Jos maataloudessa on joidenkin mielestä jonkilainen kriisi menossa, niin he ei oo todellisuudessa kriisiä vielä nähneetkään. 4 vuoden kuluttua on taas uusi Cap-reformi edessä, silloin tuet putoaa ja ehdot tiukkenee. Myös kansallista rahoitusta tullaan vähentämään, sillä se on pakko, koska suomen talous on vielä 4 vuodenkin päästä täysin kuralla. Ja vaikka Venäjän pakotteet olisi purettu, ei paluuta pakotteita edeltävään loistoon ole, koska venäläisetkin lisää omaa tuotantoaan voimakkaasti. Todellinen rakennemuutos maataloudessa on vielä edessä, joten nyt on aika unohtaa traktorimarssifiilistelyt ja pilvilinnojen rakentelu, ei kai kukaan tosissaan kuvittele, että maataloudelle jostain lisärahaa heruisi?
Ja tuo kuluttajien sympatia, se on ihan merkityksetöntä, sen varaan on turha mitään elätellä.

Tuskin kukaan odottaa lisärahaa, vaan että maksaisavat ne luvatut rahat ajoissa.

Jos maataloudessa on joidenkin mielestä jonkilainen kriisi menossa, niin he ei oo todellisuudessa kriisiä vielä nähneetkään. 4 vuoden kuluttua on taas uusi Cap-reformi edessä, silloin tuet putoaa ja ehdot tiukkenee. Myös kansallista rahoitusta tullaan vähentämään, sillä se on pakko, koska suomen talous on vielä 4 vuodenkin päästä täysin kuralla. Ja vaikka Venäjän pakotteet olisi purettu, ei paluuta pakotteita edeltävään loistoon ole, koska venäläisetkin lisää omaa tuotantoaan voimakkaasti. Todellinen rakennemuutos maataloudessa on vielä edessä, joten nyt on aika unohtaa traktorimarssifiilistelyt ja pilvilinnojen rakentelu, ei kai kukaan tosissaan kuvittele, että maataloudelle jostain lisärahaa heruisi?
Ja tuo kuluttajien sympatia, se on ihan merkityksetöntä, sen varaan on turha mitään elätellä.

Nää Sipilän yhteiskuntasopimukset 5% kilpailukyvyn parantamiseksi on vielä nappikauppaa kun ruvetaan oikeaa kilpailukykyä etsimään! Siinä STTK ja YNM ay-mafiosojenkin on lähdettävä oikeisiin töihin eikä osoitella vain duunari parkaa barrikaadeille! No eihän ne ole kyllä nämä mafiosot osanneet ennenkään muuta kuin juosta Tampeereelta Pietaria kohti häntä koipien välissä ja jättää duunarit oman onnensa nojaan!

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 13.03.16 - klo:14:50

Jos maataloudessa on joidenkin mielestä jonkilainen kriisi menossa, niin he ei oo todellisuudessa kriisiä vielä nähneetkään. 4 vuoden kuluttua on taas uusi Cap-reformi edessä, silloin tuet putoaa ja ehdot tiukkenee. Myös kansallista rahoitusta tullaan vähentämään, sillä se on pakko, koska suomen talous on vielä 4 vuodenkin päästä täysin kuralla. Ja vaikka Venäjän pakotteet olisi purettu, ei paluuta pakotteita edeltävään loistoon ole, koska venäläisetkin lisää omaa tuotantoaan voimakkaasti. Todellinen rakennemuutos maataloudessa on vielä edessä, joten nyt on aika unohtaa traktorimarssifiilistelyt ja pilvilinnojen rakentelu, ei kai kukaan tosissaan kuvittele, että maataloudelle jostain lisärahaa heruisi?
Ja tuo kuluttajien sympatia, se on ihan merkityksetöntä, sen varaan on turha mitään elätellä.

Nää Sipilän yhteiskuntasopimukset 5% kilpailukyvyn parantamiseksi on vielä nappikauppaa kun ruvetaan oikeaa kilpailukykyä etsimään! Siinä STTK ja YNM ay-mafiosojenkin on lähdettävä oikeisiin töihin eikä osoitella vain duunari parkaa barrikaadeille! No eihän ne ole kyllä nämä mafiosot osanneet ennenkään muuta kuin juosta Tampeereelta Pietaria kohti häntä koipien välissä ja jättää duunarit oman onnensa nojaan!

