5000-7000 vuoden takaisessa Suomessa saattoi olla vähän toisenlainen ilmastokin.
Olisi se vaan metkaa verrata koeviljelyllä muutamana vuotena ihan vaan vertailun vuoksi jotain 50 vuoden takaista meikäläistä lajiketta tämän päivän lajikkeeseen.
65 - vuotias Apu-kevätvehnä ( hieman modifioituna Apu-2 - nimisenä) on luomussa 
paikoin käytetty, ei pärjää esimerkiksi Amaretolle eikä Demonstrantille. Västankvarnin koesarjassa 
on ollut näitä ns. maatiaislajikkeita, jotka kuitenkaan eivät ole orgaanisessa viljelyssä olleet sen 
satoisampia tai vaatimattomampia kuin nykylajikkeetkaan.
MTT on tehnyt  kokeita , ja tullut seuraavaan päätelmään:
Uudet lajikkeet pärjäävät luomussakin parhaitenJotenkin perinnöllisyystieteestä on koulussa jäänyt ihmisille sellainen kuva, 
että jokin geeni on yksittäinen "varuste" , ja jos se laitetaan toimimaan, jostakin  muusta olisi luovuttava.
Ei se taida kuitenkaan niin olla. Tällainen käsitys antaa julkisessa keskustelussa juurikin sen "luonnollinen on hyvä, 
ja ei -luonnollinen on hirviö" -ajatusharhan. Viljelykasvin tarkoitus ei tietenkään ole olla mahdollisimman 
hyvin 
itseään ylläpitävä, vaan ihmisen elämää ylläpitävä, ja nämä tavoitteet tietenkin voivat 
olla joskus ristiridassa. 
Hukkakaura on vahva kilpailija ja sitkeä eläjä siemenissään, mutta emme halua sitä sadoksi kasvattaa, vaikka se on 
se "historiallinen alkuperäisversio" kaurasta, koska se 
ylijäämäsato, jota me voisimme syödä puurossa , on olematon.
-SS-