

Viimeksi muokattu: 21.02.20 - klo:10:15 kirjoittanut Rakkine

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: onks tullu vettä?
Kannattaa käyttää samaa tilastomatemaattista päättelyä esimerkiksi rulettipöydässä, kolikonheitossa ja lottoamisessa: Jos ruletista tulee musta useamman kerran, seuraavalla pyöräytyksellä tulee sitä todennäköisemmin punainen, mitä useampi musta on aikaisemmilla kerroilla tullut. Jos kolikkoa heitellessä tulee vaikka useampi klaava, kannattaa silloin ehdottomasti valita uudelle heitolle kruuna. Jos lottonumeroissa esiintyy parillisia nmeroita, seuraavalla kerralla tulee varmasti parilliset numerot.

Näin.

-SS-

Tilastomatemaattista päättelyä ei voi soveltaa sääilmiöihin. Sen sijan on kokemusperäinen havainto, että erilaiset säätilat vuorottelevat. Varsinkin tämä koskee sateisia ja kuivia kausia.  Havainto on, että runsassateista jaksoa seuraa kuiva, vähäsateinen jakso, jota seuraa taas jossain vaiheessa runsassateinen jakso, näiden välissä on normaaleja kausia, jolloin ei ole erityisen kuivaa tai erityisen sateista.

Maaliskuu on tilastojen perusteella vähäsateisin kuukausi, saa nähdä miten käy tänä vuonna.  Mutta olen aika varma että jos maaliskuukin on sateinen, seuraa sitä erittäin vähäsateinen kevät ja alkukesä.

Toukoihin päästään jo huhtikuussa, ja alkukesä kärvistellään kuivuudessa.
Näin on,  koska tämä talvi on ollut runsassateinen, ei runsassateista talvea voi seurata sateinen kevät ja alkukesä. Loppukesä on myös kuiva.  Syksy taas sateinen.

Tulette näkemään ja kokemaan että olen oikeassa.

Vuodenaikojen välillä ei ole havaittu korrelaatiota. Voit todeta tämän myös itse tilaamalla avointa dataa Ilmatieteen laitokselta.

-SS-

Rakkine

  • Vieras
Vs: onks tullu vettä?
Kannattaa käyttää samaa tilastomatemaattista päättelyä esimerkiksi rulettipöydässä, kolikonheitossa ja lottoamisessa: Jos ruletista tulee musta useamman kerran, seuraavalla pyöräytyksellä tulee sitä todennäköisemmin punainen, mitä useampi musta on aikaisemmilla kerroilla tullut. Jos kolikkoa heitellessä tulee vaikka useampi klaava, kannattaa silloin ehdottomasti valita uudelle heitolle kruuna. Jos lottonumeroissa esiintyy parillisia nmeroita, seuraavalla kerralla tulee varmasti parilliset numerot.

Näin.

-SS-

Tilastomatemaattista päättelyä ei voi soveltaa sääilmiöihin. Sen sijan on kokemusperäinen havainto, että erilaiset säätilat vuorottelevat. Varsinkin tämä koskee sateisia ja kuivia kausia.  Havainto on, että runsassateista jaksoa seuraa kuiva, vähäsateinen jakso, jota seuraa taas jossain vaiheessa runsassateinen jakso, näiden välissä on normaaleja kausia, jolloin ei ole erityisen kuivaa tai erityisen sateista.

Maaliskuu on tilastojen perusteella vähäsateisin kuukausi, saa nähdä miten käy tänä vuonna.  Mutta olen aika varma että jos maaliskuukin on sateinen, seuraa sitä erittäin vähäsateinen kevät ja alkukesä.

Toukoihin päästään jo huhtikuussa, ja alkukesä kärvistellään kuivuudessa.
Näin on,  koska tämä talvi on ollut runsassateinen, ei runsassateista talvea voi seurata sateinen kevät ja alkukesä. Loppukesä on myös kuiva.  Syksy taas sateinen.