 Kylpailukykyä kun etitään, niin maitupurkin hinta 50 senttii ja leivän hinta puolitettava. Ei duunari nälissään oo tehokas. 

Lainaus

Mutta se on pois näiltä laajentavilta karjatiloilta, jotka kituvat navetta sähköttömänä maan puutteessa, rehujen puutteessa, ajan puutteessa

SS on harvoin täysin pielessä mutta jos joku laajentaa ilman että perusedellytykset ovat kunnossa niin ei ole tukijärjestelmän tai politiikan vika, vaan isännän näköalattomuus ja epäpätevyys. 

Jos rehua ei ole -> tehdään tuotantosopimukset niiden kanssa jolla on.
Jos peltoa ei ole -> hankitaan/vuokrataan/tehdään. Jos ei ole edellytyksiä niin alueella on jo liikaa toimintaa.
Jos aikaa ei ole -> ei tule lisää aikaa laajentamallakaan, vaan rationalisoimalla/tehostamalla/lopettamalla
Jos kassavirtaa ei ole -> tuleeko sitä huonosti suunnitellulla laajennuksellakaan?

En näe mitenkään omien LHP:n olevan syynä toisen tilan valmiuteen maksaa mm sähkölaskunsa. Pitäisikö minun luopua siitä, että olen kauaskatseisesti optimoinut kassavirran ja tuotannon tehokkuuden (mm panokset oikeisiin kohteisiin, konekanta realististen mahdollisuuksien mukaan) koska olen ennakoinut järjestelmän ja markkinoiden kehityksen, sen takia että olisi solidaarista auttaa jotain toista joka lienee vaan antanut mennä tyylillä "katsotaan sitten". Jos tuotteita on liikaa, niin on loogista vähentää kannattamattomien tuottamista.

Luuleeko joku tosissaan vielä, että maatalouden panokset (keskimäärin) halpenevat ja lopputuotteen hinnat (keskimäärin) nousevat pidemmän ajan yli.

Joo jos näyttää takinkäännöltä, niin tämä on vähän semmoista testiajoa. Uunia poltellessa osui silmään vanha maaseutuaiheinen lehtiartikkeli, jossa nuori laajentava viljelijä arvosteli kovin sanoin hömppäheiniä, oli sitä mieltä, että hömppäheinät jakavat niukkaa tukipottia, ettei tehokasta ja kannattavaa teollista maataloustuotantoa voi silloin tukea riittävästi.

No, ajattelin sitten, että jos kuvittelisi ja myötäeläisi sen puolen ajatusmallia, ja kokisi löytää hyviä perusteluja asialle. Kyllä muutaman paikallisenkin isännän oli keskusteluissa vaikea löytää ymmärrystä sille, että ei-viljely, edes ilman kotimaisen energian tuottotavoitetta, ilman korjuuvelvoitetta, yksittäisen tilan päätuotantomuotona, että se olisi imagollisesti kovin hieno juttu. Samaan tulokseen ovat tulleet tukisuunnittelijat, kun pikapikaa vähensivät ei-viljelyltä ylisuurta kompensaatiomahdollisuutta, nämähän oli  tarkoitettu porkkanaksi laajaperäistämään yksipuolista tuotantokeskeistä kasvinviljelyä, ei ollut välttämättä tarkoitettu yksinomaiseksi elinkeinoksi, eihän ?

Itsekin tuossa huomasin, että se ei-viljely ei kyllä oikein onnistu puolittaisesti, pitäisi mennä täyteen tukiporsastelu-toimintatilaan, ja myydä mielellään puimakone ja polttaa kuivuri, niin silloin homma menee sulavasti ja ilman huolta. Rasti ruutuun ja mielellään kasin hitsauslasit aurinkolaseiksi kun ajelee siellä luonnonhoidon alueella.

Ympäristönsuojelullista vaikutusta jollekin Itämerelle ei vanhan ympäristötuen toimenpiteistä välttämättä voitu osoittaa. Yhtä vähän tämän uuden kauden ympäristötoimet asiaan vaikuttavat, se on jo melko varma. Näytin jo toisessa viestissä, että paremminkin kannattaisi tukea vaikkapa Prosaron hankintaa viljapelloille kerääjäkasvitouhun sijasta, päästäisiin parempaankin tulokseen ravinteiden keräämisessä, kuin kerääjäkasveilla.

