Eihän etelässä ole maidontuottajia.

Eihän etelässä ole maidontuottajia.

  Kyllä siellä on ja niitä pitää tukea kaikin mahdollisin keinoin. Muuten se on katoavaa kansanperinnettä

Etelässä on vitsit vähissä ja luova ajattelu täysi nolla. Kaikki energia käytetään pohjoisen kampittamiseen, vaikka mahdollisuuksia olisi vaikka millä mitalla. Ei yhteistyötä tehdä valittamalla ja kampittamalla...

Esimerkiksi tukijärjestelmä. Etelässä maksetaan korkeaa lypsylehmäpalkkiota ja saaristossa maksetaan lypsyhiehopalkkiota. Miksi saaristo ei keskittyisi kasvattamaan hiehot, jotka sitten toimitetaan c-alueelle tuotantoon ja sitten eläkepäiviksi etelään nauttimaan korkeaa lypsylehmäpalkkiota? Tässä järjestelmässä kaikki voittaisivat ja etelän tuottajat voisivat kateuden sijaan menestyä maataloudella.

 

pyh!   eihän tollasta saisi tehä.  sehän olis jotain kiertotaloutta ja siten moitittavaa!   yks tuttu sano että mäntyharjulla on parempi olla ilman lehmiä kun on toi woikoski!   e8i tukirunpaa!

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 08.03.16 - klo:18:08

Eihän etelässä ole maidontuottajia.

  Kyllä siellä on ja niitä pitää tukea kaikin mahdollisin keinoin. Muuten se on katoavaa kansanperinnettä

Sit Veeti on puhunut tapansa mukaan paskaa.

pyh!   eihän tollasta saisi tehä.  sehän olis jotain kiertotaloutta ja siten moitittavaa!   yks tuttu sano että mäntyharjulla on parempi olla ilman lehmiä kun on toi woikoski!   e8i tukirunpaa!

  Niin kyllä Mäntyharjulaisviljelijän kannattaa ostaa navetalle tontti Pertunmaalta. 

Etelässä on vitsit vähissä ja luova ajattelu täysi nolla. Kaikki energia käytetään pohjoisen kampittamiseen, vaikka mahdollisuuksia olisi vaikka millä mitalla. Ei yhteistyötä tehdä valittamalla ja kampittamalla...

Esimerkiksi tukijärjestelmä. Etelässä maksetaan korkeaa lypsylehmäpalkkiota ja saaristossa maksetaan lypsyhiehopalkkiota. Miksi saaristo ei keskittyisi kasvattamaan hiehot, jotka sitten toimitetaan c-alueelle tuotantoon ja sitten eläkepäiviksi etelään nauttimaan korkeaa lypsylehmäpalkkiota? Tässä järjestelmässä kaikki voittaisivat ja etelän tuottajat voisivat kateuden sijaan menestyä maataloudella.

 

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074022426/PohjoisSuomessa+haluttaisiin+pudottaa+etelan+viljelijat+maatalouden+tukikelkasta


06.09.2003, 20:55 (EET)

2. "RE: "Vajaan ymmärryksen tuki""

Sattuiko TJ olemaan telkkarin ääressä perjantaina 5.9 klo 18.30? Kakkoselta tuli OBS,yksi aihe oli "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa".Sen verran kiinnosti että jäin katsomaan.Äänessä oli pohjanmaalainen (ruåtsinkielinen)sikafarmari,jonka mielestä E-Suomeen voidaan maksaa lisää tukea vasta sitten kun C-alueelle luvatut tuet on maksettu täysimääräisinä;141 oli määräaikainen siirtymäkauden tuki jonka tulisi päättyä.Hänestä C-alue oli kärsinyt vääryttä,kun etelän vehnäntuki ja ympäristötuki olivat suuremmat ja investointituki oli 6 kertainen sikäläiseen verrattuna.Sikafarmari B.L oli kovin ärtynyt,mutta varma asiastaan.Suomen maatalous viranomaisia hän ei kiitellyt,mutta kertoi saaneensa RuÅtsin maatalousministeriltä/ministeriöstä aina kuuntelijan,ymmärtäjän ja täyden tuen näkemyksilleen-mikäs sen mukavampaa!
Ohjelmassa haastateltiin myös RKP:n kansanedustajaa joka ei ollut sikafarmari B.L:n aktiivisuudesta ollenkaan ihastunut,muistaakseni hän piti sitä sopimattomana.
Jotain hyvin tuttua sikafarmari B.L:n toiminnassa on: parempaa tietoa,suhteita merkittäviin henkilöihin,järjestelmällinen salaliitto joka hyödyttää toisen tukialueen tuottajia,ym...

