http://www.cemagro.fi/fi/tilauslomake.html

Salttu 29 euroa tonnilta halvempaa,mitä raision suomensalpietari.

Tollanen 3-tonnia pitää myydä viljaa, että saa tonnin apulantaa 

Tollanen 3-tonnia pitää myydä viljaa, että saa tonnin apulantaa 

Toista oli Haaviston aikaan.Tonnit oli tasan.

ehei!   van melkein toisin päin.    mutta mitäpä noista... jollain näköjään vielä varaa laittaa peltoon kalkkiakin... rekat suhaa tossa ohi jatkuvasti...

ehei!   van melkein toisin päin.    mutta mitäpä noista... jollain näköjään vielä varaa laittaa peltoon kalkkiakin... rekat suhaa tossa ohi jatkuvasti...

Ne rekat ovatkin OIKEITA YRITTÄJIÄ,ei tukieurot liikauta.

mutta kellä on vielä varaa ostaa jopa kalkkia pelloilleen?

Eikö kalkki kumminkin oo kaikkein halvin "lannoite" happamaan maahan on ihan turha ostella mitään lannoitteita, kasvusääteistä ja tautiaineista puhumattakaan.

Eikö kalkki kumminkin oo kaikkein halvin "lannoite" happamaan maahan on ihan turha ostella mitään lannoitteita, kasvusääteistä ja tautiaineista puhumattakaan.

Kyllä, kalkki on halvin lannoite. Hyvin kalkittuun maahan voi pistää useampaa kasvia joka antaa uusia ulottuvuuksia kasvulle.
Jos pistää euron kalkitukseen saa sillä enemmän kuin pistäisi euron apulantaa .
Yleisin virhe on että kalkkittemisesta ekana säästetään joka on virhe.

Lainaus käyttäjältä: Klapikauppias - 16.03.16 - klo:20:05

Eikö kalkki kumminkin oo kaikkein halvin "lannoite" happamaan maahan on ihan turha ostella mitään lannoitteita, kasvusääteistä ja tautiaineista puhumattakaan.

Kyllä, kalkki on halvin lannoite. Hyvin kalkittuun maahan voi pistää useampaa kasvia joka antaa uusia ulottuvuuksia kasvulle.
Jos pistää euron kalkitukseen saa sillä enemmän kuin pistäisi euron apulantaa .
Yleisin virhe on että kalkkittemisesta ekana säästetään joka on virhe.

Tämä on totta. Kasvanut vuokraviljely ja lyhyet vuokra-ajat vaan happamoittavat maat lopullisesti.

Kalkituksen kannattavuutta on tutkittu koeohjemilla, havaittiin, että kalkituskulujen kuoletus nykyisillä viljan hinnoilla on vaikeaa, jos pH on luokassa tyydyttävä tai parempi. Totta kai jotkut tuotantotukikasvit antavat paremman vasteen kaikelle.

Kalkitus oli silloin erinomaisen kannattavaa, kun viljasta sai 50 senttiä kilo. Nyt kulut ovat samat tai suuremmat, mutta viljasta saa vain 16 senttiä kilo, ohrasta 12 senttiä.

Kalkitus on erittäin kannattavaa sinne kalkin toimittajaketjuun päin, se on myönnettävä.
Ahkera raivaaminen tietenkin on varmistanut kalkin kysyntää, kun perustamiskalkitusta  tarvitaan autokuorma paikkaansa.

-SS-

Kalkituksen kannattavuutta on tutkittu koeohjemilla, havaittiin, että kalkituskulujen kuoletus nykyisillä viljan hinnoilla on vaikeaa, jos pH on luokassa tyydyttävä tai parempi. Totta kai jotkut tuotantotukikasvit antavat paremman vasteen kaikelle.

Kalkitus oli silloin erinomaisen kannattavaa, kun viljasta sai 50 senttiä kilo. Nyt kulut ovat samat tai suuremmat, mutta viljasta saa vain 16 senttiä kilo, ohrasta 12 senttiä.

Kalkitus on erittäin kannattavaa sinne kalkin toimittajaketjuun päin, se on myönnettävä.
Ahkera raivaaminen tietenkin on varmistanut kalkin kysyntää, kun perustamiskalkitusta  tarvitaan autokuorma paikkaansa.

-SS-

Kallis kalkki on kalliimpaa, kuin halpa kalkki. 

Yli seittemän kun pitää yllä, niin hyvä tulee.

Ei tarvii turhaan mangaania ja booria ruiskutella.   

periaatteessa happamaan maahan joutuu työntämään suhteessa enemmän apulantaa kuin siihen mikä on 6-7 välillä.

Eikö kalkki kumminkin oo kaikkein halvin "lannoite" happamaan maahan on ihan turha ostella mitään lannoitteita, kasvusääteistä ja tautiaineista puhumattakaan.

Niin, mikä on hapan maa...? Näytteiden mukaan meillä on vihreällä kaikki lohkot. Eikä näillä viljelys hinnoilla osteta yhtään kalkkia, karjatilat varmaankin. Puhutaan "ylläpito" kalkituksestakin, mutta miten on jos näytteiden mukaan riittävät arvot? Tuskin tällä hetkellä moni sortuu tuohon "ylläpitoon"..

Eikö kalkki kumminkin oo kaikkein halvin "lannoite" happamaan maahan on ihan turha ostella mitään lannoitteita, kasvusääteistä ja tautiaineista puhumattakaan.

 Voi sitä säästönmäärä