Rakenneltiinviimekesänä salaoja-aura ja jonkin verran sillä tehtiin täydennysojia. Siis minkälaisia salaojitusvermeitä muilla on käytössä? Nälkä kun  tuppaa kasvamaan syödessä niin vielä houkuttais kehittää tota paremmaks. Nyt työsyvyys on vähän matala ja korkeuden säätö nostolaitteella ja yhdellä sylinterillä joka säätää auran kulmaa. Tuntis että toi nosto pitäis muuttaa sellaiseksi että aura pysyy aina samassa asennossa. Oliskohan miten paha (kallis) laittaa automaatti säätö laserin ohjaamana? Jonkinlainen venttiili jossa jatkuva kierto ja laser vastaanotin antaa sähköventtilillille käskyn ylös/alas.. Kuulostaa yksinkertaiselta mutta onko ihan niin..

Kaivinkone ja kauhat siihen, kapeaa ja leveää, soravaunu ja maamiesseuran jyry... Laser pyörii pellolla tarpeen mukaan. Ojat toimii ja voi tehdä yksittäisä lisäojiakin. Sorasilmiä tehty paljonkin viime vuosina, auttaa ongelmapaikoissa ja on kaikista halvinta ojitusta. Salaojien huuhtelun ohessa  

Juu kyllähän mullaki kaivuri on ja laseri. Jonkunlainen soravaunu olis kyllä hyvä, on vaan huonosti tarjolla tai kalliita.. 

Juu kyllähän mullaki kaivuri on ja laseri. Jonkunlainen soravaunu olis kyllä hyvä, on vaan huonosti tarjolla tai kalliita.. 

Helpoin sorastuslaite tulee hinattavasta hiekottimesta johon lisää mattokuljettimen.

Miksei joku vanha kalkkikärrykin vois toimia?

Jyry on ja persveivari itellä ja ympäripyörivä kollegalla. Jonkunlainen laserikin löytyy kolhoosista.

Soravaunua ei ole, pitäis olla. Mielessä on ollut kyhäillä normaalin irtolaitakärrin päälle loota ja hihnakuljetin pohjalle.

Onko joku rakennellut tämän keskustelun jälkeen sorastusvaunuja? Onko 600 matto sopiva? Miten hydraulimoottorin mitoitusta pitäisi lähestyä, kuristimet kuitenkin linjaan tarvii joka tapauksessa? 250 Nm riittänee, eli 0,2-0,25 dl geroottori?

Onko joku rakennellut tämän keskustelun jälkeen sorastusvaunuja? Onko 600 matto sopiva? Miten hydraulimoottorin mitoitusta pitäisi lähestyä, kuristimet kuitenkin linjaan tarvii joka tapauksessa? 250 Nm riittänee, eli 0,2-0,25 dl geroottori?

Kuristimen sijaan virtauksenjakoventtili voisi olla fiksumpi...

Lainaus käyttäjältä: Trivia - 20.12.19 - klo:13:53

Onko joku rakennellut tämän keskustelun jälkeen sorastusvaunuja? Onko 600 matto sopiva? Miten hydraulimoottorin mitoitusta pitäisi lähestyä, kuristimet kuitenkin linjaan tarvii joka tapauksessa? 250 Nm riittänee, eli 0,2-0,25 dl geroottori?

Kuristimen sijaan virtauksenjakoventtili voisi olla fiksumpi...

Kerroppas millainen se virtauksenjakovena on. Oli lainassa sontavaunu jossa kuristus paineliittimen päässä sellainen ssädettävä. 1594 taavi ei tykännyt kun lykkäs 75 litraa minuutissa niin ei se öljy mihinkää päässy pakoon, alkoi pumpulta noroamaan öljyä. Hoksasin vasta sitten puolittaa tuoton eli tandem pois päältä niin ei öljyä vuotanut enää.. Tuollaiset kasarivehkeet meikällä niin pelailua.

