Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe onks tullu vettä?  (Luettu 485356 kertaa)

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: onks tullu vettä?
Jaaha. Skagenissa lakoa.

Itteeni saan syyttää.....

Syytä Skagenia lajikkeena.
-SS-

VÄärin!

Turha sitä on lajiketta syyttää, jos juntti ei osaa viljellä lajiketta lajikkeen ehdoilla. Ihan sama kuin jos vaikka laittaisi samat doupit kauroista sekä mietteen että Belindaan.

Sen lisäksi, mitä helvettiä valitsee skagenin, kun ei sitä kerran osaa viljellä.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 347
Vs: onks tullu vettä?
Oliks jossain huittisten yläpuolla tullu sata milliä?

Joo minä ainakin kuulin, että kovasti tullut, Kiikoinen Mouhijärvi seudulla tainnut pudotella oikein ankarasti, niin näytti täältä käsin. Kaarinassa tuli vajaat 60 milliä, Salossa 30 mm, kesäkuivan Lohjan viikonlopun sateet jäivät 11 milliin !

Että Sahara on Sahara sadealueittenkin alla.

-SS-

223mm 14.5 lähtien, lisää hipsuttaa....

152 milliä on tullut tällä kemiössä 14.5 lähtien. Siitä 75 mm ennen juhannusta. Nyt sunnuntaina ja maanantaina tuli 25 milliä.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7104
Vs: onks tullu vettä?
Pelottavan vähän on tullut vettä viime aikoina, 20 päivää tästä taaksepäin yhteensä 19mm. Jospa ei korjaisi ennen sadonkorjuuta kovin paljoa, tai sitten viime kesän ja talven sateet todellakin riitti hetkeksi tasoittamaan tilannetta. Ei nyt kuivuutta viljapelloissa.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20024
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: onks tullu vettä?
Skagenin ominaisuuksista voisi luulla lujakortisuuden vahvimmaksi, jalostuksesta päätellen. Valitettavasti sen vanhemmista ei tämä ominaisuus ole tarttunut. 1991 Britteinsaarten lajike, Hereward, on tällä hetkellä jollakin lailla suojelussa, se on ns. veteraanilajike. Skotlannissa ja viileämmillä alueilla ovat päässeet 10 tonnin satoihin. Skagen on risteytetty tuosta Herewardista Tarso syysvehnän (1998) kanssa. Tarso oli hyvä paperilla, mutta erittäin poudanarka. Lyhyt kääpiö, ei kilpaillut edes niittynurmikan kanssa. Yllättävästi pienijyväinen, kuin Manu. Korkea valkuainen ja hyvä sakoluvunkestävyys. Jos tykkää kevätvehnällä Manusta, tykkää varmasti myös Tarsosta syysvehnänä.

Skageniin lienee tullut sakoluvunkestävyys ja valkuaispitoisuus Tarsosta, satoisuus ja jyväkoko Herewardista. Ongelmakohtia ovat edelleen jonkinlainen kuivuudenarkuus ja vastoin odotuksia, lakoherkkyys, korsi on lyhyt ja ohut, mutta tähkä melkoinen nakki, jos kosteutta riittää. Urho on itse asiassa käytännössä samantasoinen lakoisuudessa, noin 25 cm pitempi korsi. Korrensäätely tarvitsee hikevän maan. Itsellä otti herkästi CCC:stä ja Modduksesta nokkiinsa, esim. Gunboon verrattuna. Keltaruostetta. Rinteissä kuivuu pystyyn.

Tähän mennessä kokeilluista ulkomaisista Skagen kuitenkin parhaita talvehtijoita, ja se tietenkin on tärkeintä. Ne jotka saivat Tarsosta kuustonnareita, saavat Skagenista päällikkösatoja. Kaikki maalajit eivät Tarsolle olleet omiaan, matala juuristo tekee Skagenin rousteherkäksi.

Ceylon on ollut positiivinen yllättäjä, siinä on Olivinin kaltainen versomiskyky keväällä, mutta huomattavasti parempi talvenkestävyys. Sakoluvunkestävyydestä on paha sanoa mitään, ei ole viime vuosina ollut märkää. Ceylon on täysin laonkestävä ja ruosteenkestävä, hyvin talvenkestävä, ja on todellinen kääpiölajike, siksi se tuntuu menevän vähäisemmällä ruiskutusaktiviteetilla, varsinkin nyt kun on öljykasvipalstassa riittävästi ruiskupuuhaa, että antaa kasvaa itsekseen vaan. Ja pääsee pari päivää aikaisemmin puimaankin.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52022
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: onks tullu vettä?
Skagenin ominaisuuksista voisi luulla lujakortisuuden vahvimmaksi, jalostuksesta päätellen. Valitettavasti sen vanhemmista ei tämä ominaisuus ole tarttunut. 1991 Britteinsaarten lajike, Hereward, on tällä hetkellä jollakin lailla suojelussa, se on ns. veteraanilajike. Skotlannissa ja viileämmillä alueilla ovat päässeet 10 tonnin satoihin. Skagen on risteytetty tuosta Herewardista Tarso syysvehnän (1998) kanssa. Tarso oli hyvä paperilla, mutta erittäin poudanarka. Lyhyt kääpiö, ei kilpaillut edes niittynurmikan kanssa. Yllättävästi pienijyväinen, kuin Manu. Korkea valkuainen ja hyvä sakoluvunkestävyys. Jos tykkää kevätvehnällä Manusta, tykkää varmasti myös Tarsosta syysvehnänä.

