Mutta se on pois näiltä laajentavilta karjatiloilta, jotka kituvat navetta sähköttömänä maan puutteessa, rehujen puutteessa, ajan puutteessa
SS on harvoin täysin pielessä mutta jos joku laajentaa ilman että perusedellytykset ovat kunnossa niin ei ole tukijärjestelmän tai politiikan vika, vaan isännän näköalattomuus ja epäpätevyys.
Jos rehua ei ole -> tehdään tuotantosopimukset niiden kanssa jolla on.
Jos peltoa ei ole -> hankitaan/vuokrataan/tehdään. Jos ei ole edellytyksiä niin alueella on jo liikaa toimintaa.
Jos aikaa ei ole -> ei tule lisää aikaa laajentamallakaan, vaan rationalisoimalla/tehostamalla/lopettamalla
Jos kassavirtaa ei ole -> tuleeko sitä huonosti suunnitellulla laajennuksellakaan?
En näe mitenkään omien LHP:n olevan syynä toisen tilan valmiuteen maksaa mm sähkölaskunsa. Pitäisikö minun luopua siitä, että olen kauaskatseisesti optimoinut kassavirran ja tuotannon tehokkuuden (mm panokset oikeisiin kohteisiin, konekanta realististen mahdollisuuksien mukaan) koska olen ennakoinut järjestelmän ja markkinoiden kehityksen, sen takia että olisi solidaarista auttaa jotain toista joka lienee vaan antanut mennä tyylillä "katsotaan sitten". Jos tuotteita on liikaa, niin on loogista vähentää kannattamattomien tuottamista.
Luuleeko joku tosissaan vielä, että maatalouden panokset (keskimäärin) halpenevat ja lopputuotteen hinnat (keskimäärin) nousevat pidemmän ajan yli.
Joo jos näyttää takinkäännöltä, niin tämä on vähän semmoista testiajoa. Uunia poltellessa osui silmään vanha maaseutuaiheinen lehtiartikkeli, jossa nuori laajentava viljelijä arvosteli kovin sanoin hömppäheiniä, oli sitä mieltä, että hömppäheinät jakavat niukkaa tukipottia, ettei tehokasta ja kannattavaa teollista maataloustuotantoa voi silloin tukea riittävästi.
No, ajattelin sitten, että jos kuvittelisi ja myötäeläisi sen puolen ajatusmallia, ja kokisi löytää hyviä perusteluja asialle. Kyllä muutaman paikallisenkin isännän oli keskusteluissa vaikea löytää ymmärrystä sille, että ei-viljely, edes ilman kotimaisen energian tuottotavoitetta, ilman korjuuvelvoitetta, yksittäisen tilan päätuotantomuotona, että se olisi imagollisesti kovin hieno juttu. Samaan tulokseen ovat tulleet tukisuunnittelijat, kun pikapikaa vähensivät ei-viljelyltä ylisuurta kompensaatiomahdollisuutta, nämähän oli tarkoitettu porkkanaksi laajaperäistämään yksipuolista tuotantokeskeistä kasvinviljelyä, ei ollut välttämättä tarkoitettu yksinomaiseksi elinkeinoksi, eihän ?
Itsekin tuossa huomasin, että se ei-viljely ei kyllä oikein onnistu puolittaisesti, pitäisi mennä täyteen tukiporsastelu-toimintatilaan, ja myydä mielellään puimakone ja polttaa kuivuri, niin silloin homma menee sulavasti ja ilman huolta. Rasti ruutuun ja mielellään kasin hitsauslasit aurinkolaseiksi kun ajelee siellä luonnonhoidon alueella.
Ympäristönsuojelullista vaikutusta jollekin Itämerelle ei vanhan ympäristötuen toimenpiteistä välttämättä voitu osoittaa. Yhtä vähän tämän uuden kauden ympäristötoimet asiaan vaikuttavat, se on jo melko varma. Näytin jo toisessa viestissä, että paremminkin kannattaisi tukea vaikkapa Prosaron hankintaa viljapelloille kerääjäkasvitouhun sijasta, päästäisiin parempaankin tulokseen
ravinteiden keräämisessä, kuin kerääjäkasveilla.
Mutta jatkan kyseenalaistamista, tasapuolisesti, en ainakaan omaaetua tässä aja, vähintään oman osani tukipottiin olen kantanut - vaikkakin muilla ansiotöillä, älkää tappako viestituojaa.
Ja niinhän se on, että jokaisessa meissä asuu pieni trollailija...ainakin kun hyvä paikka osuu kohdalle.

-SS-