Meikällä käytössä edelleen fiskarssin lapio ja traktorin kauha jolla sorastetaan satunnaisia juttuja. Viimeisin oli 200m rajaojaa 200mm putkella, 3 miestä asentaa putkea, 1 ajaa. , .. Ei tuu punkkeja puutarhaan kiusaamaan enää

Useita kilometrejä vuosien varrella parannettu peltoja omatekele jyryllä salaoja auralla. Naapurilla oli semmonen kolmipiste sorastus kuuppa jossa oli ikään kuin taka kauha joka täytti sen. Naapuri tarjos sen just silloin kun olin ostannut jotai että tyhmyydessä sanoin että ei nyt ole varaa, hän möi sen sitten pois. Sen jälkeen ihan takakauhalla ja lapioinnut soraa kuupaan, hyppimistä se on mutta ei se kovin raskasta ole. Nyt mulla on farmi kuormaaja se tuntuu aika tarkalta, vois sillä kokeilla annostalla ensi kesänä. Välillä kokeillut metsästää semmonen, no sitten joku ruis tai kesanto kaivettu ne lähdöt ja taas meni tosta noin kiepin tai pari.

Suunitellut kuupan joka vos laittaa vaikka tuhdin päälle ja se kuljetin sen alle. Ei se paljoa vaatis, mutta sillä edes tonni, niin on taas useita kieppejä putkee ja vähän hikee ja säästin nekin rahat.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 20.12.19 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: Trivia - 20.12.19 - klo:13:53

Onko joku rakennellut tämän keskustelun jälkeen sorastusvaunuja? Onko 600 matto sopiva? Miten hydraulimoottorin mitoitusta pitäisi lähestyä, kuristimet kuitenkin linjaan tarvii joka tapauksessa? 250 Nm riittänee, eli 0,2-0,25 dl geroottori?

Kuristimen sijaan virtauksenjakoventtili voisi olla fiksumpi...

Kerroppas millainen se virtauksenjakovena on. Oli lainassa sontavaunu jossa kuristus paineliittimen päässä sellainen ssädettävä. 1594 taavi ei tykännyt kun lykkäs 75 litraa minuutissa niin ei se öljy mihinkää päässy pakoon, alkoi pumpulta noroamaan öljyä. Hoksasin vasta sitten puolittaa tuoton eli tandem pois päältä niin ei öljyä vuotanut enää.. Tuollaiset kasarivehkeet meikällä niin pelailua.

Usein tuon näköinen murikka:

https://www.salhydro.fi/fi/virtauksensaatoventtiilit-1/fc51-virtauksensaatoventtiili

Voi olla myös sellaisella nupilla varustettu tai peräti kiinteällä jakosuhteella, ilman mitään säätömahdollisuutta.

Periaatteena on että painekompensoituna versiona se laskee asetetun virtauksen lähtöönsä ja ylimäärä päästetään vapaaseen paluuseen. Tämä riippumatta sisääntulevan virtauksen määrästä tai lähdön painetasosta. Tietenkin sisään pitää tulla vähintään asetettu määrä, ei se tyhjästä litroja taio.

Paluun tulee olla vapaa, se ei toimi jos siinä hukkavirtauksessa syntyy vastapainevaihteluita.

Ei kannata käyttää jos hyötyvirtaus on jatkuvasti pieni ja sen tarvitsema paine korkea mutta virtausta sisään tulee paljon enemmän. Silloin se tuhlaa energiaa ja lämmittää öljyä kun se joutuu kokoajan purkamaan suuresta paineesta paljon öljyä 'hukkaan'. Hyötysuhde on parhaimmillaan matallilla painetasoilla ja/tai kun virtaukset sisään<>ulos eivät kovin suuresti poikkea toisistaan.  Hetkellinen 'väärinkäyttö' menettelee kyllä. Tekniikaltaanhan tuollainen on oikeastaan lähtövirtauksen ohjaama vapaakiertoventtili, jos lähtövirta kasvaa se päästää enemmän ohi takaisin paluuseen ja päinvastoin. 