Skageniin lienee tullut sakoluvunkestävyys ja valkuaispitoisuus Tarsosta, satoisuus ja jyväkoko Herewardista. Ongelmakohtia ovat edelleen jonkinlainen kuivuudenarkuus ja vastoin odotuksia, lakoherkkyys, korsi on lyhyt ja ohut, mutta tähkä melkoinen nakki, jos kosteutta riittää. Urho on itse asiassa käytännössä samantasoinen lakoisuudessa, noin 25 cm pitempi korsi. Korrensäätely tarvitsee hikevän maan. Itsellä otti herkästi CCC:stä ja Modduksesta nokkiinsa, esim. Gunboon verrattuna. Keltaruostetta. Rinteissä kuivuu pystyyn.

Tähän mennessä kokeilluista ulkomaisista Skagen kuitenkin parhaita talvehtijoita, ja se tietenkin on tärkeintä. Ne jotka saivat Tarsosta kuustonnareita, saavat Skagenista päällikkösatoja. Kaikki maalajit eivät Tarsolle olleet omiaan, matala juuristo tekee Skagenin rousteherkäksi.

Ceylon on ollut positiivinen yllättäjä, siinä on Olivinin kaltainen versomiskyky keväällä, mutta huomattavasti parempi talvenkestävyys. Sakoluvunkestävyydestä on paha sanoa mitään, ei ole viime vuosina ollut märkää. Ceylon on täysin laonkestävä ja ruosteenkestävä, hyvin talvenkestävä, ja on todellinen kääpiölajike, siksi se tuntuu menevän vähäisemmällä ruiskutusaktiviteetilla, varsinkin nyt kun on öljykasvipalstassa riittävästi ruiskupuuhaa, että antaa kasvaa itsekseen vaan. Ja pääsee pari päivää aikaisemmin puimaankin.

-SS-

Eipä tullut ruiskun kanssa heiluttua kun yhden kerran keväällä rikkojen merkeissä skagenin seassa.

Olis voinu CCC:tä laittaa jos olis tienny kuinka paljon versoo kesää kohti.

Ihan sellanen perussetti, sivupyörällä sertiä ja talven yli odottelua. Keväällä aikaisin salttua ja yks ally-kierros repulla.

Tulos yllätti...
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3707
Vs: onks tullu vettä?
Pelottavan vähän on tullut vettä viime aikoina, 20 päivää tästä taaksepäin yhteensä 19mm. Jospa ei korjaisi ennen sadonkorjuuta kovin paljoa, tai sitten viime kesän ja talven sateet todellakin riitti hetkeksi tasoittamaan tilannetta. Ei nyt kuivuutta viljapelloissa.
Joskus viime viikon lopulla tuli n.40mm puoleen tuntiin ukkoskuurosta,kaiken kaikkiaan n.50mm.Ukkoset aiheuttaa suuria vaihteluita sademäärissä.Hyvin painui vedet maihin kumminkin.Viljat pysyi pystyssä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12237
  • Virolaista kiitos!
Vs: onks tullu vettä?
Skagenin ominaisuuksista voisi luulla lujakortisuuden vahvimmaksi, jalostuksesta päätellen. Valitettavasti sen vanhemmista ei tämä ominaisuus ole tarttunut. 1991 Britteinsaarten lajike, Hereward, on tällä hetkellä jollakin lailla suojelussa, se on ns. veteraanilajike. Skotlannissa ja viileämmillä alueilla ovat päässeet 10 tonnin satoihin. Skagen on risteytetty tuosta Herewardista Tarso syysvehnän (1998) kanssa. Tarso oli hyvä paperilla, mutta erittäin poudanarka. Lyhyt kääpiö, ei kilpaillut edes niittynurmikan kanssa. Yllättävästi pienijyväinen, kuin Manu. Korkea valkuainen ja hyvä sakoluvunkestävyys. Jos tykkää kevätvehnällä Manusta, tykkää varmasti myös Tarsosta syysvehnänä.

