Hyvänen aika, enhän minä joutomaita ja kesantoja vihaa. Mutta niille ei kuulu CAP-tuki, eikä luonnonhaittakorvaus, kuten ei metsänhoidollekaan. Metsästä sentään otetaan puu- tuottojakin. Olisihan melko omituista, jos metsä vain haketettaisiin takaisin maahan , tai helpommasti, se poltettaisiin luonnonmukaisesti aina hakkuukypsänä. Tällöin metsät otettaisiin todennäköisesti yhteiskunnan haltuun.

Maataloustuottajan pitää muuttua maisemanhoitajaksi tai maanvaraustalkkariksi, siitä hommasta sitten yhteiskunnallisessa keskustelussa päätetään jokin palkka. Mutta pitääkö pikapakettipelloista saada parempi korvaus kuin elintarviketuotannosta, sepä hyvä kysymys ?

Jos ajattelemme tuotannon pohjoisen siirtymisen mielessä asiaa, silloin voisi tukia siirrellä tosiaan satoviljellyille raivioille sillä tavalla, että aloitetaan pitkäaikaisimmista joutomaista, siirrytään siitä 2-3 - vuotisiin ei-viljelynurmiin ja sen jälkeen ns. latausnurmiin. Se, että toisten viljelyalueiden tuotannossa olevista pelloista kumulatiivisesti siirrettiin muitta mutkitta euro tai kaksi vuosittain raivioille, se taas ei välttämättä ollut kovin hyvä juttu, ainakaan niiden mielestä, joiden CAP-tuet alenivat, kuitenkaan alhaiset hinnat, jota kompensoimaan hinnanalennuskorvaukset luotiin, eivät siinä tilanteessa millään tavalla korjautuneet..

Non-food tuotannon tuet on löydyttävä nimenomaan siltä momentilta, esimerkiksi energiatukien muodossa. Luulenpa vaan, että tuulivoima on syönyt energiatuet pitkäksi aikaa eteenpäin.

Mutta jos tämä tuet irti tuotannosta - pykälä on pyhä, ja perustelee täysin ei-viljelyn tuet-  silloin myös kaikki tuotantotuet tosiaan otettava pois kaikilta ja kompensoitava joko  pinta-aloille tai viljelijäkohtaisesti.

Ja maataloustukien nimi vaihdettava peltoalan hallintatueksi.

-SS-

Huomattavan iso osa nurmen hiilestä katosi taivaan tuuliin

Tutki kuitenkin ensin aineen ja energian häviämättömyyden lakia ja hiukan myös kemiallisia reaktioita.
Se kyllä on totta, että suoraan ihmisravinnoksi kelpaavan materiaalin työntäminen eläinten - minkä
tahansa eläimen - läpi hukkaa ravintoarvoja, mutta myös tuo tilalle sellaisia ravinteita ja valkuaisaineita,
jotka ovat ihmiselle tärkeitä ja helposti imeytyviä.

Euroopan ruohoarot juoksentelisivat mustanaan villihärkiä ja märehtijöitä, jollei ihminen olisi niitä
pinta-aloja ottanut viljelykäyttöön. Nyt ne elukat on karjahalleissa, mutta ei se asiaa miksikään
muuta, että kyse on hiilen ja energian kierrosta, ei muusta. Ongelma on se, että nopeasti
kerätään kasveista ja levistä ym. peräisin olevaan hiiltä ja öljyä syvältä kallio - ja maaperästä,
ja poltetaan ilmakehään, vähän liika epäluonnollisessa tahdissa. Se kaikki hiili on ollut ilmakehässä,
mutta maapallo oli silloin hyvin toisenlainenkin. Maapallon keuhkot, sademetsät ovat hyvin ohut-
humuksisia, se hiili on siinä maan päällä olevassa kasvikerroksessa, kiertäen siinä pitkän ajan
kuluessa.

Myös metaania oli varahsiella maapallolla, ja kaikkea näitä muita ns. kasvihuonekaasuja.
Ehkäpä juurikin vähittäinen miljardin vuoden aikana  tapahtunut maapallon jäähtyminen
on tuonut tasalämpöiset eläimet valta-asemaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 14.03.16 - klo:10:56

Huomattavan iso osa nurmen hiilestä katosi taivaan tuuliin

Tutki kuitenkin ensin aineen ja energian häviämättömyyden lakia ja hiukan myös kemiallisia reaktioita.
Se kyllä on totta, että suoraan ihmisravinnoksi kelpaavan materiaalin työntäminen eläinten - minkä
tahansa eläimen - läpi hukkaa ravintoarvoja, mutta myös tuo tilalle sellaisia ravinteita ja valkuaisaineita,
jotka ovat ihmiselle tärkeitä ja helposti imeytyviä.

Euroopan ruohoarot juoksentelisivat mustanaan villihärkiä ja märehtijöitä, jollei ihminen olisi niitä
pinta-aloja ottanut viljelykäyttöön. Nyt ne elukat on karjahalleissa, mutta ei se asiaa miksikään
muuta, että kyse on hiilen ja energian kierrosta, ei muusta. Ongelma on se, että nopeasti
kerätään kasveista ja levistä ym. peräisin olevaan hiiltä ja öljyä syvältä kallio - ja maaperästä,
ja poltetaan ilmakehään, vähän liika epäluonnollisessa tahdissa. Se kaikki hiili on ollut ilmakehässä,
mutta maapallo oli silloin hyvin toisenlainenkin. Maapallon keuhkot, sademetsät ovat hyvin ohut-
humuksisia, se hiili on siinä maan päällä olevassa kasvikerroksessa, kiertäen siinä pitkän ajan
kuluessa.

Myös metaania oli varahsiella maapallolla, ja kaikkea näitä muita ns. kasvihuonekaasuja.
Ehkäpä juurikin vähittäinen miljardin vuoden aikana  tapahtunut maapallon jäähtyminen
on tuonut tasalämpöiset eläimet valta-asemaan.

-SS-

Niin siis, hetkinen. Ei tässä ollutkaan kyse ihmisen ravinnosta vaan "hömppä"heinien järkevyydestä pelloilla ja niiden käsittelyä.

Hyvin kasvava maa on sellainen, missä olosuhteet ovat ihanteelliset. Eli ei missään tällaista ole olemassakaan, mutta sinnepäin voi aina yrittää kehittää.

Ei niitä ravinteita yöstä tule, kun se eläimen läpi laitetaan.

Sitä en tiedä, kuinka eri yhdisteet käyttäytyvät elukan ruoansulatuksessa, mutta ainakin pask tuo helpommin liukenevia ravinteita maahan.

Toisaalta jos känniä tööttäilisi "hömppä" heinäpeltoon kasvukauden aikana, niin kyllähän niitä ravinteita saataisiin pintaan enemmän.




Jokatapauksessa hiilitasapainoon hömpällä on suurempi merkitys suhteessa hömpän määrään.

Jos sama määrä laitettaisiin lehmän läpi ja paska peltoon, niin enemmän sitä hiiltä karkaa siinä lehmärosessissa taivaisiin metaanina ja hiilidioksidina.

Ja silloin haittaa tulee myös kasvihuonekaasujen muodossa.


Eli hömpälle suurempi tuki ja lehmille sanktiot kasvihuonekaasupäästöistä.