Pelkkä kuristin vain estää virtauksen kulkua ja pumppupiirin oma ylipaineventtili sitten päästää lopulta liiat litrat pois ja pumppu tekee maksimipaineella töitä koko ajan vaikka työlaite ei vaatisi kuin pienen paineen ja virtauksen. Näin siis kiinteätuottoisen pumpun tilanteessa.

Jos tuollaisen laittaa käyttöön jota on ennen säädetty kuristimella niin silloin pitää jättää se kuristin auki ja säätää vain tuolla venttilillä. Muuten käy niin helposti niin että kuristin ahdistaa yhä ja pitää paineen korkeampana kuin mitä itse työlaite tekisi ja silloin hommassa ei paljoa parane mikään alkuperäiseen nähden.

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 20.12.19 - klo:22:39

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 20.12.19 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: Trivia - 20.12.19 - klo:13:53

Onko joku rakennellut tämän keskustelun jälkeen sorastusvaunuja? Onko 600 matto sopiva? Miten hydraulimoottorin mitoitusta pitäisi lähestyä, kuristimet kuitenkin linjaan tarvii joka tapauksessa? 250 Nm riittänee, eli 0,2-0,25 dl geroottori?

Kuristimen sijaan virtauksenjakoventtili voisi olla fiksumpi...

Kerroppas millainen se virtauksenjakovena on. Oli lainassa sontavaunu jossa kuristus paineliittimen päässä sellainen ssädettävä. 1594 taavi ei tykännyt kun lykkäs 75 litraa minuutissa niin ei se öljy mihinkää päässy pakoon, alkoi pumpulta noroamaan öljyä. Hoksasin vasta sitten puolittaa tuoton eli tandem pois päältä niin ei öljyä vuotanut enää.. Tuollaiset kasarivehkeet meikällä niin pelailua.

Usein tuon näköinen murikka:

https://www.salhydro.fi/fi/virtauksensaatoventtiilit-1/fc51-virtauksensaatoventtiili

Voi olla myös sellaisella nupilla varustettu tai peräti kiinteällä jakosuhteella, ilman mitään säätömahdollisuutta.

Periaatteena on että painekompensoituna versiona se laskee asetetun virtauksen lähtöönsä ja ylimäärä päästetään vapaaseen paluuseen. Tämä riippumatta sisääntulevan virtauksen määrästä tai lähdön painetasosta. Tietenkin sisään pitää tulla vähintään asetettu määrä, ei se tyhjästä litroja taio.

Paluun tulee olla vapaa, se ei toimi jos siinä hukkavirtauksessa syntyy vastapainevaihteluita.

Ei kannata käyttää jos hyötyvirtaus on jatkuvasti pieni ja sen tarvitsema paine korkea mutta virtausta sisään tulee paljon enemmän. Silloin se tuhlaa energiaa ja lämmittää öljyä kun se joutuu kokoajan purkamaan suuresta paineesta paljon öljyä 'hukkaan'. Hyötysuhde on parhaimmillaan matallilla painetasoilla ja/tai kun virtaukset sisään<>ulos eivät kovin suuresti poikkea toisistaan.  Hetkellinen 'väärinkäyttö' menettelee kyllä. Tekniikaltaanhan tuollainen on oikeastaan lähtövirtauksen ohjaama vapaakiertoventtili, jos lähtövirta kasvaa se päästää enemmän ohi takaisin paluuseen ja päinvastoin. 

Pelkkä kuristin vain estää virtauksen kulkua ja pumppupiirin oma ylipaineventtili sitten päästää lopulta liiat litrat pois ja pumppu tekee maksimipaineella töitä koko ajan vaikka työlaite ei vaatisi kuin pienen paineen ja virtauksen. Näin siis kiinteätuottoisen pumpun tilanteessa.

Jos tuollaisen laittaa käyttöön jota on ennen säädetty kuristimella niin silloin pitää jättää se kuristin auki ja säätää vain tuolla venttilillä. Muuten käy niin helposti niin että kuristin ahdistaa yhä ja pitää paineen korkeampana kuin mitä itse työlaite tekisi ja silloin hommassa ei paljoa parane mikään alkuperäiseen nähden.