Skageniin lienee tullut sakoluvunkestävyys ja valkuaispitoisuus Tarsosta, satoisuus ja jyväkoko Herewardista. Ongelmakohtia ovat edelleen jonkinlainen kuivuudenarkuus ja vastoin odotuksia, lakoherkkyys, korsi on lyhyt ja ohut, mutta tähkä melkoinen nakki, jos kosteutta riittää. Urho on itse asiassa käytännössä samantasoinen lakoisuudessa, noin 25 cm pitempi korsi. Korrensäätely tarvitsee hikevän maan. Itsellä otti herkästi CCC:stä ja Modduksesta nokkiinsa, esim. Gunboon verrattuna. Keltaruostetta. Rinteissä kuivuu pystyyn.

Tähän mennessä kokeilluista ulkomaisista Skagen kuitenkin parhaita talvehtijoita, ja se tietenkin on tärkeintä. Ne jotka saivat Tarsosta kuustonnareita, saavat Skagenista päällikkösatoja. Kaikki maalajit eivät Tarsolle olleet omiaan, matala juuristo tekee Skagenin rousteherkäksi.

Ceylon on ollut positiivinen yllättäjä, siinä on Olivinin kaltainen versomiskyky keväällä, mutta huomattavasti parempi talvenkestävyys. Sakoluvunkestävyydestä on paha sanoa mitään, ei ole viime vuosina ollut märkää. Ceylon on täysin laonkestävä ja ruosteenkestävä, hyvin talvenkestävä, ja on todellinen kääpiölajike, siksi se tuntuu menevän vähäisemmällä ruiskutusaktiviteetilla, varsinkin nyt kun on öljykasvipalstassa riittävästi ruiskupuuhaa, että antaa kasvaa itsekseen vaan. Ja pääsee pari päivää aikaisemmin puimaankin.

-SS-
Sulla olisi paljon annettavaa Käytännön Maamiehen kolumnistina. Nämä jutut on niin perusteellisia ja analyyttisiä. Suosittelen ottamaan yhteyttä toimitukseen, täältä saa laittaa CV:t mukaan.

Kyllä tossa Skagenissa jotain poikkeuksellista on oltava, koska minunkin osaamisellani siitä saatiin reilun 7500kg sato, eikä tarvinnut edes ponnistella. Parin vuoden kokemuksella, talvenkestävyys on hyvä. En allekirjoita routimista, esim. menneenä keväänä Reetta tuli paljon pahemmin juuret edellä ylös. Saattaa olla, että syksyinen jyräys Skagenille oli eduksi. Ainakin itäminen lähti saman tein liikkeelle, vaikka kuivuus iski päälle. Suurin ongelma, jos sitä ongelmana pitää, on suuri jyväkoko. Valmistuminen KESTÄÄ todella kauan. Toi ennätyssato oli sellainen, että kasvusto oli jo harmaan ränsistynyt, kun jyvä oli edelleen pehmeä. Ei ole enää tarkkoja muistikuvia, mutta taisi olla kaksi viikkoa jäljessä naapurin Magnifikkia. Lako-ongelmaa ei ollut ekalla kerralla 0,2 modduksen jäljiltä. Nyt on pahempi tilanne, kun jätin sääteet ajamatta, perustelin sen sillä, että kasvusto ei pensonut kevään kuivuudessa. Syksyä kohden tilanne on jälleen kerran muuttunut. Kasvusto on muuten niin myrkyn vihreä, tähkää lukuunottamatta, että helppo uskoa puinnin venyvän vähintään syyskuun lopulle. Mun mielestäni Skagen selvisi silti kohtuullisesti kevään tappokuivuudesta. Ruis meni totaalisen keltaiseksi, ei olisi tullut mieleenkään ajaa siihen sääteitä. Silti kasvusto lykki eteenpäin, vaikkei aineksia ollut, käytännössä ruis yritti tappaa itsensä. Vehnä sen sijaan jurotteli pensasasteella, eikä pahemmin ollut kiinnostusta jatkaa kasvua. Loppukesää kohden vehnässä on ollut koko ajan paremmat merkit ilmassa. Ruis sensijaan lyhensi tähkänsä ja valmistautuu perinteiseen kolme tonnariin. Mun papereissani vehnä on selvästi viljelyvarmempi kuivan kevään osalta. Myöhäisempi kasvurytmi suojelee jonkun verran kuivuudelta. Tältä pohjalta, ei tätä Skagenia voi verrattakkaan siihen onnettomaan Arktikaan. Siinä meni kaksi kesää koko lailla hukkaan. Toi Ceyloni kyllä kiinnostaa, jos talvenkestävyys on vähintään samalla tasolla. Inhimillisempi jyväkoko saattaisi tuoda aikaisuutta puinteihin, mikä olisi ihan jees.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52022
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: onks tullu vettä?
Skagenia on kiva puida kun säiliö on aina täynnä.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Muujussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1685
Vs: onks tullu vettä?
Skagenin ominaisuuksista voisi luulla lujakortisuuden vahvimmaksi, jalostuksesta päätellen. Valitettavasti sen vanhemmista ei tämä ominaisuus ole tarttunut.
-SS-
Sulla olisi paljon annettavaa Käytännön Maamiehen kolumnistina. Nämä jutut on niin perusteellisia ja analyyttisiä. Suosittelen ottamaan yhteyttä toimitukseen, täältä saa laittaa CV:t mukaan.