Tulette näkemään ja kokemaan että olen oikeassa.

Vuodenaikojen välillä ei ole havaittu korrelaatiota. Voit todeta tämän myös itse tilaamalla avointa dataa Ilmatieteen laitokselta.

-SS-

Erilaisten säätilojen vuorottelu on eri asia kuin korrelaatio, stupid.

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Vs: onks tullu vettä?
Tilastomatemaattista päättelyä ei voi soveltaa sääilmiöihin. Sen sijan on kokemusperäinen havainto, että erilaiset säätilat vuorottelevat. Varsinkin tämä koskee sateisia ja kuivia kausia.  Havainto on, että runsassateista jaksoa seuraa kuiva, vähäsateinen jakso, jota seuraa taas jossain vaiheessa runsassateinen jakso, näiden välissä on normaaleja kausia, jolloin ei ole erityisen kuivaa tai erityisen sateista.

Vuodenaikojen välillä ei ole havaittu korrelaatiota. Voit todeta tämän myös itse tilaamalla avointa dataa Ilmatieteen laitokselta.

-SS-

Erilaisten säätilojen vuorottelu on eri asia kuin korrelaatio, stupid.

On myös negatiivista korrelaatiota. Kun sanotaan, että "Lämmintä talvea seuraa kylmä kesä" tai "Sateista tammikuuta seuraa kuiva tokokuu" noin kansanomaisesti, niin kyseessä on negatiivinen korrelaatio. Myöskään tällaisia ei ole havaittu, kaikki ovat sellaisia "musta tuntuu" -juttuja, joita tilastot ja niissä esiintyvät positiiviset ja negatiiviset korrelaatiot eivät tue. Säätyypin vaihtelu on kyllä totta, mutta se ei liity siihen, millainen oli edellinen säätyyppi. Joskus olosuhteet vain ovat otolliset tietynlaiseen säätyyppiin ja joskus säätyyppi ns jämähtää pakoilleen eli jatkuu piktään. Mutta se voi jatkua kuukauden tai puoli vuotta, mikään ei takaa, että sateisen kuukauden jälkeen tulisi kuiva kuukausi ja myöskään mitkään tilastot eivät tällaista väittämää tue.
 

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: onks tullu vettä?
jos maaliskuukin on sateinen, seuraa sitä erittäin vähäsateinen kevät ja alkukesä.

Vuoden 2018 maaliskuu oli hieman normaalia kuivempi. Kuten myös huhtikuu. Toukokuu olisikin sitten jo huomattavan kuiva. Jos nyt sitten muutat omaa teoriaasi, puhumalla tammi- ja helmikuusta, niin nekin olivat sitten jo merkittävän kuivia kuukausia, sademäätäärät alle 1/3 ns. normaalista.

koska tämä talvi on ollut runsassateinen, ei runsassateista talvea voi seurata sateinen kevät ja alkukesä.

Luuletko,. etteivät meteorologiset tilastomatemaatikot ole tuota asiaa tutkineet ? Tutkimustulos nimenomaan on se, että kylmää talvea ei välttämättä seuraa lämmin kesä, lämmintä talvea ei välttämättä seuraa kylmä kesä,. Sateista talvea ei välttämättä seuraa kuiva kesä (kuten mm. 2018 havaittiin) , eikä kuivaa talvea välttämättä seuraa sateinen kesä. Mutta tietenkin voi seuratakin, mutta tilastollisesti eivät ilmiöt riipu toisistaan.

Eli korrelaatiota ei ole, kuten jo sanoin. Tutustu avoimeen dataan itse, ja opettele vaikka tilastomatematiikan perusteita, ei se ole vaikeaa.

-SS-

Rakkine

  • Vieras
Vs: onks tullu vettä?
jos maaliskuukin on sateinen, seuraa sitä erittäin vähäsateinen kevät ja alkukesä.