Mutta jatkan kyseenalaistamista, tasapuolisesti, en ainakaan omaaetua tässä aja, vähintään oman osani tukipottiin olen kantanut - vaikkakin muilla ansiotöillä, älkää tappako viestituojaa.

Ja niinhän se on, että jokaisessa meissä asuu pieni trollailija...ainakin kun hyvä paikka osuu kohdalle. 

-SS-

  Tavoitehan onkin ylituotannon vähentäminen, ei se siitä vähene vaikka kaikki tuki suunnattaisiin nuorille liian suuren palan haukanneille lypsäjille..

Jos maataloudessa on joidenkin mielestä jonkilainen kriisi menossa, niin he ei oo todellisuudessa kriisiä vielä nähneetkään. 4 vuoden kuluttua on taas uusi Cap-reformi edessä, silloin tuet putoaa ja ehdot tiukkenee. Myös kansallista rahoitusta tullaan vähentämään, sillä se on pakko, koska suomen talous on vielä 4 vuodenkin päästä täysin kuralla. Ja vaikka Venäjän pakotteet olisi purettu, ei paluuta pakotteita edeltävään loistoon ole, koska venäläisetkin lisää omaa tuotantoaan voimakkaasti. Todellinen rakennemuutos maataloudessa on vielä edessä, joten nyt on aika unohtaa traktorimarssifiilistelyt ja pilvilinnojen rakentelu, ei kai kukaan tosissaan kuvittele, että maataloudelle jostain lisärahaa heruisi?
Ja tuo kuluttajien sympatia, se on ihan merkityksetöntä, sen varaan on turha mitään elätellä.

painavaa asiaa. Itsellä tilankehitys sattui aika hyvään ajanjaksoon ja velat saadaan sulatettua(toivottavasti), ennen kuin rytisee. peltoo on tulevaisuudessa muuten tarjolla vähän syrjemmässä taas siihen malliin, että kaikille ei löydy ottajia.

Meillä ainoa oikea ratkaisu  on, kun lopetetaan rahan syytäminen tundralle-

Tuotanto pitää saada järkeviin puitteisiin, siinä ei suurilla tukiaisilla pyörivä tundratuotanto voi jatkua.

Jotta tuohon päästään, pitää koko maahan saada samat tuet maatilan sijainnista riippumatta.

Meillä ainoa oikea ratkaisu  on, kun lopetetaan rahan syytäminen tundralle-

Tuotanto pitää saada järkeviin puitteisiin, siinä ei suurilla tukiaisilla pyörivä tundratuotanto voi jatkua.

Jotta tuohon päästään, pitää koko maahan saada samat tuet maatilan sijainnista riippumatta.

huh, eikai ne kauheasti poikkea noin keskimäärin? nythän sää kuiteskin hyväksyt tuet tundrallekkin! no oukei, jos sää ihan lappia tarkoitat jossa oli se jotain 34 snt tuki

Meillä ainoa oikea ratkaisu  on, kun lopetetaan rahan syytäminen tundralle-

Tuotanto pitää saada järkeviin puitteisiin, siinä ei suurilla tukiaisilla pyörivä tundratuotanto voi jatkua.

Jotta tuohon päästään, pitää koko maahan saada samat tuet maatilan sijainnista riippumatta.

Mutta kun Salolainen liittovaltiokiimoissaan ei pitänyt huolta etelän viljelijöistä..Nyt EU maksaa vuoristotukea latomerten kukkamultamaille ja täällä saviseuduilla joudutaan ottamaan kansallista apua.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 13.03.16 - klo:19:33

Meillä ainoa oikea ratkaisu  on, kun lopetetaan rahan syytäminen tundralle-

Tuotanto pitää saada järkeviin puitteisiin, siinä ei suurilla tukiaisilla pyörivä tundratuotanto voi jatkua.

Jotta tuohon päästään, pitää koko maahan saada samat tuet maatilan sijainnista riippumatta.