Paras löytyi OBS:in sivuilta,ohjelmaosuuden kuvaus oli Suomeksi "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa",Ruåtsiksi sama oli "österbottniska bönder kackar i eget bo".Loistava käännös!

Mitä opimme tästä:hurrihuumori saattaa aiheuttaa suomipojalle ahdistusta ja sydämentykytstä.

*******

(Kirjoituksessa mainittu B. L. on sikäläinen tunnettu kepuvaikuttaja Bo L)

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX



VEPS-tunnus KK 251/1998 vp
Valtiopäivät 1998
Kirjallinen kysymys 251
Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän kehittämisestä
Eduskunnan Puhemiehelle

EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maatalouden osalta on havaittavissa nouseva investointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaiselle elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investointitukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee myös alueittain.

Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva. Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotantotuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuosille 1997_1999 annettavalla investointituella. Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien investointitukien muodossa. Samalla kasvava investointitahti edesauttaa juuri sellaista maatalouden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan tehokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta kuitenkin on, että investointitukea saavat kohteetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa tuotantoa.

Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi suuri uhkakuva: maataloustuotannon valuminen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vaikeuksien tuki jaetaan eteläisessä Suomessa investointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan paljon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa monella eri tasolla.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä investointitukijärjestelmään liittyvän, alueellista kehitystä eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi, ja aikooko Hallitus tarkistaa tässä mielessä Suomen maatalouden investointituki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
Hannu Takkula /kesk

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/maitotilallinen-kertoo-ahdingostaan-videolla-nyt-on-vitsit-v%C3%A4hiss%C3%A4-1.140355

Tuossa kirjoituksessahan ei vaadittu pohjoisen tuen leikkausta, vaan tukitasojen nostoa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe...

(Syksy 2003)

Keskustassako erimielisyyksiä ?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalla on koko kesän aikana ollut kova työ yrittäessään vakuuttaa EU:n maatalouskomissaaria siitä että Suomi saisi jatkossakin maksaa maataloudelle tukea ns. artiklan 141 mukaan.
On ilmennyt, että jotkut keskustan ruotsinkieliset pohjalaiset jäsenet ovat kirjoittaneet komissaari Fischlerille kirjeen, jossa he ilmoittavat mielipiteekseen että artikla 141 on Suomessa tarpeeton. Heidän mielestään komission käsitys, miten tukia on jaettava on se oikea ( ja siten Suomen hallituksen linja on väärä). Eduskuntavaalien edellä eräällä keskustan suomenkielisellä kansanedustajalla oli ruotsinkielisten sanomalehtien palstoilla samanlaisia mielipiteitä. Siitä voi saada sen käsityksen, että keskustan maatalouspolitiikka on erilainen rannikkoseudulla kuin muualla maassa.
Ministeri Korkeaoja ja hänen sihteerinsä ovat vakuuttaneet, että keskustan kanta maataloustukien jaosta on sama kuin koko hallituksen. Keskustan puoluesihteeri on ollut haluton kommentoimaan koko asiaa.
Onko keskustan kenttäväki tietoinen tästä kampanjasta - jota jotkut sen ruotsinkieliset pohjalaiset jäsenet käyvät omaa ministeriään vastaan ?

Stefan Manns n
Olav Nordberg
Närpiö

Täyttä paskaa Takkulalta!

Etelässä on vitsit vähissä ja luova ajattelu täysi nolla. Kaikki energia käytetään pohjoisen kampittamiseen, vaikka mahdollisuuksia olisi vaikka millä mitalla. Ei yhteistyötä tehdä valittamalla ja kampittamalla...

Esimerkiksi tukijärjestelmä. Etelässä maksetaan korkeaa lypsylehmäpalkkiota ja saaristossa maksetaan lypsyhiehopalkkiota. Miksi saaristo ei keskittyisi kasvattamaan hiehot, jotka sitten toimitetaan c-alueelle tuotantoon ja sitten eläkepäiviksi etelään nauttimaan korkeaa lypsylehmäpalkkiota? Tässä järjestelmässä kaikki voittaisivat ja etelän tuottajat voisivat kateuden sijaan menestyä maataloudella.

 

Se lypsylehmä palkkio mikään korkee ole , eikä sitä varten ketään jätä lehmää pois pistämättä jos kippee . Saaristotssa saa vissiin jonkun näköisen palkkion hiehoista mutta eikös ole saaristo tukikin sama kuin 142 . Miten Etelä kampittaa Pohjoista ? .

Miten Etelä kampittaa Pohjoista ? .

Yritys on hyvä ja perustuu samaan toistoon, jota on kestänyt ainakin 15 vuotta. Onneksi veetieemeleitä ei kukaan ota todesta