Onko muilla ollut ongelmia suurijyväisen ohran kuivausasteen säätämisessä. Ainakin hygrostaatti jättää 1,5 % kosteammaksi mitä ennen pienempijyväisellä. Vehnät ja rukiit menevät liiankin kuivaksi, mutta ohra jäi itsepintaisesti 14,5 päälle, vaikka oli melkein ääriasentoon jo kiristetty. Pitääkö tässä alkaa pyöräyttää ohrat kaksi kertaa viikon-parin välein, kun kaksitahoista on muutenkin ohjelmassa. No viimeksi meni suoraan eläimille, että ei ollut ongelma, mutta jos vientiin tms. meinaa, onhan siinä säätämistä.

-SS-

Ooon huomannut samaa, myös yö- ja päiväkuivauksella on eroja, samaten sateella ja poudalla. Onneksi on hygrostaatti hyvällä paikalla, että helppo ruuvailla... jos muistaa. Mitä tarkoitat "ääriasentoon jo kiristetyllä"?

Ooon huomannut samaa, myös yö- ja päiväkuivauksella on eroja, samaten sateella ja poudalla. Onneksi on hygrostaatti hyvällä paikalla, että helppo ruuvailla... jos muistaa. Mitä tarkoitat "ääriasentoon jo kiristetyllä"?

No asteikko on ainakin jo loppumassa. Sen "täplän" kohdalla tulee 12,5 - 12,7 kaikilla muilla viljoilla, sitten ohralla väänsin 2 % yksikköä melkein asteikon loppuun, ja silti yli 14 %

En tiedä mitä muut tekevät, minä löysään asetuksen, kuin kuivuri on talviteloilla, siellä taitaa jokin hius olla jännittyneenä; Ensimmäiset vuodet jotain kalibrointia kokeiltiin, nyttemmin olen vääntänyt edellisvuotiseen asentoon ja testannut ensimmäisen kuivurillisen, sillä meenee varsin hyvästi.

Kylmäilmakuivausta meinaan tänäkin vuonna laittaa, ohralle se on omiaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 08.04.16 - klo:09:44

Ooon huomannut samaa, myös yö- ja päiväkuivauksella on eroja, samaten sateella ja poudalla. Onneksi on hygrostaatti hyvällä paikalla, että helppo ruuvailla... jos muistaa. Mitä tarkoitat "ääriasentoon jo kiristetyllä"?

No asteikko on ainakin jo loppumassa. Sen "täplän" kohdalla tulee 12,5 - 12,7 kaikilla muilla viljoilla, sitten ohralla väänsin 2 % yksikköä melkein asteikon loppuun, ja silti yli 14 %

En tiedä mitä muut tekevät, minä löysään asetuksen, kuin kuivuri on talviteloilla, siellä taitaa jokin hius olla jännittyneenä; Ensimmäiset vuodet jotain kalibrointia kokeiltiin, nyttemmin olen vääntänyt edellisvuotiseen asentoon ja testannut ensimmäisen kuivurillisen, sillä meenee varsin hyvästi.

Kylmäilmakuivausta meinaan tänäkin vuonna laittaa, ohralle se on omiaan.

-SS-

Niitä elementtiä voi säätää sieltä sisältä, ainakin tommosessta vihreässä hygrosstaasissa.

Ja kun avaa tuos anturin niin katsoo, pitääkö ne hiuselementit vaihtaa. Ottaa irti ne elementit ja pesee shamppoolla ja pistää vielä hoitoaineen päälle niin vot.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.04.16 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 08.04.16 - klo:09:44

Ooon huomannut samaa, myös yö- ja päiväkuivauksella on eroja, samaten sateella ja poudalla. Onneksi on hygrostaatti hyvällä paikalla, että helppo ruuvailla... jos muistaa. Mitä tarkoitat "ääriasentoon jo kiristetyllä"?

No asteikko on ainakin jo loppumassa. Sen "täplän" kohdalla tulee 12,5 - 12,7 kaikilla muilla viljoilla, sitten ohralla väänsin 2 % yksikköä melkein asteikon loppuun, ja silti yli 14 %

En tiedä mitä muut tekevät, minä löysään asetuksen, kuin kuivuri on talviteloilla, siellä taitaa jokin hius olla jännittyneenä; Ensimmäiset vuodet jotain kalibrointia kokeiltiin, nyttemmin olen vääntänyt edellisvuotiseen asentoon ja testannut ensimmäisen kuivurillisen, sillä meenee varsin hyvästi.

Kylmäilmakuivausta meinaan tänäkin vuonna laittaa, ohralle se on omiaan.

-SS-

Niitä elementtiä voi säätää sieltä sisältä, ainakin tommosessta vihreässä hygrosstaasissa.

Ja kun avaa tuos anturin niin katsoo, pitääkö ne hiuselementit vaihtaa. Ottaa irti ne elementit ja pesee shamppoolla ja pistää vielä hoitoaineen päälle niin vot.

Taitaa -SS-miehellä olla erilainen (ehkä uudempi) hygrostaatti, mun omas on ainakin erilaisia säätölukemia. Toi meikäläisen oma piti "uutena" säätää jotenkin ilmankosteuden mukaan, juurikin sieltä sisältä jotain ruuvaamalla.

Itse otan koko vekottimen talveksi pois ja vien tupaan lämpöseen, semmosen ohjeen muistaakseni aikoinaan antoivat, ettei menisi ne inkkarin hiukset pilalle talven pakkasilla. Tuleepahan siitä putsattuakin samalla pölyt ja paskatkin, kun sen irrottelee 

Onko ohra ollut täysin tuleentunutta.?
On meinaan sitkeästä kuivata puolituleentunutta ohraa.