Mutta kun Salolainen liittovaltiokiimoissaan ei pitänyt huolta etelän viljelijöistä..Nyt EU maksaa vuoristotukea latomerten kukkamultamaille ja täällä saviseuduilla joudutaan ottamaan kansallista apua.

tuossa savessa on joku asennevamma. muistan kun tilanhoitajana ehdotin tautiaineiden käyttöä kartanon isännälle (ykköstien lähellä oltiin), niin se totes harmistuneena, jotta "kun ei ne savimaat vaan anna"

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 13.03.16 - klo:12:26

Lainaus

Mutta se on pois näiltä laajentavilta karjatiloilta, jotka kituvat navetta sähköttömänä maan puutteessa, rehujen puutteessa, ajan puutteessa

SS on harvoin täysin pielessä mutta jos joku laajentaa ilman että perusedellytykset ovat kunnossa niin ei ole tukijärjestelmän tai politiikan vika, vaan isännän näköalattomuus ja epäpätevyys. 

Jos rehua ei ole -> tehdään tuotantosopimukset niiden kanssa jolla on.
Jos peltoa ei ole -> hankitaan/vuokrataan/tehdään. Jos ei ole edellytyksiä niin alueella on jo liikaa toimintaa.
Jos aikaa ei ole -> ei tule lisää aikaa laajentamallakaan, vaan rationalisoimalla/tehostamalla/lopettamalla
Jos kassavirtaa ei ole -> tuleeko sitä huonosti suunnitellulla laajennuksellakaan?

En näe mitenkään omien LHP:n olevan syynä toisen tilan valmiuteen maksaa mm sähkölaskunsa. Pitäisikö minun luopua siitä, että olen kauaskatseisesti optimoinut kassavirran ja tuotannon tehokkuuden (mm panokset oikeisiin kohteisiin, konekanta realististen mahdollisuuksien mukaan) koska olen ennakoinut järjestelmän ja markkinoiden kehityksen, sen takia että olisi solidaarista auttaa jotain toista joka lienee vaan antanut mennä tyylillä "katsotaan sitten". Jos tuotteita on liikaa, niin on loogista vähentää kannattamattomien tuottamista.

Luuleeko joku tosissaan vielä, että maatalouden panokset (keskimäärin) halpenevat ja lopputuotteen hinnat (keskimäärin) nousevat pidemmän ajan yli.

Joo jos näyttää takinkäännöltä, niin tämä on vähän semmoista testiajoa. Uunia poltellessa osui silmään vanha maaseutuaiheinen lehtiartikkeli, jossa nuori laajentava viljelijä arvosteli kovin sanoin hömppäheiniä, oli sitä mieltä, että hömppäheinät jakavat niukkaa tukipottia, ettei tehokasta ja kannattavaa teollista maataloustuotantoa voi silloin tukea riittävästi.

No, ajattelin sitten, että jos kuvittelisi ja myötäeläisi sen puolen ajatusmallia, ja kokisi löytää hyviä perusteluja asialle. Kyllä muutaman paikallisenkin isännän oli keskusteluissa vaikea löytää ymmärrystä sille, että ei-viljely, edes ilman kotimaisen energian tuottotavoitetta, ilman korjuuvelvoitetta, yksittäisen tilan päätuotantomuotona, että se olisi imagollisesti kovin hieno juttu. Samaan tulokseen ovat tulleet tukisuunnittelijat, kun pikapikaa vähensivät ei-viljelyltä ylisuurta kompensaatiomahdollisuutta, nämähän oli  tarkoitettu porkkanaksi laajaperäistämään yksipuolista tuotantokeskeistä kasvinviljelyä, ei ollut välttämättä tarkoitettu yksinomaiseksi elinkeinoksi, eihän ?

Itsekin tuossa huomasin, että se ei-viljely ei kyllä oikein onnistu puolittaisesti, pitäisi mennä täyteen tukiporsastelu-toimintatilaan, ja myydä mielellään puimakone ja polttaa kuivuri, niin silloin homma menee sulavasti ja ilman huolta. Rasti ruutuun ja mielellään kasin hitsauslasit aurinkolaseiksi kun ajelee siellä luonnonhoidon alueella.

