Onko nastat, palat vai ketjut? Vai ihan vaan paljaalla?

6 mm työkonenastat, irtilähteneet ja katkenneet paikattu Bestgrip nastoilla. Lumisemmiksi ajoiksi sitten 7 mm Trygg liikenne vai mitkä kevytketjut. Viimeksi 2010-2011 käytössä. On mulla käyttämättömät Tapio piikkiketjut laatikossa, jos pitää lähteä jonnekin louhikkoon.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.10.17 - klo:16:16

Onko nastat, palat vai ketjut? Vai ihan vaan paljaalla?

6 mm työkonenastat, irtilähteneet ja katkenneet paikattu Bestgrip nastoilla. Lumisemmiksi ajoiksi sitten 7 mm Trygg liikenne vai mitkä kevytketjut. Viimeksi 2010-2011 käytössä. On mulla käyttämättömät Tapio piikkiketjut laatikossa, jos pitää lähteä jonnekin louhikkoon.

-SS-

Okei.

kaikkien aikojen lokakuun sade-ennätyksestä jäätiin 2 mm.

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/436621082

-SS-

Lohjalla on tulossa toinen yli 100 mm kuukausi peräjälkeen, 83 mm jo kasassa.

Ei tule olemaan paras mahdollinen syysvehnän vuosi, vaikka olisi kylvänyt
heinäkuussa. Jopa ruismaat ovat hiukankin tasaisemmalla aivan punertavan keltaiset.

Kumma kyllä esimerkiksi Turussa on vasta runsaat 40 mm, Kokemäellä 30 mm.
Eli sateet ovatkin painottuneet idemmäksi. Loimaalla painetaan kohti toista ennätyssatovuotta ?

-SS-

Lohjalla on tulossa toinen yli 100 mm kuukausi peräjälkeen, 83 mm jo kasassa.

Ei tule olemaan paras mahdollinen syysvehnän vuosi, vaikka olisi kylvänyt
heinäkuussa. Jopa ruismaat ovat hiukankin tasaisemmalla aivan punertavan keltaiset.

Kumma kyllä esimerkiksi Turussa on vasta runsaat 40 mm, Kokemäellä 30 mm.
Eli sateet ovatkin painottuneet idemmäksi. Loimaalla painetaan kohti toista ennätyssatovuotta ?

-SS-

Oliskos 470mm?

Tänään meni Lohjalla 100 mm rikki marraskuussa. Purot ja joet on melkoisia koskia jo.

-SS-

Keväällä oletettavasti on kyllä kuivaa ja vettä varrotaan, et edes hiukan itäis.

Ei milloinkaan hyvä. Ja joka toiselle päivää syöttää sateita Suomen päälle. Siihen kun repasee reippaammin tuulta on märät lillinkikuusikot kumossa. Nyt vaan joulumyrskyjä toivomaan ja uudet maakaapelit testiin, Suomessahan myrskyää tilastojen mukaan eniten joulukuussa... joten hatuista kiinni, Tatjaanat.

Aika maltillisesti viimepäivinä tullut millejä, mutta silti maa ilmeisesti vedestä aika kyllästynyttä. Jos lohkolla on liian harva ojitus ja tai tiivistymiä alkaa kyntöviilujen välissä seistä vesi.
Nyt kannattaa lähteä tekemään havaintoja, mille lohkoille tai lohkon osille pitäisi tehdä jotain.

Aika maltillisesti viimepäivinä tullut millejä, mutta silti maa ilmeisesti vedestä aika kyllästynyttä. Jos lohkolla on liian harva ojitus ja tai tiivistymiä alkaa kyntöviilujen välissä seistä vesi.
Nyt kannattaa lähteä tekemään havaintoja, mille lohkoille tai lohkon osille pitäisi tehdä jotain.

On mielenkiintoista, että Lohjan ja Salon välillä olisiko väliä noin 80 km, ja 2 kk:n sademäärän ero on 90 mm ! Olisiko Lohjanvuoristo syynä sateisuuteen ? Vai mikä harju.

-SS-

Salo-Lohja välillä yksittäinen kuiva piste.  http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/94/finnamvx.html   SS-Sahara vaihtanut paikkaa Savukoskelle.

Tuliskin vettä, eikä tuota lunta. Alkaa jo tässä vaiheessa tympimään tämä talvi ja lumentulo. Ja lisää luvassa.

https://yle.fi/uutiset/3-10002608

"– Meidän pitää jatkossa kiertotalouden sijaan miettiä enemmän sitä, miten voimme säästää ravinteita, vettä ja peltopinta-alaa, visioi erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.

Knuuttilan ajatus kulkee niin, että mitä vähemmän maata on muuttuvan ilmaston aikana käytössä, sitä pienemmät ovat valumat. Satotasosta ei välttämättä tarvitse tinkiä jos Knuuttilan visioissa viljellään vaikkapa kerroksittain ja lihansyöntiä on vähemmän."

Säästää peltopinta-alaa? Eikö pitänyt tulla luomua lisää?

Siis vähemmän maata käytössä... Tarkoittanee siis, että huuhtoutumisherkät maat pitäisi jättää viljelemättä. Eikö saman asian aja, jos niillä viljeltäisiin nurmea, ja kasvatettaisi nurmella karjaa? Viestit siitä, miten ilmastonmuutosta rajoitetaan ovat kovin ristiriitaisia. Minusta syväjuuriset nurmet apilan ja mailasen avulla ja karjan kasvattaminen nimenomaan nurmirehulla voisi olla tehokkainta vesiensuojelua. Karja laiduntaa tai sato korjataan sateiseksi ajaksi varastoon, sitten lanta levitetään keväällä nurmille keväällä heti kasvien käyttöön. Talviaikainen nurmipeitteisyys sitten estää huuhtoutumia talven aikana. Viljanviljelyssäkin kerääjäkasveilla saataisi ravinteita ja maata sidotuksi paikoilleen talveksi. Muokkaus sitten vasta keväällä juuri ennen kylvöä tai suorakylvö.

Joo samaa mieltä. Metsityskään ei silleen ole ratkaisu, kun metsäojat on hyvät ja vesi tulee vauhdilla alajuoksulle. Vetää savet mukaansa ojista ja vesi on sameaa, vaikka pelloilta ei tulisi mitään.