Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe mistä löytäisin yrittäjäkaverin  (Luettu 14175 kertaa)

jupe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 679
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
mutta jos on parisuhde jo toisaalla. ja tila toisaalla jonne olisi tarkoitus saada toimintaa...

navettapiika

  • Vieras
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
mutta jos on parisuhde jo toisaalla. ja tila toisaalla jonne olisi tarkoitus saada toimintaa...
Ja löytää joku idiootti jymäytettäväksi.. ;D

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65449
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
mutta ainahan on joku jota on helppo jymäyttää!

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin

Nyt on vahva kusetuksen maku toiminnassa.
Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65449
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
hyh, jossainhan net kokeilee jopa vestarikansan kusta ohran viljelyyn... lie samaa maata?

Köntys

  • Vieras
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
hyh, jossainhan net kokeilee jopa vestarikansan kusta ohran viljelyyn... lie samaa maata?

Vihreitten kusella torjutaan juola  :D

Köntys

  • Vieras
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin

Nousee muuten Hassin ja Pietikäisen kusi arvoon arvaamattomaan jos glyfosaatti kielletään  ;D ;D

Viljelijä

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4372
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
Vestarikansan kirkkaampi tuotos sisältää huumejäämiä, jotta ohran tähkät huojuu vaikkei tuuli niitä heiluta.

maapahka

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
Mietin kauan, viitsinkö edes moiseen mitään vastata, mutta olihan joukossa jotain asiallistakin.Luin aloitukseni uudestaan tarkistaakseni voiko siitä tulla NOIN VÄÄRIÄ käsityksiä. Mielestäni asia kyllä tuli aika selväksi. Otsikko olisi voinut varmaan olla mistä löytäisin yhtiökumppanin, niin olisi tullut täsmällisemmin sanottua. Voisiko joku  kertoa missä kohtaa olen ollut ketään jymäyttämässä, kusettaminen tarkoittaa petosta, ja se on aika vahva syyte. En ole etsimässä elämänkumppania, en ole niin kirjoittanut, eikä kenenkään suhdeasiat, ei minun eikä yhtiökumppanin tahollaan, kuulu yhtiötoiminnan harjoittamiseen. Tökeröitä sänkykumppani neuvoja tarjoaa navettapiika, joka hetken päästä syyttää jymäyttämisestä. Kannattaisiko navettapiika itse katsoa peiliin, jos olet nykyiselle tilallesi tullut kuten toisia neuvot, eiköhän se ole enemmän jymäyttämistä sotkea kaksi asiaa  kskenään. Jossain voi toimia tuurilla, yleensä kuitenkin ei. Tuli taloon miniä tai vävy, ilmaseks teetetään töitä eikä yleensä mitään sananvaltaa tai edes oikeutta käyttää tilan pankkitiliä vaik saattaa tehä konkreettisia töitä paljo enempi, tai sit puoliso muualla töissä jolla palkalla elätetään se viljelijäki, ja mitä isompi tila, lähes pääsääntö että neuvontajärjestössä tms. töissä. Tämä  ollut hyvin tavallista takavuosina, eikä harvinaisuutta edelleenkään. Huvittavinta tässä kuitenki on, että porukka saa ihme raivareita, omista jutuistaan, sekä se, etten ees pyytänyt teitä pohtimaan asiaa ideana, luuletteko tosiaan, että heittäisin tuollaista juttua harkitsematta ja etten olis asiaa miettiny erittäin paljon? Pyysin ideoita  MISTÄ ja myös että, josko joku tuntisi tällaisen henkilön. Olen itse tuntenut tällaisen henkilön aikoinaan, etsi avopuolisonsa kans maatiloja, mutta kukaan, perikunnat ei vuokranneet edes lahoavia hökkeleitä ilman mukavuuksia. varmasti olisivat tällaiseen tarjoukseen lähteneet ja olleet todella onnellisia,  mutta he eivät enää ole siinä tilanteessa,  että  voisivat lähteä mukaan. Mikä tässä jäi epäselväksi. Miten siinä kusetetaan jos pääsee omistamaan ja saa "palkan", eli yhtiön tulosta tekemänsä työn ja/tai tuomansa panoksen suhteessa, jotka yksityiskohdat tottakai yhteisymmärryksessä asiantuntijoiden kera yhtiökirjaan kirjataan. Eihän tietenkään kukaan aktiivi karjatilallinen pysty tähän lähtemään, mutta kuulkaas kun kaikilla ihmisillä jotka maataloustöitä osaavat ja haluaisivat omaa tilaa pyörittää, ei ole siihen mitään realistista mahdollisuutta, koska hinnat, ainaki karjatilojen, jos edes paljon myynnissäkään, todella korkeet, ja maakaari pitää huolen että ulkopuolinen ostaja ei ole samas asemas kuin lähisukulainen,  veroja tupsahtaa. Oliko Petri vai mikä nimi, kiitos sulle asiallisesta vastauksesta. Miten suhun saa yhteyttä? Olen itse valmis lähtemään vastaavaan kuvioon mukaan, jos omalle tilalle ei halukasta yhtiökumppania löydy. Enkä varmasti ole ensimmäisenä pohtimassa vihamielisenä, josko tässä kusetetaan.... Niin joo ja minä pystyn kyllä vaikka heti laittamaan koko nimenikin tähän, mutta koska sitä eivät tee muutkaan, eivätkä varsinkaan nämä ilkeitten puhujat, en tee minäkään. Ja sukupuolella ei myöskään ole merkitystä, töitä ei tehdä elimillä, jotka jalkojen välissä ovat ja yhtiökumppanilla voi olla  perhe, kuten sanoin. Eräitten teidän logiikan mukaan esim koneyhtiötä sitten perustettaessa, pitää sitten ensimmäisenä kysellä että mites osakkaitten parisuhdeasiat ja muodostuuko tässä elämänkumppanuuksia ( mites sitte kun kaikki isäntiä tai kaikki emäntiä ja heteroita, niin eihä sitä voi koneyhtiötäkään perustaa, ku selvä kusetuksen maku ;D)

