Kyllähän tuon 6 tonnia saa helpostikin normaalivuonna, mutta itse olen laskenut ettei kannata. Parempaan taloudelliseen tulokseen pääsee 2-3 tonnilla.

Lannoitteet maksaa, tautiaineet maksaa, korrensääde maksaa, lehtilannoitteet maksaa. Kaikki nuo yhdessä saavat sen aikaan että vilja ei valmistu kuin kuivurissa 30 tuntia per satsi, 20 litraa löpöä/tunti. Aineet peltoon maksaa enemmän mitä tuet on.

Kauan eläköön näennäisviljely ja hömppäheinä!

P.S Viljan painot yms. Laatu näyttää olevan kohdallaan pienemmälläkin panoksilla ja sadoilla. Noilla huippusadoilla painot jäi jopa kevyemmiksi. Ja rahapussi, joka ei ole liian painava nyttenkään, jäi vielä paljon kevyemmäksi.

Laitapas nyt vähän laskelmia tuon väitteesi tueksi. Itse en ihan näkemättä usko, että 2 tonnin satotason muuttuvat kulut olisi niin paljoa pienemmät kuin 5+ sadossa.

Käsittämättömämpänä pidän kolmen tonnin satoja.

Kasvuston pitää olla oikeasti aika pskaa, että tuollaisia satoja saa. Ja syy pellosssaa ja siitä johtuvissa olosuhteissa sekä kasvivalinnassa.

Suomessa kun kiertelee, näkee ihan isoja alueita ts. kuntatasolla että homma mättää jostain syystä. Jossain toisaalla poikkeus heikko kasvusto.

Meneepä vaikka tyrnävälle tai eepeelle kyröjökivarteen kattomaan keskikesällä kasvustoja. Ne on vissiin niitä pohjalaisia satoja, joissa jotain sellaista mitä ei voi uskoa.

Ei millään vois uskoa että Kiinassa sekä Intiassa on miljardi ihmistä, mutta totta se on. Ei se oo uskon asia

Provohan tuo aloitus oli, mutta hyvä sellainen. Tavoitteet pitää olla korkealla, mutta sen verran realistisia ettei tavoittele kuuta taivaalta
 

Lainaus käyttäjältä: Hosku - 17.02.16 - klo:14:55

Käsittämättömämpänä pidän kolmen tonnin satoja.

Kasvuston pitää olla oikeasti aika pskaa, että tuollaisia satoja saa. Ja syy pellosssaa ja siitä johtuvissa olosuhteissa sekä kasvivalinnassa.

Suomessa kun kiertelee, näkee ihan isoja alueita ts. kuntatasolla että homma mättää jostain syystä. Jossain toisaalla poikkeus heikko kasvusto.

Meneepä vaikka tyrnävälle tai eepeelle kyröjökivarteen kattomaan keskikesällä kasvustoja. Ne on vissiin niitä pohjalaisia satoja, joissa jotain sellaista mitä ei voi uskoa.

Ei millään vois uskoa että Kiinassa sekä Intiassa on miljardi ihmistä, mutta totta se on. Ei se oo uskon asia

Provohan tuo aloitus oli, mutta hyvä sellainen. Tavoitteet pitää olla korkealla, mutta sen verran realistisia ettei tavoittele kuuta taivaalta

Piti puuttua tähän, mutta ehdit ensin. En usko pätkääkään Potun satotasoihin, jos jotain obelixia on ollut viljelyssä, niin tuskin pystyy saamaan alle neljän mitenkään...

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.02.16 - klo:19:28

Lainaus käyttäjältä: Hosku - 17.02.16 - klo:14:55

Käsittämättömämpänä pidän kolmen tonnin satoja.

Kasvuston pitää olla oikeasti aika pskaa, että tuollaisia satoja saa. Ja syy pellosssaa ja siitä johtuvissa olosuhteissa sekä kasvivalinnassa.

Suomessa kun kiertelee, näkee ihan isoja alueita ts. kuntatasolla että homma mättää jostain syystä. Jossain toisaalla poikkeus heikko kasvusto.

Meneepä vaikka tyrnävälle tai eepeelle kyröjökivarteen kattomaan keskikesällä kasvustoja. Ne on vissiin niitä pohjalaisia satoja, joissa jotain sellaista mitä ei voi uskoa.