Ympäristönsuojelullista vaikutusta jollekin Itämerelle ei vanhan ympäristötuen toimenpiteistä välttämättä voitu osoittaa. Yhtä vähän tämän uuden kauden ympäristötoimet asiaan vaikuttavat, se on jo melko varma. Näytin jo toisessa viestissä, että paremminkin kannattaisi tukea vaikkapa Prosaron hankintaa viljapelloille kerääjäkasvitouhun sijasta, päästäisiin parempaankin tulokseen ravinteiden keräämisessä, kuin kerääjäkasveilla.

Mutta jatkan kyseenalaistamista, tasapuolisesti, en ainakaan omaaetua tässä aja, vähintään oman osani tukipottiin olen kantanut - vaikkakin muilla ansiotöillä, älkää tappako viestituojaa.

Ja niinhän se on, että jokaisessa meissä asuu pieni trollailija...ainakin kun hyvä paikka osuu kohdalle. 

-SS-

Mistä johtuu tämä leppymätön viha hömppäheinää kohtaan?  Moni ihailee työnsankaruutta, ja heidän mielestään pelloilla pitää tehdä TÖITÄ ja TUOTTAA jotakin.  Ympristölobby ja itämeren ja muiden vesistöjen suojeluaate on kuitenkin edelleen todella niin vahva ja yleinen mielipidekin on näiden puolella, että uskon hömppäheinien saavan jatkossakin sen verran tukia,  että ne säilyttävät oman tärkeän ja järkevän paikkansa viljatilojen viljelykkerrossa. Näin, vaikka se tuntui monia tehomanagementtimiehiä närästävänkin.

Toinen vaihtoehto on ns. Tanskan malli, siellähän jokaisella tilalla on velvollisuus, ilman korvausta, pitää tietty prosentti peltopinta-alasta, oliko se nyt 10 % vai 20%, kasvukausien välissä viherpeitteisenä, ei siis kelpaa pelkkä sänki, vaan pitää todella pelot vihertää läpi talven.





TÖ

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 13.03.16 - klo:12:26

Lainaus

Mutta se on pois näiltä laajentavilta karjatiloilta, jotka kituvat navetta sähköttömänä maan puutteessa, rehujen puutteessa, ajan puutteessa

SS on harvoin täysin pielessä mutta jos joku laajentaa ilman että perusedellytykset ovat kunnossa niin ei ole tukijärjestelmän tai politiikan vika, vaan isännän näköalattomuus ja epäpätevyys. 

Jos rehua ei ole -> tehdään tuotantosopimukset niiden kanssa jolla on.
Jos peltoa ei ole -> hankitaan/vuokrataan/tehdään. Jos ei ole edellytyksiä niin alueella on jo liikaa toimintaa.
Jos aikaa ei ole -> ei tule lisää aikaa laajentamallakaan, vaan rationalisoimalla/tehostamalla/lopettamalla
Jos kassavirtaa ei ole -> tuleeko sitä huonosti suunnitellulla laajennuksellakaan?

En näe mitenkään omien LHP:n olevan syynä toisen tilan valmiuteen maksaa mm sähkölaskunsa. Pitäisikö minun luopua siitä, että olen kauaskatseisesti optimoinut kassavirran ja tuotannon tehokkuuden (mm panokset oikeisiin kohteisiin, konekanta realististen mahdollisuuksien mukaan) koska olen ennakoinut järjestelmän ja markkinoiden kehityksen, sen takia että olisi solidaarista auttaa jotain toista joka lienee vaan antanut mennä tyylillä "katsotaan sitten". Jos tuotteita on liikaa, niin on loogista vähentää kannattamattomien tuottamista.

Luuleeko joku tosissaan vielä, että maatalouden panokset (keskimäärin) halpenevat ja lopputuotteen hinnat (keskimäärin) nousevat pidemmän ajan yli.

Joo jos näyttää takinkäännöltä, niin tämä on vähän semmoista testiajoa. Uunia poltellessa osui silmään vanha maaseutuaiheinen lehtiartikkeli, jossa nuori laajentava viljelijä arvosteli kovin sanoin hömppäheiniä, oli sitä mieltä, että hömppäheinät jakavat niukkaa tukipottia, ettei tehokasta ja kannattavaa teollista maataloustuotantoa voi silloin tukea riittävästi.

