Voisiko joku kertoa, kuinka viivakoodipulloja käytetään tuotostarkkailunäytteitä otettaessa ihan käytännössä esim. lypsyasemalla. Ainoa ohje, mitä löytyy netistä on, että kysy lisää proagrian asiantuntijalta...Eipä nyt kiinnosta sinne olla yhteydessä, kun tulee kuitenkin lasku perään konsultoinnista 

Nehän on "asiantuntijoita" heti kun koulunpenkiltä tulevat töihin rahastukselle...

Ei olla vielä siirrytty noihin viivakoodillisiin pikareihin, mutta eikös se käytännössä mene näin:
Kirjoittaa vaikka kanteen lehmän numeron ja ottaa siihen purkkiin näytteen. Sitten sulla pitää olla viivakoodinlukija jolla yhdistetään korvanumero ja viivakoodi näytelinkki ohjelman kautta.
https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/naytelinkin_ohje.pdf

Meille PA lähettää tarrat, jotka omin pikku kätösin liimailen tyhjien purkkien kylkiin. Tuota yhdistämistä ei siten tarvita. Ei ne tarratkaan tietty ilmaisia ole, mutta tää systeemi sopii meidän puuhasteluun.

Robotilla viivakoodipullot ovat kätevät kun ei tarvitse itse enää edes tietää minkä lehmän näyte missäkin pullossa on. Pistää vaan pullot laatikkoon samassa järjestyksessä kuin ovat näytteenottolaitteessa, ja ajaa robotilta listan näytteista Agrian ohjelmaan. Sitten sellaisella 50€ viivakoodiskannerilla skannaa laatikollisen about minuutissa ja lähettää tiedot eteenpäin. Eikä tarvitse kuivailla pulloja jotta tarra ottaisi kiinni jne.

Asemalla ja parressa tarvitaan käsittääkseni joku kalliimpi laite tai enemmän vaivaa että homma toimii nätisti.

wau!   tehty näytteen otosta taidetta tuossakin!

wau!   tehty näytteen otosta taidetta tuossakin!

Olin aluksi aika epäilevä, mutta tosiaan ainakin Sinisellä robolla viivakoodipullot nopeuttavat hommaa selvästi tarrojen kanssa puljaamiseen verrattuna. Ja voisi kuvitella että auttavat myös aluelaboratorion päässä kun se koodi on aina oikeassa paikassa.

Edellisvuonna tuli äkäinen puhelu kun olin homman näytettyäni pistänyt kesäpojat liimaamaan loput tarrat. Oli sitten pistetty vaakaan yli puolet tarroista ja ollut paljon näpyttelyä labran tyypeillä.

Robotilla viivakoodipullot ovat kätevät kun ei tarvitse itse enää edes tietää minkä lehmän näyte missäkin pullossa on. Pistää vaan pullot laatikkoon samassa järjestyksessä kuin ovat näytteenottolaitteessa, ja ajaa robotilta listan näytteista Agrian ohjelmaan. Sitten sellaisella 50€ viivakoodiskannerilla skannaa laatikollisen about minuutissa ja lähettää tiedot eteenpäin. Eikä tarvitse kuivailla pulloja jotta tarra ottaisi kiinni jne.

Asemalla ja parressa tarvitaan käsittääkseni joku kalliimpi laite tai enemmän vaivaa että homma toimii nätisti.

Asemalla se kalliimpi laiite on tussi jolla merkitään numero purkin kanteen. Ja kynä ja paperia, että osaa yhdistää numeron ja lehmän. Ja sitä vaivaa.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.03.16 - klo:14:41

Robotilla viivakoodipullot ovat kätevät kun ei tarvitse itse enää edes tietää minkä lehmän näyte missäkin pullossa on. Pistää vaan pullot laatikkoon samassa järjestyksessä kuin ovat näytteenottolaitteessa, ja ajaa robotilta listan näytteista Agrian ohjelmaan. Sitten sellaisella 50€ viivakoodiskannerilla skannaa laatikollisen about minuutissa ja lähettää tiedot eteenpäin. Eikä tarvitse kuivailla pulloja jotta tarra ottaisi kiinni jne.

Asemalla ja parressa tarvitaan käsittääkseni joku kalliimpi laite tai enemmän vaivaa että homma toimii nätisti.

Asemalla se kalliimpi laiite on tussi jolla merkitään numero purkin kanteen. Ja kynä ja paperia, että osaa yhdistää numeron ja lehmän. Ja sitä vaivaa.

Ne on ne kalliit mittarit jotka tekevät maitomäärän tallentamisen ja tuon näytepullon koodaamisen automaattisesti. Niistä sit siirretään data piuhalla (vai langattomasti) tietokoneelle.

Maksavat muistaakseni 2-3 tonnia/mittari. Noita on siis ProAgrioilla vuokrattavina.

