Satovahinkovakuutuksesta puhuttiin edustajan kanssa viime viikolla.
Vahingon rajat olivat sade 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa tai pakkanen elokuussa. Puhuttiin siis perunan satovakuutuksesta. Vuoden vakuutusmaksu vastasi lähes yhden hehtaarin vakuutuskorvausta.
Vielä ei tuntunut tarpeelliselta.
Saisko korvauksen siitä että sataa noin paljon vaikka vahinkoa ei tulisikaan. Ei tollanen 30 milliä kerralla ole mikään ongelma hyvillä mailla. Siis viljalla.
En usko. Sillä kyseessähän on vahinko vakuutus. Korvataan aiheutunut vahinko. Ja jos vahinkoa ei tule niin eipä ole mitään korvattavaakaan.
Kaiketi se menee samanlailla kuin jos taloosi murtaudutaan mutta sieltä ei varasteta mitään niin eikait siitä mitään hirveitä korvaussummia saa.
Ehkäpä J.Jänis sen meille kertoopi.
Eli... jos peltojen tallaantuminen on estetty ja pelto on hyvin ojitettu, niin tuo vakuutus on turha. Tinttumailla tuo tarvitaan... vakuutus siis korvaisi sitä huonoa tilanpitoa kuten katokorvaukseskin ennen 
Korvausta ei tosiaankaan saa, ellei ole tapahtunut vahinkoa. Vahingon pitää sitten olla aiheutunut ehdoissa määritellyistä syistä. Määritelmät ovat LT:llä ja Pohjolalla vähän toisistaan poikkeavat, mutta se on selvä, että kovin usein ei voi osua samalle tilalle korvattavia vahionkoja, sen verran tiukat nuo rajat ovat. Esimerkiksi LähiTapiolan rankkasateen sademääräkertymän vuorokausivaatimus ylittyi vuonna 2012 peräti yhdellä paikkakunnalla Suomessa.
Pohjolan vakuutuksessa, tilastollisen todennäköisyyden mukaan, ilmiön vahinkoraja ylittyyjoko kerran (kuivuus, jatkuvista sateista johtuva märkyys, tulva, epäsuotuisat talvehtimisolosuhteet) tai kolme kertaa (rankkasade, halla )kunkin viljelijän työuran aikana.
Lisäksi molemmat yhtiöt korvaavat raesateen aiheuttamat vahingot tilastoihin katsomatta.
Kovin usein ei siis pääse korvauksia nostelemaan, mutta tilastollisesti sen verran usein kuitenkin, että ainakin nykyhinnoilla vakuutusyhtiöt eivät tästä pääse rikastumaan. Sen toteamiseen ei tarvitse pitkää matematiikkaa eikä lyhyestäkään kiitettävää arvosanaa. Jos sen työuran (35 v) aikana tulee maksaneeksi vakuutusmaksua 70 € / ha, niin yksikin kunnon vahinko kuittaa saman pinta-alan vakuutusmaksut kymmenkertaisesti. Tietysti, jos peltoa on satoja - tuhat hehtaaria, niin pienentäähän se todennäköisyyttää saada kato koko pinta-alalle.
Jos pellot ovat hyvissä ojissa ja rakenne kunnossa, se toki auttaa tiettyyn rajaan saakkaa maaperää sietämään lähinnä liiallisesta sedestä aiheutuvia seurauksia. Ei kuitenkaan loputtomiin. Vuonna 1987 tuhoutui yli 40 % Suomen ohra-, vehnä- ja kaurasadoista. Olivatko ne kaikki huonosti ojitettuja ja pilalle tallottuja peltoja? Myöskään vesistötulvia ei maan rakenteella pysty torjumaan. Sen sijaan tulva voi pilata rakenteen useammaksi vuodeksi. Olen itse saanut todistaa puolentoista metrin vesimassaa pelloilla, joiden ei koskaan kukaan paikkakunnalla ollut kuullutkaan aikaisemmin olleen veden vallassa.
Myöskään kuivuutta tai rakeita ei ojituksella torjuta, hallaa sentään jossain määrin.
Satovahinkovakuutuksen on tarkoitus olla vähän kuin palovakuutus. Tilastollisesti sitäkään ei kovin usein tarvita eikä se siksi niin kovin paljoa maksakaan verrattuna vaikkapa erilaisiin rikkovakuutuksiin, joissa tosiaan näkee eron konemiehen ja konemiehen välillä.