navettapiika

  • Vieras
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
Tökeröitä kyllä, mutta näinhän on kautta-aikain maatalouden sekä työ, että raha-asioita hoidettu. Naimakaupoilla.
Myönnän toki, että minutkin on aikoinaan naitu maatilan emännäksi ehkä juuri enemmänkin osaamisteni ja kykyjeni takia kuin sen, että olisin ollut pitkäsäärinen mallikaunotar.  Edelleenkin tuota hauista on.
Mutta sen yhtiökumppanin löytyminen on vieläkin haastavampaa, kun tilan ostaminen. Miten saada ositukset ja lainat yms. kohtaamaan niin, että se sopu ja työvirekkin säilyisi. Idealismissa ei ole mitään pahaa, mutta ei vain tahdo toimia.
Sellaiset porukkanavetathan on nykyään jo melkein muotia, mutta aina ei kitkatta toimi nekään. Ja entäs sitten, kun tulee sukupolvenvaihdos kyseeseen..onnistuuko, vai mätkähtääkö siinä vaiheessa nurin koko yritys..se on kieltämättä iso asia sitten sekin.

Tuollainen kolhoosi on tietysti aina helpointa aloittaa puhtaalta pöydältä, eli ostetaan se tila vieraalta ja siitä sitten yhdessä eteenpäin..mutta entäs jos ei toimikkaan?? Sitten myydään ja rukoillaan, ettei jäisi paljon velkaa maksettavaksi palkkatyöstä.

Tietysti olet asiaa miettinyt, mutta olet miettinyt sitä omista tarpeistasi ja ajatuksista..et sen toisen, jota nyt etsit. Eli koko ajatustyö on tehtävä yhdessä vielä kertaalleen, koska harvoin niin yksituumaisia ihmisiä osuu kohdakkain, että ajatukset ihan sataprosenttisesti kohtaisivat.

Ja aika raskasta luettavaa noin yhteen pötköön kirjoitettuna. Mutta toivon, että kohtaat tällaisen ihmisen ja pääset toteuttamaan tällaista idealistista yhteisyritystä..ilmeisesti et kuitenkaan häntä ole vielä löytänyt, mutta toivotaan parasta.  :)

maapahka

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
Tottakai olen miettinyt asioita yhtiökumppaninkin kannalta, kuten sanoin, jos ei löydy kertakaikkiaan tähän, on mahdollista että itse lähden mukaan tällaiseen  kuvioon jonkun toisen tilalla. Mutta en tietenkään voi valmiiksi kuviota miettiä ennenkuin istun naamatusten sen todellisen ehdokkaan kans ja tiedän hänen taustansa, osaamisensa ja toiveensa yms. Kyllähän se on vaikeeta muunkin alan yrityksillä löytää jatkajaa varsinkin ulkopuolelta tai yhtiökumppania. Pitäis olla jotain extraa tarjottavana. Kyllä on kyselijöitä ollut,  mutta kunnolliseen perustavanlaatuiseen keskusteluun ei olla päästy. Avarakatseisuus ei ole idealismia, se, että uskaltaa ensin ajatuksien tasolla avata uudenlaisia toimintatapoja. Olen erittäin käytännöllisesti ajatteleva ihminen, kyllä se varmaan olisin minä joka idealismista  sen toisen osapuolen pudottelisin.