Lainaus käyttäjältä: mies - 01.03.16 - klo:18:56

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.03.16 - klo:14:41

Robotilla viivakoodipullot ovat kätevät kun ei tarvitse itse enää edes tietää minkä lehmän näyte missäkin pullossa on. Pistää vaan pullot laatikkoon samassa järjestyksessä kuin ovat näytteenottolaitteessa, ja ajaa robotilta listan näytteista Agrian ohjelmaan. Sitten sellaisella 50€ viivakoodiskannerilla skannaa laatikollisen about minuutissa ja lähettää tiedot eteenpäin. Eikä tarvitse kuivailla pulloja jotta tarra ottaisi kiinni jne.

Asemalla ja parressa tarvitaan käsittääkseni joku kalliimpi laite tai enemmän vaivaa että homma toimii nätisti.

Asemalla se kalliimpi laiite on tussi jolla merkitään numero purkin kanteen. Ja kynä ja paperia, että osaa yhdistää numeron ja lehmän. Ja sitä vaivaa.

Ne on ne kalliit mittarit jotka tekevät maitomäärän tallentamisen ja tuon näytepullon koodaamisen automaattisesti. Niistä sit siirretään data piuhalla (vai langattomasti) tietokoneelle.

Maksavat muistaakseni 2-3 tonnia/mittari. Noita on siis ProAgrioilla vuokrattavina.

Mää kun oon tämmänen rähmäkoura niin meni varmaan vartti kun mää tarrotin ne tän päiväiset 19 purkkia telineisiin. Ja sit laskeskelin, et lomittajalta meni sama vartti lypsyllä pidempään, kun se päästi purkkeihin maitoo ja merkkas maitomäärän listaan. Aamulla menee sit toinen vartti vielä. Noin tunti yhteensä tallennuksen kanssa. Eli 20 €+alv mun taksalla. Muoks saatana sehän on melkein kaks ja puolsataa vuodessa!

Lainaus käyttäjältä: mies - 01.03.16 - klo:18:56

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.03.16 - klo:14:41

Robotilla viivakoodipullot ovat kätevät kun ei tarvitse itse enää edes tietää minkä lehmän näyte missäkin pullossa on. Pistää vaan pullot laatikkoon samassa järjestyksessä kuin ovat näytteenottolaitteessa, ja ajaa robotilta listan näytteista Agrian ohjelmaan. Sitten sellaisella 50€ viivakoodiskannerilla skannaa laatikollisen about minuutissa ja lähettää tiedot eteenpäin. Eikä tarvitse kuivailla pulloja jotta tarra ottaisi kiinni jne.

Asemalla ja parressa tarvitaan käsittääkseni joku kalliimpi laite tai enemmän vaivaa että homma toimii nätisti.

Asemalla se kalliimpi laiite on tussi jolla merkitään numero purkin kanteen. Ja kynä ja paperia, että osaa yhdistää numeron ja lehmän. Ja sitä vaivaa.

Ne on ne kalliit mittarit jotka tekevät maitomäärän tallentamisen ja tuon näytepullon koodaamisen automaattisesti. Niistä sit siirretään data piuhalla (vai langattomasti) tietokoneelle.

Maksavat muistaakseni 2-3 tonnia/mittari. Noita on siis ProAgrioilla vuokrattavina.

Eli 50 km mutka kun käyn hakemassa mittarin ja 50 km kun palautan mittarin.

Saa ne sillä 50€ viivakoodiskannerilla + läppärilläkin koodattua.

Nehän on "asiantuntijoita" heti kun koulunpenkiltä tulevat töihin rahastukselle...

Ei olla vielä siirrytty noihin viivakoodillisiin pikareihin, mutta eikös se käytännössä mene näin:
Kirjoittaa vaikka kanteen lehmän numeron ja ottaa siihen purkkiin näytteen. Sitten sulla pitää olla viivakoodinlukija jolla yhdistetään korvanumero ja viivakoodi näytelinkki ohjelman kautta.
https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/naytelinkin_ohje.pdf

Eli käytännössä varmaan liimailen tarrat samassa ajassa-vai? Missä välissä tulisi ajansäästö? No, työnsäästö tietty siinä tarrojen liimauksessa, muttamutta...

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 01.03.16 - klo:13:23

Nehän on "asiantuntijoita" heti kun koulunpenkiltä tulevat töihin rahastukselle...

Ei olla vielä siirrytty noihin viivakoodillisiin pikareihin, mutta eikös se käytännössä mene näin:
Kirjoittaa vaikka kanteen lehmän numeron ja ottaa siihen purkkiin näytteen. Sitten sulla pitää olla viivakoodinlukija jolla yhdistetään korvanumero ja viivakoodi näytelinkki ohjelman kautta.
https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/naytelinkin_ohje.pdf

Eli käytännössä varmaan liimailen tarrat samassa ajassa-vai? Missä välissä tulisi ajansäästö? No, työnsäästö tietty siinä tarrojen liimauksessa, muttamutta...

Pienemmissä karjoissa/karvalakkilypsyasemalla ei varmaan ajansäätöllä pysty perustelemaan esikoodattuja pulloja. Sitten jos haluaa käyttää tarkkailunäytteistä otettavia tiineystestejä, niin niitähän ei kai itselaputetuista saa tehtyä.

Mutta eipä tuo ny oo mikään homma ottaa erikseen sitä näytettä ja laittaa maitoauton kyytillä labraan...