Kiitos informaatiosta, sinulla on todellakin homma hallussa, iso peukku!

Salaojitus kiinnostaisi täälläkin.. Mahtaisikohan käytettyä kalustoa saada vielä järkevään hintaan?
Sopii vinkatakin, jos jossain saatavilla..

Kevyet salaoja-aurat ovat tulleet muotiin jopa ammattilaisviljelijöillä. Salaojakone ja soramara usein ovat omasta takaa, silti vedetään Jyry-typpisellä auralla, onko kuitenkin helpompi aloittaa vesitalouden parantaminen vetämällä vaan rullasta kietojan läpi putkea auraamalla kuin järjestää sorat, kaivukoneet ja sorastus ?

Olen miettinyt investoimista johonkin halpaan myyräoja-auraan, johon voisi saada salaojaletkua kiinni, että voisi vetää perässään letkun siihen onteloon. Ehkä helpoin tapa vetää ensimmäiset myyräojat olisi upottaa ne sarkaojien pohjaan ja täyttää ojat myöhemmin jollakin täytesoralla.

Usean vuoden ajan on ollut liian kuivaa, että minkäänlainen terä voisi mennä maataloustraktorilla (tai kahdella) vetäen rutikuivaan saveen.

-SS-

SS, unohda. Isä silloin 70-80 taiteessa noi veti ja katkeili jne ja saviseutu, niin täynnä savee ne on, jo 25v sitten

Sillä myyrällä sitten tuhos ne risuojat, muut jotenkin toimivat tiilisalaojat jne, Sillä myyrällä joskus vedin kivisissä ensivedon, missä olis vähemän isoja kivijä ennen kun väkisin vetää sen "oikean" auran poikki.

Kyllähän ss olis vermeet, jos kuskeja vaan olis? Seiskatonnisen perään se aura, tietty pitää vaikka 5 kertaa vähän syvemälle sitten vasta putki ja soraa. Siinä jos ei pitoo, se toinen 7000 vetämään toisen edessä. Ihan taka kuupalla soraa tai lapioda kärrystä alespäin. Ja minäkin alkukaudella lapion auki ne alut päälinjaan auki sen 60-80cm syvä, 20cm levee ja 20m pitkä. Siinä jos tarpeeksi ihmisiä, voi vuorotella noi hommat. Minimissään 3hlö. 2joka ajaa 7000set, ja yks joka siirtää soran. Noi tunnustelut ja lapiomiset voi tehdä etäkäteen, yksin, sitten porukassa nää muut, varsinaiset putkenlaskut ja sorastukset

Jos nyt joku mega, T tai vielä uuempi, ei vältämättä isoin, naapurisi haluais tulla ajaa jolla on salaoja auraa, niin yksi ajaa taka kuupalla soraa, toinen mättää, tulee taukoja kaikille, mutta jos kaksi kuupaa kuskeineen jo joutaa. Siinä oheessa vetää ulos sen putken kiepistä, ei tarvii edes kieppitelinettä. Joskus ihan yksin puljanut, hyppimistä siinä on, mutta kuivempaa kun tekemättä mitään se on kuitenkin

Siis halvimillaan, jos kuskeja piisaa

Se veto apu, kun pyörä lipsuu, mulla nyt keväällä oli 8v tyttö pyöräkoneella missä hydro voimaansiirto, innoisaan hän oli siitä, tööttillä tai puhelu paina kaasua tai lopeta. Siinä, kun ei nyt aina tarpeeksi ihmisiä, niin sen hamoitelin jo Rc servoa kaasuun niin ite vois vetää iteensä, ei siinä hirveitä matkoja kuitenkaan, niin ehtii jossain korjata suunan

Ja liian kuivaan, se on kovaa kuin mikä, mutta toukojen jälkeen, silloin pinta niitsä ,äristä kohdista on kuivia ja pito hyvä ja menee kuin voihin kevyesti.