Ei millään vois uskoa että Kiinassa sekä Intiassa on miljardi ihmistä, mutta totta se on. Ei se oo uskon asia

Provohan tuo aloitus oli, mutta hyvä sellainen. Tavoitteet pitää olla korkealla, mutta sen verran realistisia ettei tavoittele kuuta taivaalta

Piti puuttua tähän, mutta ehdit ensin. En usko pätkääkään Potun satotasoihin, jos jotain obelixia on ollut viljelyssä, niin tuskin pystyy saamaan alle neljän mitenkään...

No 1992 kesän jälkeen oli myös Somerolla päin tiloja, jotka saivat ohrastaan alle 1000 kg/ha, jos pystyivät  edes puimaan. Paikkakunnalla nykyään melkoisia 7-tonnareita ottavan viljelijäpolven edeltäjä sai 15 hl Veli-kauroja hehtaarilta, melkoiselta alalta, meillä sentään polveen asti ulottuvasta (normaalisti kaulaan asti nousi) Ryhti-kaurasta tuli kuutisenkymmentä hehtoa hehtaarilta.

Millään jankkurilla tai muulla höpöhöpöllä tuo käytännössä sateeton kevät ja kesä ei olisi kosteammaksi muuttunut.

Jälleen kerran optimismi on sekoittanut ihmisten päät. Eilis-iltaisessa viljamarkkinakatsauksessa näkyi maailman viljavarastojen tuplaantuminen vuoteen 2012 verrattuna, myös soijan ja öljykasvien osalta.

Eiköhän se siinä satasen luokkaa ole tonnilta parhaat hinnat vuoden päästä.

-SS-

Niin pessimististä jälleen kerran...

No 1992 kesän jälkeen oli myös Somerolla päin tiloja, jotka saivat ohrastaan alle 1000 kg/ha, jos pystyivät  edes puimaan. Paikkakunnalla nykyään melkoisia 7-tonnareita ottavan viljelijäpolven edeltäjä sai 15 hl Veli-kauroja hehtaarilta, melkoiselta alalta, meillä sentään polveen asti ulottuvasta (normaalisti kaulaan asti nousi) Ryhti-kaurasta tuli kuutisenkymmentä hehtoa hehtaarilta.

Millään jankkurilla tai muulla höpöhöpöllä tuo käytännössä sateeton kevät ja kesä ei olisi kosteammaksi muuttunut.

Jälleen kerran optimismi on sekoittanut ihmisten päät. Eilis-iltaisessa viljamarkkinakatsauksessa näkyi maailman viljavarastojen tuplaantuminen vuoteen 2012 verrattuna, myös soijan ja öljykasvien osalta.

Eiköhän se siinä satasen luokkaa ole tonnilta parhaat hinnat vuoden päästä.

-SS-

30 mm sadetuksella tuli Salo-kauraa silloinkin yli 6000 kg/ha. Yhden isännän kanssa käytiin meidän kauramaalla heinäkuussa 1992. Isännällä olis ollu sadetuslaitteet, muttei ollut käyttäny. Yleensä puhelias isäntä oli kovin vaitonainen takastullessa.

Lainaus käyttäjältä: Make - 17.02.16 - klo:21:13

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.16 - klo:20:44

No 1992 kesän jälkeen oli myös Somerolla päin tiloja, jotka saivat ohrastaan alle 1000 kg/ha, jos pystyivät  edes puimaan. Paikkakunnalla nykyään melkoisia 7-tonnareita ottavan viljelijäpolven edeltäjä sai 15 hl Veli-kauroja hehtaarilta, melkoiselta alalta,

Millään jankkurilla tai muulla höpöhöpöllä tuo käytännössä sateeton kevät ja kesä ei olisi kosteammaksi muuttunut.

-SS-

30 mm sadetuksella tuli Salo-kauraa silloinkin yli 6000 kg/ha. Yhden isännän kanssa käytiin meidän kauramaalla heinäkuussa 1992. Isännällä olis ollu sadetuslaitteet, muttei ollut käyttäny. Yleensä puhelias isäntä oli kovin vaitonainen takastullessa.

Muista enää varmaksi oliko juuri tuo vuosi mutta juuríkin noihin aikoihin. Oli aikaista monitahoista Arra-ohraa. Sato jai tonnin alle kun kaikki kerta kaikkiaan kuivui pystyyn, ei siinä olisi edes itkeminen auttanut. Sama oli oikeastaan kaikilla lähistöllä.

Sadetus olisi ollut niillä lämmöillä kova sana.

Nykyään sillä ei ole niin väliä,kun keskimääräisen jauholakin tuloista yli puolet on tukea...

