Skagenin ominaisuuksista voisi luulla lujakortisuuden vahvimmaksi, jalostuksesta päätellen. Valitettavasti sen vanhemmista ei tämä ominaisuus ole tarttunut. 1991 Britteinsaarten lajike, Hereward, on tällä hetkellä jollakin lailla suojelussa, se on ns. veteraanilajike. Skotlannissa ja viileämmillä alueilla ovat päässeet 10 tonnin satoihin. Skagen on risteytetty tuosta Herewardista Tarso syysvehnän (1998) kanssa. Tarso oli hyvä paperilla, mutta erittäin poudanarka. Lyhyt kääpiö, ei kilpaillut edes niittynurmikan kanssa. Yllättävästi pienijyväinen, kuin Manu. Korkea valkuainen ja hyvä sakoluvunkestävyys. Jos tykkää kevätvehnällä Manusta, tykkää varmasti myös Tarsosta syysvehnänä.
Skageniin lienee tullut sakoluvunkestävyys ja valkuaispitoisuus Tarsosta, satoisuus ja jyväkoko Herewardista. Ongelmakohtia ovat edelleen jonkinlainen kuivuudenarkuus ja vastoin odotuksia, lakoherkkyys, korsi on lyhyt ja ohut, mutta tähkä melkoinen nakki, jos kosteutta riittää. Urho on itse asiassa käytännössä samantasoinen lakoisuudessa, noin 25 cm pitempi korsi. Korrensäätely tarvitsee hikevän maan. Itsellä otti herkästi CCC:stä ja Modduksesta nokkiinsa, esim. Gunboon verrattuna. Keltaruostetta. Rinteissä kuivuu pystyyn.
Tähän mennessä kokeilluista ulkomaisista Skagen kuitenkin parhaita talvehtijoita, ja se tietenkin on tärkeintä. Ne jotka saivat Tarsosta kuustonnareita, saavat Skagenista päällikkösatoja. Kaikki maalajit eivät Tarsolle olleet omiaan, matala juuristo tekee Skagenin rousteherkäksi.
Ceylon on ollut positiivinen yllättäjä, siinä on Olivinin kaltainen versomiskyky keväällä, mutta huomattavasti parempi talvenkestävyys. Sakoluvunkestävyydestä on paha sanoa mitään, ei ole viime vuosina ollut märkää. Ceylon on täysin laonkestävä ja ruosteenkestävä, hyvin talvenkestävä, ja on todellinen kääpiölajike, siksi se tuntuu menevän vähäisemmällä ruiskutusaktiviteetilla, varsinkin nyt kun on öljykasvipalstassa riittävästi ruiskupuuhaa, että antaa kasvaa itsekseen vaan. Ja pääsee pari päivää aikaisemmin puimaankin.
-SS-
Sulla olisi paljon annettavaa Käytännön Maamiehen kolumnistina. Nämä jutut on niin perusteellisia ja analyyttisiä. Suosittelen ottamaan yhteyttä toimitukseen, täältä saa laittaa CV:t mukaan.
Kyllä tossa Skagenissa jotain poikkeuksellista on oltava, koska minunkin osaamisellani siitä saatiin reilun 7500kg sato, eikä tarvinnut edes ponnistella. Parin vuoden kokemuksella, talvenkestävyys on hyvä. En allekirjoita routimista, esim. menneenä keväänä Reetta tuli paljon pahemmin juuret edellä ylös. Saattaa olla, että syksyinen jyräys Skagenille oli eduksi. Ainakin itäminen lähti saman tein liikkeelle, vaikka kuivuus iski päälle. Suurin ongelma, jos sitä ongelmana pitää, on suuri jyväkoko. Valmistuminen KESTÄÄ todella kauan. Toi ennätyssato oli sellainen, että kasvusto oli jo harmaan ränsistynyt, kun jyvä oli edelleen pehmeä. Ei ole enää tarkkoja muistikuvia, mutta taisi olla kaksi viikkoa jäljessä naapurin Magnifikkia. Lako-ongelmaa ei ollut ekalla kerralla 0,2 modduksen jäljiltä. Nyt on pahempi tilanne, kun jätin sääteet ajamatta, perustelin sen sillä, että kasvusto ei pensonut kevään kuivuudessa. Syksyä kohden tilanne on jälleen kerran muuttunut. Kasvusto on muuten niin myrkyn vihreä, tähkää lukuunottamatta, että helppo uskoa puinnin venyvän vähintään syyskuun lopulle. Mun mielestäni Skagen selvisi silti kohtuullisesti kevään tappokuivuudesta. Ruis meni totaalisen keltaiseksi, ei olisi tullut mieleenkään ajaa siihen sääteitä. Silti kasvusto lykki eteenpäin, vaikkei aineksia ollut, käytännössä ruis yritti tappaa itsensä. Vehnä sen sijaan jurotteli pensasasteella, eikä pahemmin ollut kiinnostusta jatkaa kasvua. Loppukesää kohden vehnässä on ollut koko ajan paremmat merkit ilmassa. Ruis sensijaan lyhensi tähkänsä ja valmistautuu perinteiseen kolme tonnariin. Mun papereissani vehnä on selvästi viljelyvarmempi kuivan kevään osalta. Myöhäisempi kasvurytmi suojelee jonkun verran kuivuudelta. Tältä pohjalta, ei tätä Skagenia voi verrattakkaan siihen onnettomaan Arktikaan. Siinä meni kaksi kesää koko lailla hukkaan. Toi Ceyloni kyllä kiinnostaa, jos talvenkestävyys on vähintään samalla tasolla. Inhimillisempi jyväkoko saattaisi tuoda aikaisuutta puinteihin, mikä olisi ihan jees.