Omassa Antin kuivurissa 2-tasoinen ohran poistolämpötilaa
Nostettava 3-4 astetta, verrattuna monitahoiseen, toki
Kuivurikohtaista säätöarvolen liukuma.

Yks konsti on tasata kosteutta , pidä päivä kaks kärryssä ennen kuivatusta,
Edellyttäen ettei lämpene.

juuri ite mietin tuota kesken joutuneena puitua.. itellä vaan kylmäkuivuri ja aina oon saanu ohrat kuivaksi  ( aikoinaan mette hieman kinkkinen, mutta silti )      kaveri ei huolinu yli 14% ja miähän tietysti hypin sen mukaan...
     liekö nyt nuo uudet lajikkeet erilaisia?

Vanhassa kuivurissa ei ollut automatiikkaa ja mittaamassa sai juosta vähänpäästä.
Isojyväinen ohra vaati siitä 14,5 %: sat kuivemmaksi lampaanhermoja. Toisaalta puristava Wile näytti suurempaa %;ia kuin oikeasti oli. En vaan tajuu miksei siihen poistotorveen
älytty laittaa ihan tavallista lämpömittaria. Ei olis tarvinnut kokoaikaa veivata sitä Wileä. 

eikö niitä mittareita ole mahkuja laittaa jälkikäteen?

Pelkän lämpömittarin saa helposti kiinni. Ainoa käytännön pikku ongelma on anturin saaminen sen verran pois seinästä, että se mittaa varmasti poistoilman lämpötilaa eikä ilmakanavan seinän lämpötilaa.

Luulisin, että osaava sähkömies pystyy sähköpiirustuksia katselemalla kertoa voiko vanhaan kaappiin rakentaan vähintään polttimen sammuttavan automatiikan poistoilman lämpötilan perusteella. Siis semmoinen fiksu ja asiansa osaava sähköhenkilö, joka tämmöistä temppua kieltävää sääntöjä nuodata mutta kuitenkin on sen verran selkärankainen, ettei oikeasti vaarallista viritystä ala rakentamaan.

SS:n ongelma ratkeasi kyllä niinkin, että sovinnolla kuivaisi ohrat käsikäytöllä ja kosteusmittarilla. Hieman siitä on kyllä ylimääräistä vaivaa. Vai onko kuivuri semmoinen, ettei tuo onnistu?
 

Pelkän lämpömittarin saa helposti kiinni. Ainoa käytännön pikku ongelma on anturin saaminen sen verran pois seinästä, että se mittaa varmasti poistoilman lämpötilaa eikä ilmakanavan seinän lämpötilaa.

Luulisin, että osaava sähkömies pystyy sähköpiirustuksia katselemalla kertoa voiko vanhaan kaappiin rakentaan vähintään polttimen sammuttavan automatiikan poistoilman lämpötilan perusteella. Siis semmoinen fiksu ja asiansa osaava sähköhenkilö, joka tämmöistä temppua kieltävää sääntöjä nuodata mutta kuitenkin on sen verran selkärankainen, ettei oikeasti vaarallista viritystä ala rakentamaan.

SS:n ongelma ratkeasi kyllä niinkin, että sovinnolla kuivaisi ohrat käsikäytöllä ja kosteusmittarilla. Hieman siitä on kyllä ylimääräistä vaivaa. Vai onko kuivuri semmoinen, ettei tuo onnistu?

Ai niiku näin vai ...

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=55904.msg978842#msg978842

Luulisin, että osaava sähkömies pystyy sähköpiirustuksia katselemalla kertoa voiko vanhaan kaappiin rakentaan vähintään polttimen sammuttavan automatiikan poistoilman lämpötilan perusteella. Siis semmoinen fiksu ja asiansa osaava sähköhenkilö, joka tämmöistä temppua kieltävää sääntöjä nuodata mutta kuitenkin on sen verran selkärankainen, ettei oikeasti vaarallista viritystä ala rakentamaan.

Hygrostaatin tilalle voi laittaa termostaatin jos tarve niin vaatii.

Onks se niin isoja etteivät mahdu elevaattorinkuppeihin kokonaisina, vai mikä ongelma tässä on

Ainakaan kauppaviljaa kuivattaessa on välttämätöntä varmistaa kosteus käsimittarilla, ennen kuin laittaa erän jäähtymään, ettei tuu bumerangia. Ei auta luottaa automatiikkoihin.

Onko muilla ollut ongelmia suurijyväisen ohran kuivausasteen säätämisessä. Ainakin hygrostaatti jättää 1,5 % kosteammaksi mitä ennen pienempijyväisellä. Vehnät ja rukiit menevät liiankin kuivaksi, mutta ohra jäi itsepintaisesti 14,5 päälle, vaikka oli melkein ääriasentoon jo kiristetty. Pitääkö tässä alkaa pyöräyttää ohrat kaksi kertaa viikon-parin välein, kun kaksitahoista on muutenkin ohjelmassa. No viimeksi meni suoraan eläimille, että ei ollut ongelma, mutta jos vientiin tms. meinaa, onhan siinä säätämistä.

-SS-

Tässä oli ongelmana justiinsa tuo, joutu kuivaamaan 25% vehnän poistolämmöllä vaikka käytin sepelipropinon numeroita, 14-14.5% oli loppukosteus ilman poistolämmön lisäämistä.