Vuoden 2018 maaliskuu oli hieman normaalia kuivempi. Kuten myös huhtikuu. Toukokuu olisikin sitten jo huomattavan kuiva. Jos nyt sitten muutat omaa teoriaasi, puhumalla tammi- ja helmikuusta, niin nekin olivat sitten jo merkittävän kuivia kuukausia, sademäätäärät alle 1/3 ns. normaalista.

koska tämä talvi on ollut runsassateinen, ei runsassateista talvea voi seurata sateinen kevät ja alkukesä.

Luuletko,. etteivät meteorologiset tilastomatemaatikot ole tuota asiaa tutkineet ? Tutkimustulos nimenomaan on se, että kylmää talvea ei välttämättä seuraa lämmin kesä, lämmintä talvea ei välttämättä seuraa kylmä kesä,. Sateista talvea ei välttämättä seuraa kuiva kesä (kuten mm. 2018 havaittiin) , eikä kuivaa talvea välttämättä seuraa sateinen kesä. Mutta tietenkin voi seuratakin, mutta tilastollisesti eivät ilmiöt riipu toisistaan.

Eli korrelaatiota ei ole, kuten jo sanoin. Tutustu avoimeen dataan itse, ja opettele vaikka tilastomatematiikan perusteita, ei se ole vaikeaa.

-SS-

Sinä ja meteorologisi olette uponneet niin syvälle tilastoihinne ja dataanne, ettette näe sieltä todellisuutta, tilastot valehtelevat, korrelatio ja vuorottelu ovat olemassa, koska empiiriset havainnot niin osoittaa. Tilastomatematiikan voi sääilmiöistä puhuttaessa heittää romukoppaan. Miksi ? koska tilastot osoittaa vain pitkän ajan keskiarvoja, ne ei näytä sitä vuorottelua. Karkea esimerkki: jos tammi-kesäkuussa sataa yhteensä 1000 mm ja heinä-joulukuussa 0 mm, on vuoden keskisademäärä 500 mm, ei se keskiarvo silloin näytä tätä sateisen ja kuivan jakson vuorottelua, mikä tässä karkeassa esimerkissä tapahtui vuoden sisällä.

Rakkine

  • Vieras
Vs: onks tullu vettä?
Tilastomatemaattista päättelyä ei voi soveltaa sääilmiöihin. Sen sijan on kokemusperäinen havainto, että erilaiset säätilat vuorottelevat. Varsinkin tämä koskee sateisia ja kuivia kausia.  Havainto on, että runsassateista jaksoa seuraa kuiva, vähäsateinen jakso, jota seuraa taas jossain vaiheessa runsassateinen jakso, näiden välissä on normaaleja kausia, jolloin ei ole erityisen kuivaa tai erityisen sateista.

Vuodenaikojen välillä ei ole havaittu korrelaatiota. Voit todeta tämän myös itse tilaamalla avointa dataa Ilmatieteen laitokselta.

-SS-

Erilaisten säätilojen vuorottelu on eri asia kuin korrelaatio, stupid.

On myös negatiivista korrelaatiota. Kun sanotaan, että "Lämmintä talvea seuraa kylmä kesä" tai "Sateista tammikuuta seuraa kuiva tokokuu" noin kansanomaisesti, niin kyseessä on negatiivinen korrelaatio. Myöskään tällaisia ei ole havaittu, kaikki ovat sellaisia "musta tuntuu" -juttuja, joita tilastot ja niissä esiintyvät positiiviset ja negatiiviset korrelaatiot eivät tue. Säätyypin vaihtelu on kyllä totta, mutta se ei liity siihen, millainen oli edellinen säätyyppi. Joskus olosuhteet vain ovat otolliset tietynlaiseen säätyyppiin ja joskus säätyyppi ns jämähtää pakoilleen eli jatkuu piktään. Mutta se voi jatkua kuukauden tai puoli vuotta, mikään ei takaa, että sateisen kuukauden jälkeen tulisi kuiva kuukausi ja myöskään mitkään tilastot eivät tällaista väittämää tue.