No, ajattelin sitten, että jos kuvittelisi ja myötäeläisi sen puolen ajatusmallia, ja kokisi löytää hyviä perusteluja asialle. Kyllä muutaman paikallisenkin isännän oli keskusteluissa vaikea löytää ymmärrystä sille, että ei-viljely, edes ilman kotimaisen energian tuottotavoitetta, ilman korjuuvelvoitetta, yksittäisen tilan päätuotantomuotona, että se olisi imagollisesti kovin hieno juttu. Samaan tulokseen ovat tulleet tukisuunnittelijat, kun pikapikaa vähensivät ei-viljelyltä ylisuurta kompensaatiomahdollisuutta, nämähän oli  tarkoitettu porkkanaksi laajaperäistämään yksipuolista tuotantokeskeistä kasvinviljelyä, ei ollut välttämättä tarkoitettu yksinomaiseksi elinkeinoksi, eihän ?

Itsekin tuossa huomasin, että se ei-viljely ei kyllä oikein onnistu puolittaisesti, pitäisi mennä täyteen tukiporsastelu-toimintatilaan, ja myydä mielellään puimakone ja polttaa kuivuri, niin silloin homma menee sulavasti ja ilman huolta. Rasti ruutuun ja mielellään kasin hitsauslasit aurinkolaseiksi kun ajelee siellä luonnonhoidon alueella.

Ympäristönsuojelullista vaikutusta jollekin Itämerelle ei vanhan ympäristötuen toimenpiteistä välttämättä voitu osoittaa. Yhtä vähän tämän uuden kauden ympäristötoimet asiaan vaikuttavat, se on jo melko varma. Näytin jo toisessa viestissä, että paremminkin kannattaisi tukea vaikkapa Prosaron hankintaa viljapelloille kerääjäkasvitouhun sijasta, päästäisiin parempaankin tulokseen ravinteiden keräämisessä, kuin kerääjäkasveilla.

Mutta jatkan kyseenalaistamista, tasapuolisesti, en ainakaan omaaetua tässä aja, vähintään oman osani tukipottiin olen kantanut - vaikkakin muilla ansiotöillä, älkää tappako viestituojaa.

Ja niinhän se on, että jokaisessa meissä asuu pieni trollailija...ainakin kun hyvä paikka osuu kohdalle. 

-SS-

Riippuu heinästä ja sen määrästä. Lähtökohtaisesti itse meinaan niin, että hömppäheiniä ei ole olemassakaan. Se on vain kapeakatseisten viljelijöiden luoma termi.

Näin tosin ajattelin itsekin aikaisemmin. Kunnes aloin ihan vaan mielenkiinnosta tutustumaan luomuviljelymetodeihin ja maan kasvukunnon määrityksiin.

Olen seurannut erään helkutin vanhan ukon touhuja, kun hän harrastelee vähän heinätouhuja ja sen sellaista. Viljelykiertona on viljaa ja heinää. Ei oikeastaan mitään rikkakasviongelmia. Heinän laatu (menee kai hevosille), on aivan ensiluokkaista.

Hän vaan osaa sen jotenkin hienosti.

Sadot ny eivät ole mitään kummoisia, mutta eivät ne viljapellot ole niitä luomupeltoja, missä ohdakkeen ja valvatin seasta näkyy joku röyhy.

Näistä oikeasti kannattaa ottaa oppia ja tutkia asioita. Maailma ja internet on täynnä tietoa erilaisista viljelymuodoista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista.

Jos Prosaron tai vastaavan käyttöä tuettaisiin, oltaisiin aika kusessa, jos ns. asiantuntijat keksisivät tuollaisen tukimuodon.

Silloin oltaisiin yhä lähempänä tehomaatalouden totaalista loppumista.

Tuetaan sitä, missä on järkeä, eikä sitä mikä on mukamas järkevää.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.03.16 - klo:19:02

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 13.03.16 - klo:12:26

Lainaus

Mutta se on pois näiltä laajentavilta karjatiloilta, jotka kituvat navetta sähköttömänä maan puutteessa, rehujen puutteessa, ajan puutteessa

SS on harvoin täysin pielessä mutta jos joku laajentaa ilman että perusedellytykset ovat kunnossa niin ei ole tukijärjestelmän tai politiikan vika, vaan isännän näköalattomuus ja epäpätevyys. 

