>>>Rehuviljakustannuksesta pitäisi saada pois lähes 70% että oltaisiin samalla viivalla

Helppo homma.Tila tarvitsee vain rapiat 200 ha peltoa.Omilta pelloilta saatu viljahan ei maksa mitään kuten muutamat palstallakin viihtyvistä talouskuruista laskeskelee.

Ja eikun tulosta tekemään.

Voisiko joku osaavampi tarkistaa alla olevat laskelmat. Että onko niissä järjen hiventäkään vai täysin puuta ja heinää. Kiitos. Että onko niissä laskettu edes osapuilleen oikein että mitä se tarkoittaisi jos AB-alueen tuki 2013 olisi 0 euroa ja C-alueella jatkuisivat nykyisen suuruiset eläinyksikkötuet. Vaikka tuotannosta irrotettuna mutta jos siellä on nyt sikala niin sehän saa edelleen saman tuen? Mutta että onko jossakin pilkkuvirhe tai jotain? Perustiedot oikein?

Eläinyksikkötuki C1 ilmeisesti 210 euroa vuonna 2008 ja eläinyksikkö 13 lihasikaa. Jos vuodessa tuotetaan 1.300 lihasikaa niin siitä tulee tukea noin 100*210 euroa = 21.000 euro. Tuo 1.300 lihasikaa lienee noin 100.000 kiloa lihaa, eikös? Ja tuosta kun äkkiseltään laskee niin se on sitten noin 21 senttiä per lihakilo. Kenen mielestä 21 senttiä per lihakilo on merkityksetön kun perushinta on 1.37.

Jos otetaan vaikka yksinkertaisen matematiikan vuoksi että kaksi kiloa ohraa per lisäkasvukilo. On aika hyvä rehuhyötysuhde mutta esimerkin vuoksi. Tarkoittaisi että lihasikalassa menee ohraa noin 150 kiloa per eläin. Ja jos tuo ohra nyt täällä etelässä on noin 130 euroa tonni niin tuo 150 kiloa kustantaisi noin 20 euroa ja se laskettuna lihakilolle on noin 30 senttiä per lihakilo. Nyt äkkiseltään tästä laskettuna tuo tuki 20 senttiä per lihakilo tarkoittaisi että ohra saisi maksaa noin 220 euroa tonni niin se kompensoisi tuon eron noin suurinpiirtein.

Jos otetaan vaikka tuollainen teurastamojen mielestä tällä hetkellä sopiva yksikkö 1.500 lihasikaa. Kertaa kolme satsia kertaa 75 kiloa niin se tekee vuodessa 1500*3*75 = 337.500 kiloa lihaa ja jos tukea tulee 20 senttiä per lihakilo niin se on 67.500 euroa tukieroa samankokoisilla yksiköillä. Esimerkiksi viljaa tuollaisella yksiköllä menee luokkaa 1.000.000 (2*1500*365) kiloa eli kustannus 100 euron tonnihinnalla 100.000 euroa. Rehuviljakustannuksesta pitäisi saada pois lähes 70% että oltaisiin samalla viivalla.

Hyvä alku vertailulle, mutta:
Eihän kyse ole ole tilanteesta jossa AB on nolla ja C:lle ei tulisi muutoksia.
Paljonko 141  ;n peltoon siirretyt/siirtyvät eläintuet tekee kilohintaa?
Siis kaikki pellon kautta tulevat ,ympin lisäosat mukaanlukien , sama pinta-ala.         Mikä oli tukiero (kaikki tekijät mukana) edellisen 141 aikana ?

Hyvä alku vertailulle, mutta:
Eihän kyse ole ole tilanteesta jossa AB on nolla ja C:lle ei tulisi muutoksia.
Paljonko 141  ;n peltoon siirretyt/siirtyvät eläintuet tekee kilohintaa?
Siis kaikki pellon kautta tulevat ,ympin lisäosat mukaanlukien , sama pinta-ala.         Mikä oli tukiero (kaikki tekijät mukana) edellisen 141 aikana ?

AB- alueen kotieläintila saa 30 euroa ha 141- sopimuksen mukaan.
Ympäristötuessa 2 lisätoimenpidettä enemmän AB- alueella.
Lisäksi pitää huomioida satotaso ero alueiden keskiarvosta.
Siinä olet oikeassa täysin oikeudenmukaista tukipolitiikasta ei saa.
Juhannuksen tienoissa sopivan voimakas ukkoskuuro vaikuttaa enemmän kuin
tukiero, senkin saattaa sattua naapurin ei omille pelloille. Eikä ole tasapuolinen.