AINA on sateisen kauden jälkeen tullut kuiva jakso, viineisimpänä 2017, jolloin kesä ja syksy oli erittäin sateisia, ja niitä seurasi kuiva kevät ja kesä 2018, jo talvi 2018 oli aika vähäsateinen.

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Vs: onks tullu vettä?
AINA on sateisen kauden jälkeen tullut kuiva jakso, viineisimpänä 2017, jolloin kesä ja syksy oli erittäin sateisia, ja niitä seurasi kuiva kevät ja kesä 2018, jo talvi 2018 oli aika vähäsateinen.

Niin. Sateen jälkeen tulee pouta. Aina. Kysymys on vain, että milloin.

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: onks tullu vettä?
AINA on sateisen kauden jälkeen tullut kuiva jakso, viineisimpänä 2017, jolloin kesä ja syksy oli erittäin sateisia, ja niitä seurasi kuiva kevät ja kesä 2018, jo talvi 2018 oli aika vähäsateinen.

Niin. Sateen jälkeen tulee pouta. Aina. Kysymys on vain, että milloin.

  Ei kannata saman vuoden vaihtelua ajatella, vaan vuosien, niinkuin tämän loskatalven pysty päättelemään
jo viimme vuonna siittä, että todennäköisesti on loskanen, kun edelliset kaksi talvea oli kunnon talveja, niin
seuraava on leuto ja samalla todennäköisyydellä ensi kesä on sateinen ja kylmä, koska on kaksi kesää ollut
erittäin kuivia, no tai siis pohjois-pohjanmaalla.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: onks tullu vettä?
AINA on sateisen kauden jälkeen tullut kuiva jakso, viineisimpänä 2017, jolloin kesä ja syksy oli erittäin sateisia, ja niitä seurasi kuiva kevät ja kesä 2018, jo talvi 2018 oli aika vähäsateinen.

Niin. Sateen jälkeen tulee pouta. Aina. Kysymys on vain, että milloin.

  Ei kannata saman vuoden vaihtelua ajatella, vaan vuosien, niinkuin tämän loskatalven pysty päättelemään
jo viimme vuonna siittä, että todennäköisesti on loskanen, kun edelliset kaksi talvea oli kunnon talveja, niin
seuraava on leuto ja samalla todennäköisyydellä ensi kesä on sateinen ja kylmä, koska on kaksi kesää ollut
erittäin kuivia, no tai siis pohjois-pohjanmaalla.

Tuokaan ei kestä lähempää tilastollista tarkastelua. Pikemminkin säät kulkevat sykleissä, joita esimerkiksi  kutsutaan ulkomaankielisillä nimillä El Niño ja  La Niña.

Ihmisen ajattelumalli ja esimerkiksi pyrkimys nähdä kasvoja kaikessa satunnaisessa luonnonmuodossa ja pilvissä, ja laskea olemattomia säännönmukaisuuksia perustuu johonkin esihistorialliseen etuun; leijonan karjunta yhdistettiin vaaraan, voimakas sadekausi tulvaan ja niin edes päin.

Ihmisen jatkuvasta tarpeesta löytää riippuvuuksia asioista, joissa ei sellaisia ole, antaa esimerkin kuuluisa apinakoe: Apinat ja ihmiskokelaat asetettiin samaan kokeeseen: oli kolme luukkua, joissa avatessa satunnaisesti yhdessä oli palkinto. Kierroksilla valittiin luukku, joka avautui, ja siellä joko oli tai ei ollut palkintoa. Apina hakkasi luukkuja aluksi satunnaisesti, mutta sitten kun banaani tuli, se alkoi hakata sitä samaa luukkua, josta aina silloin tällöin tulikin se satunnainen banaani. Sadalla kierroksella apinat olivat saaneet keskimäärin 33 banaania.

Arvatkaapa, kuinka monta palkintoa ihmiset keskimäärin saivat sadalla kierroksella  ? 25 !

-SS-

Viimeksi muokattu: 21.02.20 - klo:19:58 kirjoittanut -SS-