Mutta entäs SAS / Susikoski & co? Hänhän on sitä mieltä että hän tietää kaikesta kaiken pilkulleen ja on mnesti antanut ymmärtää että SS ei tiedä yhtään mistään yhtään mitään?  Eikös enemmin SAS kuuluisi kolumnistiksi?

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65793
Vs: onks tullu vettä?
oho   pitääpä alkaa kattoa koroketta vaariin kun on tuo skagen vielä puimatta           kuin iso pitää säiliö olla ?     ja saabiko välillä tyhjentää kärriin?

Last Man Standing

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2768
Vs: onks tullu vettä?
> annettavaa Käytännön Maamiehen

Pitänee nyt muistuttaa että Käytännön Maamies on proo agrian läpyskä

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20024
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: onks tullu vettä?
Useimmiten omat kokemukseni joistakin lajikkeista ovat aivan erilaiset kuin siemenen edustajilla, esimerkiksi. Olen saanut perusteltua palautetta, ja olen näistä ollut ymmärtävinäni, että maalajit ja etenkin kosteusolosuhteet vaikuttavat paljon.

Skagen  toki on satokilpailuvehnä, mutta näin meikäläisittäin "kädettömän" hoidossa se on vähemmän erottuva.Jotakin osviittaa voi saada luke lajikekokeista , kun vertaa maalaji- kasvupaikka- ja satotasokohtaisia vertailuja. Vuosivertailut antavat myös tietoa esim yksittäisen lajikkeen poudanarkuudesta.

Onhan näitä satotykkejä painunut unholaan, melkeinpä selittämättömästi.

-SS-

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8448
Vs: onks tullu vettä?

Sulla olisi paljon annettavaa Käytännön Maamiehen kolumnistina. Nämä jutut on niin perusteellisia ja analyyttisiä. Suosittelen ottamaan yhteyttä toimitukseen, täältä saa laittaa CV:t mukaan.



Vehnä on homo.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20024
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: onks tullu vettä?

Sulla olisi paljon annettavaa Käytännön Maamiehen kolumnistina. Nämä jutut on niin perusteellisia ja analyyttisiä. Suosittelen ottamaan yhteyttä toimitukseen, täältä saa laittaa CV:t mukaan.



Vehnä on homo.

Kyllä vehnä on kaikkein mukavin viljeltävä. Ei pistele paidankauluksessa vihneet eikä kuivu pystyyn niin helposti kuin kaura. Attribut Superilla saa tehon kaikkeen likaruohoon mitä vaan voi keksiä. Rukiissa on sitä pahnaa liiankin kanssa vaikka olisi hybridikin. Vehnä on kohta samanhintaista kuin ruis. Muualla Euroopassa ruis on jopa halvempaa.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12237
  • Virolaista kiitos!
Vs: onks tullu vettä?
Skagenin ominaisuuksista voisi luulla lujakortisuuden vahvimmaksi, jalostuksesta päätellen. Valitettavasti sen vanhemmista ei tämä ominaisuus ole tarttunut.
-SS-
Sulla olisi paljon annettavaa Käytännön Maamiehen kolumnistina. Nämä jutut on niin perusteellisia ja analyyttisiä. Suosittelen ottamaan yhteyttä toimitukseen, täältä saa laittaa CV:t mukaan.

Mutta entäs SAS / Susikoski & co? Hänhän on sitä mieltä että hän tietää kaikesta kaiken pilkulleen ja on mnesti antanut ymmärtää että SS ei tiedä yhtään mistään yhtään mitään?  Eikös enemmin SAS kuuluisi kolumnistiksi?
Kyllä noita Sas-groupin juttuja lueskelee ihan mielenkiinnosta, kun vaan löytyis sellainen taho, joka noita haluaa julkaista. Ne ei vaan oikein ole poliittisesti korrekteja ja ajan henkeen sopivia. Ehkä joku Pikku Kakkosen iltasatu vois olla sopiva, siinähän on muutenkin sopivaa taustaa, kuten DDR:stä haalittu Nukku-Matti. Hymy-lehti vois myös olla hyvä Foorumi..