Jos rehua ei ole -> tehdään tuotantosopimukset niiden kanssa jolla on.
Jos peltoa ei ole -> hankitaan/vuokrataan/tehdään. Jos ei ole edellytyksiä niin alueella on jo liikaa toimintaa.
Jos aikaa ei ole -> ei tule lisää aikaa laajentamallakaan, vaan rationalisoimalla/tehostamalla/lopettamalla
Jos kassavirtaa ei ole -> tuleeko sitä huonosti suunnitellulla laajennuksellakaan?

En näe mitenkään omien LHP:n olevan syynä toisen tilan valmiuteen maksaa mm sähkölaskunsa. Pitäisikö minun luopua siitä, että olen kauaskatseisesti optimoinut kassavirran ja tuotannon tehokkuuden (mm panokset oikeisiin kohteisiin, konekanta realististen mahdollisuuksien mukaan) koska olen ennakoinut järjestelmän ja markkinoiden kehityksen, sen takia että olisi solidaarista auttaa jotain toista joka lienee vaan antanut mennä tyylillä "katsotaan sitten". Jos tuotteita on liikaa, niin on loogista vähentää kannattamattomien tuottamista.

Luuleeko joku tosissaan vielä, että maatalouden panokset (keskimäärin) halpenevat ja lopputuotteen hinnat (keskimäärin) nousevat pidemmän ajan yli.

Joo jos näyttää takinkäännöltä, niin tämä on vähän semmoista testiajoa. Uunia poltellessa osui silmään vanha maaseutuaiheinen lehtiartikkeli, jossa nuori laajentava viljelijä arvosteli kovin sanoin hömppäheiniä, oli sitä mieltä, että hömppäheinät jakavat niukkaa tukipottia, ettei tehokasta ja kannattavaa teollista maataloustuotantoa voi silloin tukea riittävästi.

No, ajattelin sitten, että jos kuvittelisi ja myötäeläisi sen puolen ajatusmallia, ja kokisi löytää hyviä perusteluja asialle. Kyllä muutaman paikallisenkin isännän oli keskusteluissa vaikea löytää ymmärrystä sille, että ei-viljely, edes ilman kotimaisen energian tuottotavoitetta, ilman korjuuvelvoitetta, yksittäisen tilan päätuotantomuotona, että se olisi imagollisesti kovin hieno juttu. Samaan tulokseen ovat tulleet tukisuunnittelijat, kun pikapikaa vähensivät ei-viljelyltä ylisuurta kompensaatiomahdollisuutta, nämähän oli  tarkoitettu porkkanaksi laajaperäistämään yksipuolista tuotantokeskeistä kasvinviljelyä, ei ollut välttämättä tarkoitettu yksinomaiseksi elinkeinoksi, eihän ?

Itsekin tuossa huomasin, että se ei-viljely ei kyllä oikein onnistu puolittaisesti, pitäisi mennä täyteen tukiporsastelu-toimintatilaan, ja myydä mielellään puimakone ja polttaa kuivuri, niin silloin homma menee sulavasti ja ilman huolta. Rasti ruutuun ja mielellään kasin hitsauslasit aurinkolaseiksi kun ajelee siellä luonnonhoidon alueella.

Ympäristönsuojelullista vaikutusta jollekin Itämerelle ei vanhan ympäristötuen toimenpiteistä välttämättä voitu osoittaa. Yhtä vähän tämän uuden kauden ympäristötoimet asiaan vaikuttavat, se on jo melko varma. Näytin jo toisessa viestissä, että paremminkin kannattaisi tukea vaikkapa Prosaron hankintaa viljapelloille kerääjäkasvitouhun sijasta, päästäisiin parempaankin tulokseen ravinteiden keräämisessä, kuin kerääjäkasveilla.

Mutta jatkan kyseenalaistamista, tasapuolisesti, en ainakaan omaaetua tässä aja, vähintään oman osani tukipottiin olen kantanut - vaikkakin muilla ansiotöillä, älkää tappako viestituojaa.

Ja niinhän se on, että jokaisessa meissä asuu pieni trollailija...ainakin kun hyvä paikka osuu kohdalle. 

