Kunnon vaahtomerkkari maksaa liki saman verran kun edullisin ajo-opastin, ja se vaahtomerkkari asennetaan yleensä vain yhteen vekottimeen. Aika monta peltohommaa tulee edullisemmaksi, kun työn jakaa tasalevyisiin lohkoihin, kynnöstä puintiin. Ruiskun lisäksi esim. viskankäyttö menee vihellellen
Tuopa juuri, se opastin käy moneen hommaan. Itellä kahdessa traktorissa virtajohto valmiina ja helppo siirrellä tarpeen mukaan. Edellinen topcon oli käytössä yli 10 vuotta joten vuosikustannus oli alle 230 euroa/vuosi. Ei paha ollenkaan siitä että ei tarvitse esim rapsi/rypsi maalla ajaa varmuuden vuoksi kirppamyrkkyä päällekkäin. Ja sillä pystyy seuraamaan tosi tarkkaan meneekö ruiskusta läpi tavaraa oikea määrä. Lautasmuokkauksessa voi ajaa joka toisen laiston toiseensuuntaan ja joka toisen takaisintullessa, äestäessä ei jää kiilapäitä keskelle peltoa ja koko työleveys tulee hyödynnettyä paremmin. Puimuriin en ole vielä virittänyt, mutta tulisihan siinäkin aina laiston avaamisessa hyöty kun ei jää kapeaa laistoa viimeiseksi.
Jos ajatellaan optimistisesti ja opastimella saisi tuotantopanoksia tarkennettua eli säästettyä 2% suhteessa ajouriin, niin aika paljon saa tuota rypsiä olla että tuo 230€ vuositasolla säästyy. Sinällään tuo on ihan se ja sama. Mutta jotenkin vaan ihmetyttää, että pelto on sen 15 000e hehtaari ja kikottimia ostellaan. Sitten ponkaistaan rintarottingilla traktorilla helsinkiin ruinaamaan, kun menee huonosti? Pointti vaan oli se, että aika harva saa siitä opastimesta lisää tuloja, kiva leluhan se on ja tiettyjä virheitä sillä on kiva korjata. Urakoinnissa tottakai, mutta yksittäiset n. 50ha tilatkin ostelee näitä huvikseen. Lautasmuokkarilla tuo 2% tekee 1 hehtaarin, urakoitsija vetelee tuon 50ha alan todennäköisesti n. 30e hehtaari. eli tuosta kun laskee itselleen säästön perinteisesti, oma työ ei maksa ja koneet tarvitaan muutenkin, niin vielä tarvitaan tuo 200e jostain, että päästään nollille.
Ite oon laskenu että noin 2-4 prosentin säästöön kasvinsuojeluaineilla pääsee ajo-opastimella, riippuen tietysti siitä kuinka tarkkaan pystyy ajelemaan. Esim broadway vissiin makselee sen 50 hehtaari, joten säästö sillä 1-2 €/ha ja tietty jos on jotain muita litkuja mukana niin sitä enemmän aina. Eihän tuo toki vuositasolla ole paljoakaan, pitkässä juoksussa se alkaa näkyä jos haluaa katsoa. Samoin huiskalla ajaessa päällekkäisyys vähenee, huiskalla kun arvalla ajellessa vetää sen puolesta metristä kahteen helposti päällekkäin (nopeasti laskien 3-12%/ha jos työleveys 15metriä siivu)oten jotain siitäkin kai säästyneessä lannoituksessa säästöön jää? Tietty vuositasolla edelleen puhutaan pienistä summista verrattuna opastimen kertaostohintaan, mutta pitkällä välillä kun taas katsellaan.
Toki urakoitisijat tekis vaikka kaikki peltotyöt varmasti, mutta sitten pitäisi siksiaikaa keksiä jotain tekemistä millä maksaisi urakoitsijan. Pellonreunalla seisoskelu tai tuvassa istuminen ei kuulosta kovin järkevältä jos niistä tunneista joutuu muille maksamaan. Erikoishommat erikseen, mutta esimerkiksi ruiskutus ja lautasmuokkaus on sellaisia asioita joihin löytyy vehkeet itseltä tai maamiesseuralta. Ja mielestäni on suurta itsepetosta väittää ettei oma aika maksa mitään.
Ja nyt kun kerron että itsellä reilu 60ha viljelyksessä eika urakointia juurikaan harrasteta niin varmaan joku repeää kaikista henkseleistään. Toki tuo opastin on sellainen jota ilman tulee toimeen niinkauan kun ei ole sellaista tottunut käyttämään, itse en enää luopuisi
Monessa tapauksessa tulos olisi parempi, jos istuisi tuvassa ja antaisi urakoitsijan tehdä. Oma palkka kun luikahtaa sinne omamyyjälle aika äkkiä. Alle 100ha tilan ei ole kannattanut enää pitkään aikaan tehdä mitään omilla (uusilla) koneilla. Varsinkin uusien koneiden hinnat ovat niin kovia, ettei niitä tahdo saada mitenkään kannattavaksi. Kasvukaudella ei vaan ole niinpaljoa tunteja, että kustannus muodostuisi mielekkääksi.
Sinällään tästä on turha spekuloida, koska parhaiten tienaa vuokraamalla pellot niille, jotka ovat saaneet perinnöksi tilukset muttei laskukonetta
Nyt vaan kun tuodaan tuota kriisiä esiin jokapaikassa, niin aika äkkiä joku näppärä ekonomisti sen laskee auki, onko meillä kriisi vai onko alalla huonoja bisneshenkilöitä.