Alle tonnin ohrasadolla tuet on 80%

Vai että 7tn/ha pitäis saada läpi talon. Nooh kerran tässä laskettiin kun eräs paikallinen viljelijä kehui saavansa 6 tn läpi talon ja niin hehtaareja oli kuitenkin jonkin matkaa toisella sadalla, että millaiset siilot ja kuinka monta rekkaa olisi tavaraa pitänyt hävitä. Nooh ei ole näkynyt uusia siiloja sen koomin kuin rekkojakaan joten päätelköön siitä jokainen.. 
Se joka väittää saavansa yli 5tn läpi talon joka vuosi  ja peltoja on enemmän kuin futiskentän verran saa tulla esittämään hehtaarit ja ja punnituslaput useammalta vuodelta. Itseänsähän siinä jokainen vaan pettää. 

Mitä pellon kasvukuntoon tulee niin itse mitä tässä on muutama vuosi tullut seurailtua tarkemmin niin kyllä tuo veden pois pysyminen on kaiken aa ja oo, sekun on kunnossa niin sitten voi keskittyä seuraavaan kohteeseen. Itse olen edelleen tässä vaiheessa enkä taida koskaan päästäkkään eteenpäin. 

30 mm sadetuksella tuli Salo-kauraa silloinkin yli 6000 kg/ha. Yhden isännän kanssa käytiin meidän kauramaalla heinäkuussa 1992. Isännällä olis ollu sadetuslaitteet, muttei ollut käyttäny. Yleensä puhelias isäntä oli kovin vaitonainen takastullessa.

Joo nämä maanrakennekellokkaat, jotka siitä lähinnä tienaa hankerahoituksesta ja viljelyteknologiakonsulttihommista, jos silloin olisivat tulleet näitä kuoppatestejänsä markkinoimaan, niin oikeasti isän kanssa oltaisiin laitettu arvon konsulentti kuoppaa kaivamaan peltoon ja sitten lapiolla oltais hakattu kunnolla loppuun asti ja peitelty kuoppa sitten.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: peräkammarin poika - 17.02.16 - klo:16:34

Kyllähän tuon 6 tonnia saa helpostikin normaalivuonna, mutta itse olen laskenut ettei kannata. Parempaan taloudelliseen tulokseen pääsee 2-3 tonnilla.

Lannoitteet maksaa, tautiaineet maksaa, korrensääde maksaa, lehtilannoitteet maksaa. Kaikki nuo yhdessä saavat sen aikaan että vilja ei valmistu kuin kuivurissa 30 tuntia per satsi, 20 litraa löpöä/tunti. Aineet peltoon maksaa enemmän mitä tuet on.

Kauan eläköön näennäisviljely ja hömppäheinä!

P.S Viljan painot yms. Laatu näyttää olevan kohdallaan pienemmälläkin panoksilla ja sadoilla. Noilla huippusadoilla painot jäi jopa kevyemmiksi. Ja rahapussi, joka ei ole liian painava nyttenkään, jäi vielä paljon kevyemmäksi.

Laitapas nyt vähän laskelmia tuon väitteesi tueksi. Itse en ihan näkemättä usko, että 2 tonnin satotason muuttuvat kulut olisi niin paljoa pienemmät kuin 5+ sadossa.

Ehkä vähän kärjistin. On jäänyt jonkinlaisena kauhuskenariona takaraivoon spv:n jälkeiset ensimmäiset vuodet kun raha oli tiukalla ja velkaa paljon. Nuoruuden innolla ja myyntimiesten aivopesemänä peltoon tuli mätettyä kaikki mahdollinen.

Naapureilla oli vielä navettalaajennukset tekemättä eikä lietettä ollut saatavana. 600 kg/ha apulantaa eli 120 kg typpeä hehtaarille. Scarlett-ohra, ostosiemen, melkein 300 kg/ha. Ensimmäinen ruiskutus: Mcpa, Express, Tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Toinen ruiskutus tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Kasvusto sellaista että kun reunasta heilutti niin koko pelto lainehti. Mutta ei valmistunut millään. Naapurit puivat samaan aikaan kylvettyjä, kosteudet jotain 15%. Itsellä jyvät pehmeitä. Hermot ei pitäneet odottaa viikkoa kauempaa naapureiden puinneista, silti kosteudet yli kolmeakymmentä. Tonneja tuli kyllä kuivanakin se 6-7/ha. Kuivatuslasku enemmän mitä viljoilla sai.