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
Tökeröitä kyllä, mutta näinhän on kautta-aikain maatalouden sekä työ, että raha-asioita hoidettu. Naimakaupoilla.
Myönnän toki, että minutkin on aikoinaan naitu maatilan emännäksi ehkä juuri enemmänkin osaamisteni ja kykyjeni takia kuin sen, että olisin ollut pitkäsäärinen mallikaunotar.  Edelleenkin tuota hauista on.
Mutta sen yhtiökumppanin löytyminen on vieläkin haastavampaa, kun tilan ostaminen.

Silloin kun naimakauppa tai sen kaltainen järjestely perustuu enemmän ulkonäköön kuin toisen taitoihin ja korvienväliin ei liitto kovin kauaa tule kestämään. Toisen naiminen osaamisen ja kykyjen takia on suoraan sanottuna fiksua kunhan muutenkin tulee vähintään hyvin toisen kanssa toimeen. Jos se fiksumpi tekee virhearvion, niin sitähän on aina tapahtunut ja tulee tapahtumaan. Varsinkin jos on syystä tai toisesta alussa ruusunpunaisissa pilvissä onnensa seitsemänsissä taivaissa. Se on sitten eri juttu jos jo alunperin sovitaan hyvin tarkkaan millä ehdoin kulissia pidetään pystyssä ja miten erotaan sitten kun ennemmin tai myöhemmin tai hyvinkin äkkiä kyllästytään toiseen ja leikkimään yhteiseloa muodossa ja toisessa.

Aika sinisilmäistä on kuvitella, että netin keskustelupalstoilta löytyisi tai saisi hyviä vinkkejä hyvän yhtiökumppanin löytämiseksi. Semmoiset löydetään, jos löydetään, vuosien kuluessa arkielämässä kun seuraa miten asiat hoidetaan ja miten käyttäydytään varsinkin silloin kun ei mene hyvin syystä tai toisesta kaikki elämän osa-alueet huomioiden. Tuohon menee muutama vuosi. Muutaman kerran nokkain istuminen tms. muu ei vielä paljoa selvitä. Paljon helpompaa on löytää sopiva ja taitava työntekijä. Semmoisista voisi saadakin vakavasti otettavia vinkkejä netistä.

Jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa kunhan ei lakia niin paljoa riko, että viranomaiset kiinnostuvat, myös perikunnat. Perikunnat kyllä aika usein ovat semmoisia, ettei niiltä kannattaisi vuokrata mitään mistä ei voisi ilman pienintäkään ongelmaa luopua kasvukauden päätyttyä. Ellei entuudesta tunne erittäin hyvin kaikki perikunnan jäsenet tai välttämättä halua vaikeuttaa elämäänsä, sotkeentua ongelmiin tai huvin ja harrastuksen vuoksi kuunnella jonkin porukan riitoja vuosikymmentenkin takaa....

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: mistä löytäisin yrittäjäkaverin
Pauli Vahtera kirjoittaa kolumnissa erinomaisen tarkkanäköisesti liikekumppanuuksien painoslasteista, ei pelkästään sellaista "yhteistyöllä voimaa" ja muuta hömpötystä.

Esimerkiksi osakeyhtiössä ei voi ohittaa osakeyhtiölain vähimmäismääräyksiä, ja liian usein ns. vähemmistösijoittajat jäävät nostelemaan osinkoja, osallistumatta töihin mitenkään. Kas kun heillä on se oikeus. Toisaalta, 50,1% omistaja voi ostella omaksi hyödykseen, mitä huvittaa. Siinäpä katsoo toiset omistajat vierestä kun hallituksen puheenjohtaja vaihtaa taas uuden nelivetoviton, vaikka tulos jo valmiiksi nollassa.

http://tilisanomat.fi/kolumni/raha-ratkaisee

-SS-