"Kertaa kolme satsia kertaa 75 kiloa "

Aika pieninä sinä siat myyt, eikös ihanteellisin myyntipaino pyöri jossakin 83-85 kg  haarukassa käsittääkseni  (siis teuraspainosta kyse) ?

AB- alueen kotieläintila saa 30 euroa ha 141- sopimuksen mukaan.
Ympäristötuessa 2 lisätoimenpidettä enemmän AB- alueella.
Lisäksi pitää huomioida satotaso ero alueiden keskiarvosta.
Siinä olet oikeassa täysin oikeudenmukaista tukipolitiikasta ei saa.
Juhannuksen tienoissa sopivan voimakas ukkoskuuro vaikuttaa enemmän kuin
tukiero, senkin saattaa sattua naapurin ei omille pelloille. Eikä ole tasapuolinen.

elikkä jo c aluveelta leikattaan

palijoko tullee ab aluveelle lissää

tästäkö on kysymys

Lainaus käyttäjältä: Pohjanpoika - 14.01.09 - klo:11:20

AB- alueen kotieläintila saa 30 euroa ha 141- sopimuksen mukaan.
Ympäristötuessa 2 lisätoimenpidettä enemmän AB- alueella.
Lisäksi pitää huomioida satotaso ero alueiden keskiarvosta.
Siinä olet oikeassa täysin oikeudenmukaista tukipolitiikasta ei saa.
Juhannuksen tienoissa sopivan voimakas ukkoskuuro vaikuttaa enemmän kuin
tukiero, senkin saattaa sattua naapurin ei omille pelloille. Eikä ole tasapuolinen.

141 loppuu. Tuo ymppi osuus totta. Satotasoissa c1-alueella, eikä osin c2, ei ole suuria eroja verrattuna ab-alue. Kaikista aluiesta löytyy hyviä ja huonoja alueita. C2-alueelta oli vanha KM-satokisan ennätys.

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 14.01.09 - klo:11:59

elikkä jo c aluveelta leikattaan

palijoko tullee ab aluveelle lissää

tästäkö on kysymys

Valitettavasti AB-alueelle ei tule yhtään lisää. Ja tosiasia on että niinhän päin sen olisi pitänyt mennä. Mutta kun 141 meni pieleen niin AB-alueelle tuskin saadaan sellaista tukea että tukiero olisi sellainen että AB-alueen tilat olisivat kilpailukykyisiä. Siltä vähän nuo numerot näyttävät ja suurissa yksiköissä joilla on niukasti peltoa ero on käsittääkseni vielä merkittävästi suurempi kuin mitä näissä esimerkeissä.

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:12:09

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 14.01.09 - klo:11:59

elikkä jo c aluveelta leikattaan

palijoko tullee ab aluveelle lissää

tästäkö on kysymys

Valitettavasti AB-alueelle ei tule yhtään lisää. Ja tosiasia on että niinhän päin sen olisi pitänyt mennä. Mutta kun 141 meni pieleen niin AB-alueelle tuskin saadaan sellaista tukea että tukiero olisi sellainen että AB-alueen tilat olisivat kilpailukykyisiä. Siltä vähän nuo numerot näyttävät ja suurissa yksiköissä joilla on niukasti peltoa ero on käsittääkseni vielä merkittävästi suurempi kuin mitä näissä esimerkeissä.

Jooo, tässä on vaan sellainen itseluotu harha, että maataloudessa tilat ei kilpaile keskenään, kyse on vaan siitä, pystyykö tila tuottamaan lihaa siihen hintaan mikä markkinoilla maksetaan
Kaikki liha kyllä ostetaan tukialueesta riippumatta, jos sitä tuottaa teurastamon määrittelemään hintaan.

Tämä tuotantokyky on täysin tilakohtainen juttu ja mikään ratkaisu ei sinänsä poista sitä tosiasiaa, että aina osa tiloista kaikilla tuotantolueilla on kannattamattamia, tai vaikka tuet poistuisikin, niin valtaosa AB alueen tiloista on silti täysin kannattavia, ne vaan tienaa vähempi kuin parhaat C-alueen tilat, mutta on silti kannattavia.