-SS-

Mistä johtuu tämä leppymätön viha hömppäheinää kohtaan?  Moni ihailee työnsankaruutta, ja heidän mielestään pelloilla pitää tehdä TÖITÄ ja TUOTTAA jotakin.  Ympristölobby ja itämeren ja muiden vesistöjen suojeluaate on kuitenkin edelleen todella niin vahva ja yleinen mielipidekin on näiden puolella, että uskon hömppäheinien saavan jatkossakin sen verran tukia,  että ne säilyttävät oman tärkeän ja järkevän paikkansa viljatilojen viljelykkerrossa. Näin, vaikka se tuntui monia tehomanagementtimiehiä närästävänkin.

Toinen vaihtoehto on ns. Tanskan malli, siellähän jokaisella tilalla on velvollisuus, ilman korvausta, pitää tietty prosentti peltopinta-alasta, oliko se nyt 10 % vai 20%, kasvukausien välissä viherpeitteisenä, ei siis kelpaa pelkkä sänki, vaan pitää todella pelot vihertää läpi talven.





TÖ

"Hömppäheinäviha" on pohjoisen yritys siirtää huomio pois maatalouden siirtymisestä yhä enemmän pohjoiseen vääristyneellä tukipolitiikalla. Siellä se maataloutemme todellinen ongelma on.

  Kun eläintuotanto on siirretty pois Etelä-suomesta on se lehmä poistunut siitä lannoitusketjusta, heinällä lannoitetaan suoraan ilman että lehmät sitä prosessoisivat..
  Nyt pitäs kyllä neuvonnankin muistella mitä tuli sanottua: Pärjätäänhän sitä nykyiselläkin tuotannolla, mutta entä 5-10 vuoden päästä, no nyt se on nähtävissä, ehkä muutama lypsäjä katuu ryhtyneensä tuohon leikkiin, tiedän joitain jotka ovat jopa maksaneet saadut tuet pois ja vapautuneet pakkotuotannon ikeestä
 Tietysti, eihän neuvojillakaan ollut tietoa tulevaisuudesta sen kummemmin, heittivät sen oletuksen että miten tulevaisuudessa, jos olisivat nähneet että joudutaan satojen kilsojen päästä ajelemaan lisärahoitusta edellisten tukien päälle niin....

  Kun eläintuotanto on siirretty pois Etelä-suomesta on se lehmä poistunut siitä lannoitusketjusta, heinällä lannoitetaan suoraan ilman että lehmät sitä prosessoisivat..
  Nyt pitäs kyllä neuvonnankin muistella mitä tuli sanottua: Pärjätäänhän sitä nykyiselläkin tuotannolla, mutta entä 5-10 vuoden päästä, no nyt se on nähtävissä, ehkä muutama lypsäjä katuu ryhtyneensä tuohon leikkiin, tiedän joitain jotka ovat jopa maksaneet saadut tuet pois ja vapautuneet pakkotuotannon ikeestä
 Tietysti, eihän neuvojillakaan ollut tietoa tulevaisuudesta sen kummemmin, heittivät sen oletuksen että miten tulevaisuudessa, jos olisivat nähneet että joudutaan satojen kilsojen päästä ajelemaan lisärahoitusta edellisten tukien päälle niin....

Lehmähän tähän on hyvä vetää mukaan.

Ensin roudataan heinä sinne lehmälle. Lehmä syö sitä sitten ja paskoo sen sitten ulos. Märehtiessä sitä, vapautuu hirvee määrä metaania, joka on reipas kasvihuonekaasu. Sitten paska, josta karkaa edelleen metaania, levitetään takaisin pellolle.

Mitä tässä tapahtui?

Jaa a.

Huomattavan iso osa nurmen hiilestä katosi taivaan tuuliin metaanina ja hiilidioksidina. Lisäksi saatiin pistekuormittavaa liukoista fosforia, kun ilman tätä lehmäkierrätystä se jakautuisi tasaisemmin. No joo fosforia pellossa siellä enemmän kuin täällä.

Onkohan siitä lehmästä sittenkään mitään hyötyä tässä tapauksessa?

... niin niin bakteereita, pieneliöitä... kyllä ne siellä pellossa lisääntyvät jos siellä on safkaa niille...