Nyt huomannut kun ph:t kunnossa ja nurmea/ kuminaa kierrossa, sekä lietettä käytössä, niin oikeasti semmoinen neljän tonnin sato tulee muutamaa kuorettuvaa hiesulohkoa ja karrelle palavaa hiekkalohkoa lukuunottamatta 30 kuutiolla lietettä, 70-120 kilolla salpietaria, parilla litralla Ariane S:sää ja puolikkaalla annoksella tautiainetta. Tai jos ei ole lietettä niin 300-400 kg:llä apulantaa ja muuten samalla reseptillä. Viljat valmistuu ajallaan ja viivan alle on jäänytkin jotain, lukuunottamatta viime syksyä, jolloin kuivuri pyöri 20-30 tuntia per satsi.

Juu viisisataa hehtaaria säilörehunurmea, ja yksi hehtaari ohraa, johon mätetään nurmilta ylijääneet 200000 kiloa salpeetaria. Eiköhän tule 50 tonnia ohraa keskisatona hehtaarilta.

Onhan tuommoisessa optimoinnissa tosiaan satotasojen ja peeniksen pidentyminen mahdollinen.

-SS-

CANnia niin, että hulluimmat hiihtäjät jo koittaa vetää vasperia kesken kevät töiden. Vesistöt kautta linjan kiittävät, mutta se vihreiden pyörtyily ja kouhotus / nikottelu voittaa kaiken.
 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.16 - klo:20:44

No 1992 kesän jälkeen oli myös Somerolla päin tiloja, jotka saivat ohrastaan alle 1000 kg/ha, jos pystyivät  edes puimaan. Paikkakunnalla nykyään melkoisia 7-tonnareita ottavan viljelijäpolven edeltäjä sai 15 hl Veli-kauroja hehtaarilta, melkoiselta alalta, meillä sentään polveen asti ulottuvasta (normaalisti kaulaan asti nousi) Ryhti-kaurasta tuli kuutisenkymmentä hehtoa hehtaarilta.

Millään jankkurilla tai muulla höpöhöpöllä tuo käytännössä sateeton kevät ja kesä ei olisi kosteammaksi muuttunut.

Jälleen kerran optimismi on sekoittanut ihmisten päät. Eilis-iltaisessa viljamarkkinakatsauksessa näkyi maailman viljavarastojen tuplaantuminen vuoteen 2012 verrattuna, myös soijan ja öljykasvien osalta.

Eiköhän se siinä satasen luokkaa ole tonnilta parhaat hinnat vuoden päästä.

-SS-

30 mm sadetuksella tuli Salo-kauraa silloinkin yli 6000 kg/ha. Yhden isännän kanssa käytiin meidän kauramaalla heinäkuussa 1992. Isännällä olis ollu sadetuslaitteet, muttei ollut käyttäny. Yleensä puhelias isäntä oli kovin vaitonainen takastullessa.

Miksei te kuivanmaan oravat laita säätösalaojia. Salaojat tukkoon heti kun on kylvöt tehty, tai vähän ennen, niin kapillaari-ilmiö kastelee teitin laihot 

Naapureilla oli vielä navettalaajennukset tekemättä eikä lietettä ollut saatavana. 600 kg/ha apulantaa eli 120 kg typpeä hehtaarille. Scarlett-ohra, ostosiemen, melkein 300 kg/ha. Ensimmäinen ruiskutus: Mcpa, Express, Tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Toinen ruiskutus tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Kasvusto sellaista että kun reunasta heilutti niin koko pelto lainehti. Mutta ei valmistunut millään. Naapurit puivat samaan aikaan kylvettyjä, kosteudet jotain 15%. Itsellä jyvät pehmeitä. Hermot ei pitäneet odottaa viikkoa kauempaa naapureiden puinneista, silti kosteudet yli kolmeakymmentä. Tonneja tuli kyllä kuivanakin se 6-7/ha. Kuivatuslasku enemmän mitä viljoilla sai.

Tommosta se varmaan oli, kun ohrasta sai 100e/t. Uskon kuitenkin, että viljasta sai enemmän kuin kuivauslaskun verran. Itselläni huonoimman erän kuivauskustannus menneenä syksynä oli jotain 30-40 euron välissä tonni ja edullisimmat taisi pyöriä 15e/tonni. Mun mielestäni olisi aika oleellista koittaa laskea se kuivauskustannus tonnia kohden, koska siitä saa parhaiten käsitystä todellisesta kulurakenteesta. Vaikka vehnäerä pyörii kuivurissa kauan, niin silti kustannus tuotosta kohden voi olla kohtuullinen. Itse kyllästyin aikoinaan isun jatkuvaan marmatukseen, että vehnän viljely ei kannata, kun täytyy kuivata niin kauan. Sitten kun ruvettiin laskemaan tuloksia auki, niin kummasti rutinat väheni.